Tutkaverkosto Suomessa ja ilmavalvontatutkat yleisesti

Huvittaa nämä propaganda uutiset ylipäätään.
Ihme ettei kerrottu, että tarvittaessa Hornetit pistää Murmanskiin viikon mittaisen sähkökatkoksen tai Severomonskin paatit vuonon pohjaan.
Äsken kirjoitit "Huvitti tässä propaganda uutisessa nuo MLRS käyttö korkean profiilin maaleihin. Miinakranaateillako niihin meinattaisiin vaikuttaa?" Mikä raskailla raketinheittimillä vaikuttamisessa on niin huvittavaa? Keinoina ovat tällä hetkellä joko AT2-miinat tai uudet GMLRS-raketit. Kuten jo kirjoitin, AT2-raketit vaikkapa IT-patterin päälle lamauttavat patterin toiminnan siksi aikaa, että miinat saadaan siivottua (ongelmana tosin on näiden lyhyehkö kantama). Millä sitten pitäisi vaikuttaa? karttaruutupommeilla?

Juttu oli minusta ihan asiallinen, minä en ainakaan siitä löytänyt yhtään kohtaa, jossa luvataan tehdä Murmanskiin viikon mittainen sähkökatko. Tällä hetkellä minusta on lähinnä huvittavaa se, miten aina löytyy joku, joka aloittaa perinteisen itkuvirren "ei me osata mitään, ei meillä ole osaamista eikä rahkeita, mutku..."

EDIToin vielä tätä kirjoitusta omilla kokemuksillani. Itse olen pohjakoulutukseltani telealan DI ja työssä olen päässyt tutustumaan aika monen yrityksen tietoliikenteeseen ja hyvin monen teleoperaattorin ratkaisuihin. Muutama asia työelämässä on todella tehnyt vaikutuksen: Korea Telecomin verkonhallintakeskus 1990-luvulla ja puolustusvoimien M18 -viestijärjestelmä! Puolustusvoimat otti yhtenä ensimmäisistä organisaatioista SDR-radiot kenttäkäyttöön. Viime keväänä pääsin tutustumaan Bundeswehrin vastaaviin, jotka olivat juuri tulossa joukoille. Yksittäinen viestiasema oli sinällään jännä toteutus, SDR-radio, taktinen reititin ja antenni oli mahdutettu rinkkaan. Mutta tästä(kin) toteutuksesta puuttui M18:ssa hyödynnetty kaupallisen halvan raudan ja MIL-speksattujen tuotteiden yhdistelmä. Adaptiiviset antennit loistivat Bundeswehrillä poissaolollaan. M18 on tietenkin ainoastaan yksi elementti tilannekuvan luomisessa ja jakamisessa, mutta tämä on alueita, joista puolustusvoimissa ehkä oikeasti kannattaakin olla ylpeä! Ei ne satojen miljoonien panostukset ihan hukkaan ole menneet...
 
Viimeksi muokattu:
Saabin legendaarisesta Lokki-tutkasta on nyt sellaista tietoa, jonka mukaan "yksittäinen lokki nähdään jo 30 kilometrin etäisyydeltä", mikä kuulostaa paljon realistisemmalta.

Saabin uusi Giraffe 4A AESA -monitoimivalvontatutka tositoimissa Gotlannissa
08.11.2015 - 18:51
Puolustus- ja turvateollisuusvalmistaja Saab esitteli menestyneen Giraffe-tutkaperheensä uusinta 4A-versiota Ruotsin puolustusvoimien sotaharjoituksessa Itämeren äärellä Gotlannissa. Maailman moderneimmaksi kehuttu siirrettävä Giraffe 4A -tutka perustuu AESA-teknologiaan (Active Electrically Scanned Array).

Saabin sarjatuotantovalmis Giraffe 4A on GaN-pohjainen (Gallium-nitraatti) S-band (E/F) -taajuusalueella (2 - 4 GHz) toimiva elektronisesti tasoantennilla skannaava AESA 3D -tutka. Valmistajan mukaan se havaitsee entistä pienemmät maalit paljon muita tutkia aiemmin.

