tankki-tapsa
Kenraali
Näille voisi mainita putlerin eliittijoukon eli tiktokkaavat kadyrovitsit ja monet putlerin islamia ylistävät aivan julkiset puheet. Tai ei sittenkään, jästi on jästi
Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
tankki-tapsa
Kenraali
Erittäin vaikea uskoa että putlerilla olisi tuollainen iskuvoima käyttämättömänä perunazaarin vieraina. Jos se lähtisi Kiovaa kohti niin "me" olisimme kusessa.Onpas tämä merkittävä uutinen olettaen, että pitää paikkansa.
Saksalaispoliitikko varoittaa Venäjän sijoittaneen Valko-Venäjälle 360 000 taisteluvalmista sotilasta – "Seuraavat kaksi vuotta ovat kriittisiä"
Saksan kristillisdemokraattipuolue CDU:n poliitikko ja asevoimien entinen eversti Roderich Kiesewetter varoittaa Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymisestä Valko-Venäjällä.www.savonsanomat.fi
Oma käsitykseni on ollut, ettei miehiä saati kalustoa riitä edes Ukrainan rintamalle.
Koko sodan olen ihmetellyt entä jos zenäjä olisikin pystynyt valtaamaan Ukrainan? Kuinka paljon miehitysjoukkoja olisi tarvittu suuren maan miehitykseen? Kuinka paljon olisi kivikovia vastarintamiehiä harventamassa miehittäjiä ja kollaboraattoreja? Jos miettii ettei nazi-Saksa pystynyt nujertamaan esim. Ransakan vastarintaliikettä vaikka resurssit ja ammattitaito oli varmasti parempaa kuin mihin z pystyisi.
Euroopan kannalta oleellista on, että Venäjä pyrkii palauttamaan vaikutuspiiripolitiikan. Eurooppa nojaa suvereniteettiin, liittolaisiin ja sääntöpohjaiseen järjestykseen.
Venäjän toiminta osoittaa, että se hyväksyy korkeat tappiot, pitkän aikajänteen ja taloudelliset kustannukset jos sen strateginen asema paranee. Tämä tekee Venäjästä ennustettavan mutta vaarallisen toimijan.
Euroopan fokus on pyörähtänyt 2000-luvun kriisinhallinta-ajattelusta voimallisesti. Nyt tarvitaan koko mantereelle alueellinen puolustus, etulinjan vahvistaminen ja sotilaallinen uskottavuus.
Naton itäinen sivusta on muuttunut etulinjaksi. Pelote voi perustua joukkoihin paikan päällä, ei vain lupauksiin. Nopeus ja logistiikka ovat tärkeämpiä kuin määrät paperilla.
EU:n rakenteellinen ongelma on se, että uhkakuva on yhteinen, mutta ratkaisun keinot eivät ole yhtenäisiä. EU-mailla on erilainen Venäjä-kokemus ja täysin erilainen riskinsietokyky.
EU ei korvaa Natoa. Euroopan turvallisuus nojaa edelleen ratkaisevasti Yhdysvaltoihin.
Venäjän toiminta osoittaa, että se hyväksyy korkeat tappiot, pitkän aikajänteen ja taloudelliset kustannukset jos sen strateginen asema paranee. Tämä tekee Venäjästä ennustettavan mutta vaarallisen toimijan.
Euroopan fokus on pyörähtänyt 2000-luvun kriisinhallinta-ajattelusta voimallisesti. Nyt tarvitaan koko mantereelle alueellinen puolustus, etulinjan vahvistaminen ja sotilaallinen uskottavuus.
Naton itäinen sivusta on muuttunut etulinjaksi. Pelote voi perustua joukkoihin paikan päällä, ei vain lupauksiin. Nopeus ja logistiikka ovat tärkeämpiä kuin määrät paperilla.
EU:n rakenteellinen ongelma on se, että uhkakuva on yhteinen, mutta ratkaisun keinot eivät ole yhtenäisiä. EU-mailla on erilainen Venäjä-kokemus ja täysin erilainen riskinsietokyky.
EU ei korvaa Natoa. Euroopan turvallisuus nojaa edelleen ratkaisevasti Yhdysvaltoihin.
Viimeksi muokattu:
Entä Suomi osana Eurooppaa? NATOn myötä kynnys Suomeen kohdistuvalle sotilaalliselle painostukselle on noussut merkittävästi. Venäjä joutuu huomioimaan koko liittokunnan, ei vain Suomen.
Nato ei tee Suomesta etulinjan uhria, vaan liittokunnan etulinjan toimijan.
Suomen turvallisuus perustuu yhä omaan kykyyn puolustautua. Yleinen asevelvollisuus, suuri ja koulutettu reservi,alueellinen puolustusajattelu, koko maan puolustaminen ja maanpuolustustahto ovat vielä toistaiseksi voimissaan. Suomi teki viisaasti, kun se ei liittynyt Natoon korvatakseen oman puolustuksensa, vaan ankkuroidakseen sen osaksi liittokuntaa. Tässä mielessä Suomi ei muuttunut, vaan oli jo valmiiksi Nato-yhteensopiva.
Suomen puolustus ei ole mikään teoreettinen paperilla oleva asia. Koulutettu reservi, toimiva komentorakenne, realistinen harjoittelu, sodan ajan ajattelu (ei kriisinhallintaromantiikkaa). Monessa Nato-maassa palataan nyt ajatteluun, josta Suomi ei koskaan luopunut.
Suomi ei ole helppo operaatio kenellekään.
Yksi juttu vielä. Huoltovarmuus, toimiva hallinto, korkea luottamus instituutioihin, poikkeusolojen osaaminen. Tämä kaikki yhdessä on keskeinen strateginen voimavara.
Parantaakin voi ja pitää vielä. Ilma- ja ohjuspuolustus on kallista ja rajallista. Riippuvuus liittolaisten tuesta kriittisissä vaiheissa on todellista. Entä taloudellinen ja teollinen kestävyys?
Nato ei tee Suomesta etulinjan uhria, vaan liittokunnan etulinjan toimijan.
Suomen turvallisuus perustuu yhä omaan kykyyn puolustautua. Yleinen asevelvollisuus, suuri ja koulutettu reservi,alueellinen puolustusajattelu, koko maan puolustaminen ja maanpuolustustahto ovat vielä toistaiseksi voimissaan. Suomi teki viisaasti, kun se ei liittynyt Natoon korvatakseen oman puolustuksensa, vaan ankkuroidakseen sen osaksi liittokuntaa. Tässä mielessä Suomi ei muuttunut, vaan oli jo valmiiksi Nato-yhteensopiva.
Suomen puolustus ei ole mikään teoreettinen paperilla oleva asia. Koulutettu reservi, toimiva komentorakenne, realistinen harjoittelu, sodan ajan ajattelu (ei kriisinhallintaromantiikkaa). Monessa Nato-maassa palataan nyt ajatteluun, josta Suomi ei koskaan luopunut.
Suomi ei ole helppo operaatio kenellekään.
Yksi juttu vielä. Huoltovarmuus, toimiva hallinto, korkea luottamus instituutioihin, poikkeusolojen osaaminen. Tämä kaikki yhdessä on keskeinen strateginen voimavara.
Parantaakin voi ja pitää vielä. Ilma- ja ohjuspuolustus on kallista ja rajallista. Riippuvuus liittolaisten tuesta kriittisissä vaiheissa on todellista. Entä taloudellinen ja teollinen kestävyys?