Turun terrori-iskusta on tänään kulunut vuosi – Miten teko muutti Suomea?
HS kysyi neljältä asiantuntijalta miten Suomi on muuttunut iskun jälkeen.
Toni Lehtinen HS
Julkaistu: 18.8. 2:00
TASAN VUOSI sitten 18. elokuuta Turussa tehtiin Suomen historian ensimmäinen terroriteko.
Turvapaikanhakijana Suomeen tullut marokkolaismies veti Turun kauppatorilla kaksi keittiöveistä esiin ja pyrki puukottamaan mahdollisimman monta ihmistä. Iskussa kuoli kaksi ihmistä, 31-vuotias ja 65-vuotias nainen. Sen lisäksi iskussa haavoittui kahdeksan ihmistä.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Turun isku vaikutti myös laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalaisten turvallisuudentunteeseen sekä julkiseen keskusteluun vihapuheesta ja maahanmuutosta.
HS kysyi neljältä asiantuntijalta, miten isku näkyy yhteiskunnassa vuosi tapahtuneen jälkeen.
”Iskusta huolimatta meidän yhteiskuntamme on edelleen luottamukseen perustuva”
Arkkipiispa Tapio Luoma.(KUVA: KALLE KOPONEN / HS)
Arkkipiispa
Tapio Luomauskoo, että suomalainen yhteiskunta on pystynyt palautumaan vuoden takaisesta terroriteosta. Vaikka turvallisuudentunne sai ison kolauksen, Taloustutkimuksen toteuttaman Turvallisuusbarometri 2018:n mukaan ihmisten kokemus turvallisuudesta on korkealla tasolla. Peräti 85 prosenttia kokee olonsa turvalliseksi. ”Se kertoo siitä, että palautuminen Turun tapahtuman jälkeen on ilmeisesti ollut mahdollista. Siihen varmasti vaikutti viranomaisten ripeä toiminta”, Luoma arvioi. Turun tuomiokirkossa järjestettiin pian iskun jälkeen eri uskontojen yhteinen tilaisuus, jossa ihmiset pystyivät käsittelemään tunteitaan.
”Samalla vahvistettiin kokemusta siitä, että iskusta huolimatta meidän yhteiskuntamme on edelleen luottamukseen perustuva, eikä meidän pidä antaa pelolle valtaa. Pelolle vallan antaminen merkitsisi sitä, että suostuisimme siihen, mihin terroriteolla pyritään.”
Luoma ymmärtää, että terroriteko on ollut omiaan synkentämään ihmisten mielikuvia yhteiskunnan tilasta.
”Niille tuntemuksille ei pitäisi antaa liikaa tilaa.”
Hän korostaa, ettei ohitetuksi tulemisen kokemuksia ja syrjään jäämisen tunteita pidä kuitenkaan vähätellä. Nämä tuntemukset ovat usein taustatekijöinä niin terroriteoissa kuin monella maahanmuuttoa voimakkaasti kritisoivalla.
”Yhteiskunnalla on näiden tuntemusten käsittelyssä jatkuvasti tekemistä. Meidän pitäisi osata viisaasti ja rakentavasti hoitaa niitä syitä, jotka ajavat joitakuita äärimmäiseen turhautumiseen ja jopa terroritekoihin.”
Osa suomalaisista on demonisoinut islamia, muslimeja sekä maahanmuuttajia iskun jälkeen. Luoma muistuttaa, että uskonnon ja kirkon sanomaan kuuluu toisen ihmisen kunnioittaminen.
”Väkivalloin ei pystytä ajamaan rakentavasti minkäänlaisia päämääriä.”
Osa suomalaisista on kritisoinut kirkkoa siitä, että se on auttanut turvapaikanhakijoita. Luoma painottaa, että kirkon lähtökohta on yksinkertaisesti se, että hädässä olevaa tulee auttaa, oli hän kuka tahansa ja mistä tahansa.
”Siinä ei voi tehdä erottelua. Eihän Herrakaan antanut meille vaihtoehtoa kun hän sanoi ”rakastakaa lähimmäistänne”. Jos kirkko antaa tukeaan turvapaikkaa hakeville, miksi koetaan, että se on pois Suomen kansalaisilta”, Luoma kysyy.