”Giraffe 4A on maailman modernein tuotannossa oleva tutka. Nyt takana on puolentoista vuoden työ kehitysversiosta valmiiseen tuotteeseen. Meillä on tarjolla maailmanluokan tutkatuoteperhe”, kertoo Saab EDS:n Claus Trulsson.

Varsinainen työ S Band -tutkan kanssa aloitettiin vuonna 2009. Ensimmäiset järjestelmäasennukset tehtiin vuoden 2013 alkupuolella, jonka jälkeen aloitettiin ilmavalvonnan ja aseiden paikannuksen koekäytöt maalla ja merellä.

Koekäyttöoperaatioiden aikana tutkan havaitseman maalin ja mittauskoneeseen sijoitetun GPS-laitteen paikkaero oli alle viisi metriä. Koekäyttöjaksojen aikana saadut tulokset vastasivat suorituskykyodotuksia ja osin jopa ylittivät ne.

Giraffe 4A parantaa havaintoetäisyyttä nykypäivän maalien osalta ja mahdollistaa tulevaisuuden kohteiden paikantamisen. Uusi tutka havaitsee maalit jopa 10-20 kertaa aikaisemmin kuin muut tutkat.

Yksittäinen lokki nähdään jo 30 kilometrin etäisyydeltä. Järjestelmä sopii siis myös pienten miehittämättömien UAS-laitteiden (Unmanned Aerial System) havaitsemiseen ja seurantaan. Siten se mahdollistaa ns. UAS-parven havaitsemisen sekä erottamisen linnuista.

Uutta monitoimitutkaa voidaan käyttää samanaikaisesti ilmavalvontaan, sotilaslennonjohdon tarpeisiin, ilmapuolustukseen, aseiden paikannukseen sekä havainnointiin ja varoituksiin ballististen ohjusten ja ammusten osalta.

Saabin julkistamien tietojen mukaan Giraffe 4A -valvontatutkan mittausetäisyys olisi ainakin 280 kilometriä. Se kykenee erottamaan hävittäjät vähintään 200 kilometrin etäisyydeltä, pienet koneet 150 kilometrin etäisyydeltä ja pienet miehittämättömät ilma-alukset 100 kilometrin etäisyydeltä.

Saab-tutka on yhteensopiva Link 16-, JREAP-C ja Link 11B -tietovuon kanssa. Sen häirinnäsietokyky on hyvä.

”Giraffe 4A palauttaa tasapainon puolustuksen ja modernien hävittäjien välille. Häiveteknologiaa käyttävien hävittäjien havaitseminen onnistuu entistä paremmin erilaisten tutkien yhdistelmällä. Siirrettävällä tutkallamme on korkea päivitysnopeus, jollaista on totuttu näkemään vain kiinteissä asennuksissa. Signaalitiedustelukoneet ovatkin seuranneet uuden 4A:n toimintaa”, paljastaa Trulsson.

Tutkan pyörimisnopeus on vaihtoehtoisesti 60 tai 30 kierrosta minuutissa ja se kattaa koko 360 asteen havaintoalueen jokaisella pyörähdyksellä myös korkeussuunnassa aina 70 astetta horisonttitason yläpuolelle.

Vastaavaa päivitysnopeutta on totuttu näkemään vain kiinteästi asennetuissa tutkissa. 4A-valvontatutkalla voi olla samanaikaisesti jopa yli 1000 seurantaa. Kaikkien maalien paikkaa ei kuitenkaan päivitetä jokaisella pyörähdyksellä.

Vaihtoehtoisesti tutkalla voidaan valvoa myös pelkästään kapeampia 40-120 asteen sektoreita ilman antennin pyörimistä. Myös korkeuskulma on valittavissa. Eri asetuksia hyödyntämällä voidaan maksimoida reagointiaika ja seurannan täsmällisyys tai pidentää kantamaa.

Yksi vaihtoehto on myös valvoa pelkkää horisonttia askeleittain ja paikallistaa mahdollisia ballististen aseiden laukaisupaikkoja sekä ohjata vastatulta. Tälläisissä operaatioissa maksimiaika yhdessä paikassa on alle 30 minuuttia joten järjestelmän nopea siirtyminen uuteen paikkaan on elintärkeä ominaisuus.

