Ilta-Sanomien artikkeli: Suomen turvatakuut EU:sta ovat Brexitin jälkeen huonommat tai olemattomat.
---
Asiantuntijalta karu arvio Brexitin sotilaallisista vaikutuksista: Näin Suomelle käy
(KUVA: Reuters)
Julkaistu: 28.6. 8:06
Asiantuntijat arvioivat IS:lle, että Suomen turvatakuut EU:sta ovat Brexitin jälkeen huonommat tai olemattomat.
BRITANNIAN lähdön myötä EU menettää merkittävimmän sotilasmahtinsa. Britannian puolustusbudjetti on brittiläisen IISS-tutkimuslaitoksen
The Military Balance 2016 -raportin mukaan EU:n suurin, ja Britannia ja Ranska ovat unionin ainoat ydinasevallat ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet.
Suomessa on pantu kovasti toivoa EU:n yhteiseen puolustukseen.
– Euroopan unionin keskinäinen avunantovelvoite on merkittävä turvallisuuspoliittinen tekijä. Velvoite kirjattiin Lissabonin-sopimukseen ja se ilmentää EU-maiden vahvaa yhteenkuuluvuutta. On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin, ulkoministeri
Timo Soini (ps) sanoi eduskunnassa viime maaliskuussa.
Timo Soini (ps) pitävää Euroopan unionin keskinäistä avunantovelvoitetta merkittävänä.(KUVA: Martti Kainulainen / Lehtikuva)
Myös tuoreessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltiin Euroopan unioni Suomen tärkeimmäksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimintakehykseksi ja arvioitiin EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen vahvistavan EU:ta turvallisuusyhteisönä.
ENTINEN sisäministeri, kansanedustaja
Päivi Räsänen (kd) näkee tilanteen huolettavana Suomen kannalta, kun EU:n suurin sotilasmahti lähtee.
– Kun se poistuu, onhan se selvää, että turvatakuut ovat heikommat, Räsänen sanoi.
Entisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd) mielestä Iso-Britannian lähtö EU:sta on iso menetys pienille jäsenmaille. (KUVA: Juhani Niiranen)
Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti evp
Matti Aholanäkee Brexitin viimeisenä niittinä haaveille siitä, että EU:sta voisi tulla apua tositilanteessa.
– Haihtuvat ne vähätkin perusteet kuvitella tai unelmoida siitä, että EU:sta tulisi apua, Ahola sanoo.
Aholan mukaan Britannian lähtö EU:sta ei todellisuudessa muuta mitään Suomen puolustuksen näkökulmasta.
– EU:n yhteinen puolustus on puhdas paperitiikeri. Ei sellaista ole olemassakaan.
Puolustusministeriön entinen Martti Ahola.(KUVA: Tor Wennström / Lehtikuva)
Aholan mukaan Suomessa on elänyt turha toivo, että ulkopuolelta tulisi apua tosipaikassa.
– Nato ei puolusta Suomea, mutta ei kyllä EU:kaan puolusta. Kaikkein vähiten puolustaisi Ruotsi.
Päivi Räsäsen mukaan Britannia on ollut merkittävä kumppani unionissa poliisiyhteistyössä sekä terrorismintorjunnassa.
– Tämä voi vaikuttaa myös siihen, miten tiedusteluyhteistyö sujuu käytännössä, Räsänen sanoo.
RÄSÄSTÄ kiinnostaa myös, miten jatkossa onnistuvat luottamukselliset keskustelut Britannian poliittisten päättäjien, kuten ministerien, kanssa.
– Varmaan Britannia ja Saksa voivat pitää niitä suhteita, mutta tämä on menetys pienen maan kannalta.
Räsänen uskoo, että Brexitin myötä keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä kiihtyy.
EU:n yhteinen puolustus on puhdas paperitiikeri. Ei sellaista ole olemassakaan.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori
Jarno Limnéll arvioi, että Brexit voi heikentää Suomen mahdollisuuksia saada sotilaallista apua.
– Mitä yhtenäisempi unioni on, sitä parempi se on Suomen turvallisuudelle ja EU:n keskinäisen avunantovelvoitteen käytännön toteutumiselle.
LIMNÉLLIN mukaan EU:n yhtenäisyys olisi Suomen edun ja turvallisuuden kannalta tärkeää.
– Samalla olisi toki harkittava sitä, mikä on EU:n rooli jatkossa sotilaallisena ja turvallisuuspoliittisena toimijana, vai onko jatkossa todennäköisintä, että Nato on Euroopan puolustaja.
LINKKI