Päivi Nerg pitää palautuskeskuksia ongelmallisina: ”Puhutaan aidasta ja aidanseipäästä”
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ei itse usko palautuskeskusten ratkaisevan ongelmia.
Sisäministeriön kansliapäällikkö
Päivi Nerg arvostelee viime päivinä otsikoihin noussutta keskustelua palautuskeskuksista, joiden tarkoituksena olisi nopeuttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistumista maasta.
Hänen mielestään keskuksista puhutaan edes kunnolla tietämättä, mitä termillä tarkoitetaan.
– Kun olen eri tahojen kanssa keskustellut, niin ehkä ei ole ajateltu, mitä sillä sanalla ”palautuskeskus” tarkoitetaan. Vähän tuntuu, että puhutaan aidasta ja aidanseipäästä, Nerg sanoo.
– Tuntuu, että välillä sillä tarkoitetaan suljettua laitosta ja välillä tarkoitetaan jotain ihan muuta. Välillä puhutaan kymmenen hengen laitoksesta ja välillä tuhannesta. Puhutaan aika eri asioista, hän sanoo.
Nerg itse pitää palautuskeskuksia ongelmallisina, eikä niiden perustaminen olisi hänen mukaansa nykyisellä lainsäädännöllä myöskään kovin järkevää.
Ehdotuksia keskuksista on kritisoitu muun muassa siitä, että ne voisivat jopa lisätä radikalisoitumista kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden keskuudessa.
Ennen kaikkea Nerg ei usko keskusten nopeuttavan palauttamisprosessia. Suomen lainsäädäntö ei esimerkiksi salli kielteisen päätöksen saaneiden palautusprosessissa olevien sulkemista keskuksiin odottamaan palautuslentoja.
”Epäselvyyttä siitä, mitä nykylainsäädäntö mahdollistaa”
Myös Poliisihallitus
kommentoi eilen STT:lle, ettei palautuskeskuksille ole hänen mukaansa tarvetta.
Sisäministeri
Paula Risikko (kok) taas
kertoi tänä aamuna Ylelle, että sisäministeriö harkitsee keskuksien perustamista joka tapauksessa. Palautuskeskusten harkitsemisen puolesta ovat viime päivinä puhuneet kokoomuksen lisäksi myös ainakin keskusta, sdp ja perussuomalaiset.
Nerg korostaa, että keskustelua aiheesta käydään ministeriössä koko ajan, ja hänen mukaansa on tärkeää, että myös poliitikot osallistuvat siihen.
– Kaikki ideat on kyllä pöytään nostettu ja se on hyvä, että niistä nostetaan poliitikkojenkin puolelta. Ei kannattaisi kuitenkaan jumittaa nyt yhteen keinoon, hän sanoo.
Keskustelussa tuntuu hänen mukaansa olevan epäselvyyttä myös siitä, mitä nykylainsäädäntö mahdollistaa.
Nergin mukaan on kaiken kaikkiaan hyvä, että erilaisia ideoita nousee esille ja viranomaisia kohtaan tulee myös painetta työstää ratkaisuja.
– Kaikkien huolihan on sama, että millä tavalla pystytään varmistamaan palautusprosessi ja se, etteivät ihmiset radikalisoidu, hän sanoo.
Nerg kuitenkin toivoo, että annettaisiin sekä tutkinnalle että sisäministeriölle rauha etsiä tilanteeseen ratkaisuja.
Poliisille 20 000 vinkkiä vuodessa
Nergin mukaan tutkinta Supon toiminnasta Turun iskun pääepäiltyyn liittyvien vinkkien suhteen on edelleen kesken.
Supo vastaanotti hyvissä ajoin huolestuneita vinkkejä
Abderrahman Mechkahin käytöksestä, mutta niitä ei missään vaiheessa lähdetty tarkemmin selvittämään.
Risikon tekemä selvityspyyntö Supon toiminnasta koskee Nergin mukaan nyt sitä, mitä poliisissa tapahtui ja kuinka asia on käsitelty.
Sitä, jäivätkö vihjeet selvittämättä resurssipulan vuoksi, ei Nerg osaa arvioida.
– Sekin on yksi asia, jota käymme lävitse, että onko eri puolella poliisitoiminnan resurssit tarpeelliset, hän sanoo.
Ennen kaikkea Supon kohdalla käydään Nergin mukaan läpi sitä, onko sen toimintatavoissa korjattavaa.
– Onko jotain, jonka kautta voitaisiin vielä saada toimintaan tehoja lisää, sillä vinkit ovat lisääntyneet.
Poliisitoimelle tulee hänen mukaansa 20 000 samankaltaista vinkkiä vuodessa.
– Se määrä on huikean iso, hän sanoo.