Havainnointi- ja varoituskäytössä Giraffe 4A -tutka mittaa pienten rakettien ja tykin ammusten osumapaikan ja tuottaa siten tärkeää lisäaikaa omien joukkojen varoittamiseksi. Useamman tutkan samanaikainen käyttö tuotta lisäaikaa varoituksen antamiseeen.

Giraffe 4A -tutkassa on sen nykyominaisuuksien lisäksi suuri kehityspotentiaali ja valmistaja jatkaakin kehitystyötä aktiivisesti.

”Seuraava AESA-tutkaversiomme on pitkän kantaman Giraffe 8A. Projekti kulkee noin puolitoistavuotta 4A:n perässä. Nyt olemme mockup-vaiheessa ja valmista odotetaan olevan vuoden 2017 aikana”, kertoo Trulsson tulevista tuotantosuunnitelmista.

Pahimmiksi kilpailijoikseen Saab EDS nimeää Thalesin, jonka kanssa se kilpailee usein samoilla markkinoilla. Muita kilpailijoita kapealla sektorilla ovat mm. Raytheon sekä BAE ja Airbus.


Gotlannista näkee vaikka Kaliningradiin


Saab esitteli Giraffe 4A:n suorituskykyä, toimintoja sekä itse laitetta Ruotsin puolustusvoimien sotaharjoituksessa Itämeren äärellä Gotlannin kaakkoisrannan koleudessa. Sotilaallisesti harjoitus oli hyvinkin ajankohtainen, sillä Gotlannin saarella on strateginen merkitys Itämeren hallinnassa.

Ruotsin puolustusvoimat poistui saarelta syvän rauhan aikana mutta tekee vuosien jälkeen paluuta saarelle. Puolustusvoimien ja paikallisen median uutisoinnin mukaan asukkaat ovat ottaneet paluun vastaan erinomaisesti.

Ruotsin puolustusvoimien sotaharjoitus kokosi Gotlantiin suurimmillaan noin 350 sotilaan ja reserviläisen joukon. Giraffe 4A -tutkaa harjoituksessa koekäytti Saabin ohella Halmstadissa tukikohtaansa pitävä 61 -ilmapuolustuspataljoona.

Harjoitus alkoi mittavalla logistiikkaoperaatiolla Ruotsin länsirannikon Halmstadista maantie- ja lauttayhteyksien kautta Gotlannin saaren eteläosiin. Tehokkaan Gotlannissa toteutetun harjoituksen lisäksi yksi päämäärä oli juuri Giraffe 4A -tutkan suorituskyvyn koekäyttö ja esittely. Kantamansa puolesta tutkalla näkee Gotlannista Kaliningradiin ja pitkälle Baltian maihin saakka.

”Käynnissä on kaksi harjoitusta, joista toinen on tekninen harjoitus ja toinen on puolustusvoimien harjoitus. Samalla harjoittelemme myös logistisia operaatioita tehdyllä 24 tunnin mittaisella siirtymisellä Halmstadista Gotlantiin. Skenaariona on kohonnut uhkataso, joka on johtanut lähes sodan partaalle”, kertoo harjoituksen johtaja Mathias Jansson.

Harjoituksessa oli mukana myös mm. neljä Giraffe AMB -tutkaa ja Giraffe 75 -tutka luomassa ilmatilannekuvaa sekä kaksi HAWK RBS97 ja kolme RBS70 -ilmatorjuntaohjusta. Tutkamaaleina harjoituksessa käytettiin Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjiä. Ne operoivat osittain myös Gotlannissa sijaitsevalta Visbyn lentokentältä.

Giraffe 4A:ta voidaan käyttää kahden hengen miehistöllä, joka saa laitteen toimintakuntoon alle 10 minuutissa. Purku onnistuu jopa alle viidessä minuutissa. Valvontaa voidaan suorittaa paikallisesti tai etänä.

Tarjolla on 500 metriä pitkä valokuitukaapeli, joka tarjoaa gigabitin yhteyden tutka- ja valvontakontin välille. Laitteisto on valmistettu toimimaan kaikissa ilmasto-olosuhteissa rannikolta, aavikolle ja arktisiin olosuhteisiin.