Suomessa tapahtunut ensimmäinen terroriteoksi luokiteltu väkivallanteko osoitti viimeistään sen, että suomalaiset eivät elä missään saarekkeessa.
”Meidän on pidettävä kiinni siitä luottamuksen ilmapiiristä, jonka varaan suomalainen yhteiskunnallinen elämä on voinut rakentua. Sen lisäksi meidän on oltava valmiita tekemään työtä yhteiskuntaa voimakkaastikin jakavien juopien kuromiseksi.”
Osa suomalaisista jäykistynyt asennepoteroihin
Apulaisprofessori Johanna Sumiala.
Mediatutkija, apulaisprofessori
Johanna Sumiala on selvittänyt tutkija
Anu Harjun kanssa Turun iskun jälkeistä keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kaksikko tutki Twitter-viestejä, joiden tunnisteena oli turku.
Viesteistä nousi huolestuttavia tuloksia keskustelijoiden ajatuksista. Näitä olivat muun muassa se, että islamin uskolla ei ole muita ulottuvuuksia kuin väkivalta, ja islam oli syypää iskuun.
Iskun tekijä oli marokkolainen, ja keskustelijat näkivät, että muslimimaista tulee pelkästään väkivaltaisia ihmisiä,. ja maiden väkivaltainen kulttuuri uhkaa länsimaista sivistysyhteiskuntaa.
”Keskusteluissa oli mukana myös sellaisia henkilöitä, jotka pyrkivät tuomaan nyansseja ja sanomaan, että asetelma ei ole noin mustavalkoinen. He olivat selvästi altavastaajan roolissa”, Sumiala sanoo.
Turun iskun jälkeen julkisuudessa on ollut paljon keskustelua vihapuheen lisääntymisestä. Sumiala näkee, että ihmisten jäykät asenteet ovat jopa vihapuhetta suurempi ongelma.
”Jäykkyys näkyy kyvyttömyytenä ja haluttomuutena kuulla sellaisia näkökulmia, jotka haastavat omat näkökulmat.”
Asenteiden jäykkyys heijastui myös uutismedian tekemiin juttuihin iskuista. Turun iskua käsiteltiin mediassa monipuolisesti myös iskun uhrien ja auttajien kautta. Moni auttajista kuten ruotsalainen
Hassan Zubier oli muslimi- tai maahanmuuttajataustainen.
”Auttajista kertominen ärsytti osaa porukasta entistä enemmän.”
Turun iskun pitkäaikaiset vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan jäävät mahdollisesti pieniksi. Suomessa tapahtuvaa terrori-iskua osattiin pelätä, ja Turun isku näyttäytyy jatkumona terrori-iskujen sarjalle Euroopassa.
”Pitää muistaa, että monelle turkulaiselle isku on vieläkin osa arjen elämää. Heillä tapahtuma nousee mieleen lähes aina, kun he kävelevät Kauppatorin poikki”, Sumiala sanoo.
Hyviksiä on enemmän kuin rasisteja
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.(KUVA: MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA)
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhtenä päätehtävänä on ehkäistä syrjintää suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Kirsi Pimiä kertoo, että Turun isku näkyi häirinnän ja vihapuheen lisääntymisenä.
”Seurasimme vihapuhetta tarkemmin iskun jälkeen, ja toimittajiin kohdistunut häirintä ja uhkailu olivat ikävimpiä esimerkkejä häirinnästä”, Pimiä sanoo.
Hän korostaa, että asenneilmapiiri niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti on muuttunut ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisemmaksi viime vuosien aikana. Muutoksen taustalla ovat muun muassa nationalismin nousu ja populismin lisääntyminen.
”Nämä yhdistettynä suuriin turvapaikanhakijamääriin Euroopassa sekä terrori-iskuihin vaikuttivat siihen, että asenneilmapiiri on muuttunut negatiiviseksi.”
Pimiä korostaa rasismi on ollut ongelma Suomessa niin Turun iskua ennen kuin sen jälkeen.