Saab EDS:n Göteborgin tehtailla valmistettava Giraffe 4A -tutkakontti painaa hieman alle yhdeksän tonnia. Ulkomitoiltaan ISO-standardin mukainen kontti on 2,3 metriä korkea ja 16 jalkaa pitkä. Tutkamasto nostettuna pystyasentoon on antennin keskikohta 6,5 metriä maan pinnan yläpuolella.

Varsinaisen tutka-antennin alapuolella oli Gotlannin harjoituksessa vielä tasapainottaja, joka korvautuu tuotantomallissa IFF-anturilla (Identification Friend or Foe eli omakonetunnistus). Luvassa on myöhemmin myös ns. Mode-C ja Mode-S -vastaanottimet.

Tutkakontti on rakennettu helposti huollettavaksi ja huoltoluukkujen kautta pääsee nopeasti käsiksi vaihdettaviin komponentteihin. GaN:n käyttö tutkan osissa parantaa sen tehonkestoa sekä pidentää huoltovälejä laskien elinkaarikustannuksia. Giraffe 4A:n huoltoväli on kasvanut jo 2500 käyttötuntiin ja tyypillinen huoltotauko on alle 45 minuuttia.

Kontissa on tilaa myös asiakkaan omalle varustukselle. Laitteiston takaosassa on oma voimanlähde, jonka avulla tutkaa voi käyttää keskeytyksettä vuorokauden ajan.

Tuolloin tärkeässä osassa on myös jäähdytysyksikkö, joka vähentää lämpöjälkeä. Harjoituksessa tutkan tarvitsema sähkövirta tuotettiin kuitenkin ulkoisten aggregaattien avulla.

Scania-kuorma-auton lavalle asennettu järjestelmä voidaan kuljettaa suoraan kohteeseen esimerkiksi Boeing C-17 Globemaster III - ja Airbus Military A400M -kuljetuskoneilla. Pienemmän Lockheed Martin C-130 Hercules -koneen käyttö puolestaan vaatii kontin irrottamisen autosta. Siirtoon voidaan käyttää myös helikopteria tai nosturia.

”Puolustusvoimilla on parhaillaan käynnissä merkittävä projekti maasta käsin tapahtuvan ilmapuolustuksen kehittämiseksi. Meillä on hyviä kokemuksia Saabin tutkista. Olimme Giraffe AMB:n kanssa avustamassa brittejä Lontoon Olympialaisten aikaan. Nyt tarvitsemme tutkiimme lisää kantamaa”, kertoo Ruotsin puolustusvoimien 61. ilmapuolustuspataljoonan komentaja Stefan Jönsson.

”Olemme myös päivittämässä ilmatorjuntaohjuksiamme. Noin puolet nykyisistä RBS70-ohjuksista modernisoidaan ja osa korvataan uusilla. Käynnissä on evaluointivaihe Hawk-järjestelmän korvaamiseksi”, jatkaa Jönsson.

Giraffe 4A ei kuitenkaan ollut marraskuisessa sotaharjoituksessa ensi kertaa Gotlannissa. Tutkan prototyyppiä nimittäin koekäytettiin saarella jo kesällä 2014. Nyt koekäytetty Giraffe 4A on pääsääntöisesti sama laite, mutta se on siirretty sarjatuotantoalustalle.

Saab tarjoaa Giraffe 4A -tutkaansa asiakkaille kiinteällä hinnalla ja varmistetulla toimitusaikataululla. Ensimmäiset laitteet toimitetaan toistaiseksi nimeämättömälle asiakkaalle vuoden 2016 toisen neljänneksen aikana. Samalla käynnissä on erivaiheissa olevia neuvotteluja useiden ostajakandidaattien kanssa.

Giraffe tuttu myös Suomessa

Jo 70-luvun alusta alkaen kehitetyn Giraffe-tutkaperheen aiempia versioita on käytössä myös Suomessa. Maavoimien XA-182 -panssariajoneuvoalustalla on Giraffe 75 Mk IV -tutka (Maalinosoitustutka 87M eli "Tutka-Pasi").

Merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden sensorina on Sea Giraffe 9GA 208 -tutka.