”Poliittisten päätöksentekijöidenkin pitäisi puuttua voimakkaammin rasismiin”, Pimiä vaatii.
Turussa järjestetään lauantaina kaksi mielenosoitusta, joista toisen järjestää uusnatsien Pohjoinen vastarintaliike. Turku ilman natseja -mielenilmaus taas vastustaa PVL:n mielenilmausta.
Pimiä korostaa, että vastakkainasettelu ei ole millään muotoa tasainen.
”Suomessa on hyviksiä enemmän kuin rasisteja ja henkilöitä, jotka kyseenalaistavat demokratian ja ihmisoikeudet.”
Ennaltaehkäisy on paras keino estää väkivaltainen radikalismi
Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen. (KUVA: MIKKO STIG / LEHTIKUVA)
Poliisin toiminta Turun terrori-iskun aikaan ja sen jälkeen sai monelta taholta kiitosta. Turun iskun tekijästä tehtiin kuitenkin useita kuukausia aiemmin ilmoitus, mutta vihje ei johtanut toimiin.
Nyt poliisi on pyrkinyt tehostamaan vihjeiden käsittelyprosessia.
”Olemme kehittäneet vihjeiden käsittelyprosessia siten, että vaarallisia uhkia koskevat vihjeet tunnistettaisiin paremmin ja niihin kyettäisiin reagoimaan nopeammin”, poliisitarkastaja
Timo KilpeläinenPoliisihallituksesta kertoo.
Poliisille tulee vuosittain melkein 30 000 vihjettä.
”Haasteena on se, miten me kykenemme tunnistamaan tuosta määrästä sen kenties yhden merkittävän vihjeen”, Kilpeläinen toteaa.
Poliisi on kehittänyt keinoja ehkäistä ennalta väkivaltaista radikalisoitumista. Kun poliisi tunnistaa huolta aiheuttavan henkilön joko vihjeen tai omien tutkimustensa perustella, jatkotoimien pitää olla selvät.
”Näissä tapauksissa kyse ei aina ole vielä rikoksista tai valmistelussa olevista rikoksista. Silloin kun henkilöt eivät ole poliisin asiakkaita, meidän pitää ohjata ihminen oikeiden palveluiden piiriin.”
Ennaltaehkäisyyn liittyy myös poliisin suhde kansalaisiin, varsinkin nuoriin. Poliisin pitää pystyä olemaan läsnä yhteisössä muutenkin kuin silloin kun asiat ovat jo menneet pieleen.
”Vaikka poliisin luotetaan viranomaisena hyvin paljon, luottamus ja kunnioitus eivät ole synonyymeja keskenään. Jos poliisi nähdään vain ajamassa hälytysajossa paikasta toiseen, se voi luoda turvattomuuden tunnetta.”
Poliisi on seurannut Ruotsin viimeaikaista tapahtumia. Radikalisoitumien ennaltaehkäisy on Kilpeläisen mukaan erittäin tärkeää.
”Pyrimme siihen, että tilanne ei pääsisi kehittymään Ruotsin kaltaiseksi, että syntyy varjoyhteiskunta ja tulee todella ikäviä ilmiöitä, jotka vaikuttavat arjessa kansalaisten turvallisuuteen.”
Turun iskun vuosipäivänä järjestetään sekä uusnatsien sekä heitä vastustavien mielenosoitukset.
Poliisipartiot saavat jatkossa lisäkoulutusta vastaaviin vastakkainasettelutilanteisiin. Ideana on, että poliisi pystyisi toimimaan konfliktitilanteissa neutraalina sovittelijana.
”Ensisijainen tehtävämme on tietenkin yleisen turvallisuuden ylläpitäminen. Pyrimme myös siihen, ettemme ainakaan omalla toiminnallamme edistä polarisaatioita ja konfliktien eskaloitumista.”
Markkolaistaustainen mies teki terrori-iskun Turun kauppatorille vuosi sitten. Kaupunkilaiset toivat tapahtumapaikalle satamäärin kynttilöitä. (KUVA: SAMI KILPIÖ)
https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005795172.html