Ilmavoimat puolestaan käyttää Sisu SK250 -kuorma-autoalustalle asennettua Giraffe 100 AAA -lähivalvontatutkaa (LÄVA, kuvassa). Ne hankittiin 90-luvulla.

http://www.lentoposti.fi/artikkelit...nitoimivalvontatutka_tositoimissa_gotlannissa
 
Yksi tuttu palveli muutama vuosi sitten MOSTKA 87 porukassa. Väitti että jos viholliskone ampuu tutkaan ohjautuvan ohjuksen kohti niin eivät ehdi tehdä asialle mitään. Ohjus siis ammutaan yli 100 kilometrin päästä. Tutka havaitsee ohjuksen 70 km päästä. Sitten vain odotellaan osumaa. Ei kuulema ehditä alta pois ja varmasti osuu.
 
Yksi tuttu palveli muutama vuosi sitten MOSTKA 87 porukassa. Väitti että jos viholliskone ampuu tutkaan ohjautuvan ohjuksen kohti niin eivät ehdi tehdä asialle mitään. Ohjus siis ammutaan yli 100 kilometrin päästä. Tutka havaitsee ohjuksen 70 km päästä. Sitten vain odotellaan osumaa. Ei kuulema ehditä alta pois ja varmasti osuu.

1) Sellaista ei olekaan kuin tutkaan hakeutuva ohjus.
2) Mikään sodankäynnissä ei ole varmaa
3) Vastatoimia on olemassa
4) Aikaakin vastatoimille on
 
Yksi tuttu palveli muutama vuosi sitten MOSTKA 87 porukassa. Väitti että jos viholliskone ampuu tutkaan ohjautuvan ohjuksen kohti niin eivät ehdi tehdä asialle mitään. Ohjus siis ammutaan yli 100 kilometrin päästä. Tutka havaitsee ohjuksen 70 km päästä. Sitten vain odotellaan osumaa. Ei kuulema ehditä alta pois ja varmasti osuu.

Tuttu ei ehkä ollut kovin asiantunteva, tai sitten oli aika paljon kalavaletta mukana.

Jugoslaaveja vastaan Harm suoriutui huonosti. Harmeja ammuttiin lähes tuhat. Käytännössä ohjus ei osunut, jos tutka ei ollut loppuun asti päällä.

1) Sellaista ei olekaan kuin tutkaan hakeutuva ohjus.
2) Mikään sodankäynnissä ei ole varmaa
3) Vastatoimia on olemassa
4) Aikaakin vastatoimille on

Kohta 1. Viilasit varmaan pilkkua? Tutkan säteilyyn hakeutuva.

Edit. Sama asia ehdittiin mainita yllä.
 
Viimeksi muokattu:
090601-F-1234P-011.JPG

AGM-45 Shrike Anti-Radar Missile, kuvassa F-105:n siivessä.
 
Käsittääkseni harm tuosta kehittynyt ja nyt hakeutuu sijaintiin josta säteilyä havaittiin jos vaikka tutka sammutetaan.
 
Käsittääkseni harm tuosta kehittynyt ja nyt hakeutuu sijaintiin josta säteilyä havaittiin jos vaikka tutka sammutetaan.

On tuo ominaisuus ollut jo pitkään. Oli Jugoslaviassakin. Mutta, 100 kilometrin päästä jos ampuu, niin helposti menee muutama kymmentä metriä ohi.

Mutta se pitää paikkansa, että Jugoslavian jälkeen Harmia toki pyrittiin parantamaan. Miten hyvä se nykyään on, ei koeteltua tietoa.

Kohtuu turvallinen arvaus lienee että veli venäläinen on joka tapauksessa huonompi.
 
On tuo ominaisuus ollut jo pitkään. Oli Jugoslaviassakin. Mutta, 100 kilometrin päästä jos ampuu, niin helposti menee muutama kymmentä metriä ohi.

Mutta se pitää paikkansa, että Jugoslavian jälkeen Harmia toki pyrittiin parantamaan. Miten hyvä se nykyään on, ei koeteltua tietoa.

Kohtuu turvallinen arvaus lienee että veli venäläinen on joka tapauksessa huonompi.
Mä en viitsi arvailla kun en tiedä... Joka tapauksessa huomioitava asia meidän tutkien käyttötaktiikassa...
 
Yleisesti ottaen tunnen tutkakalustoa varsin huonosti. Ymmärtääkseni suomeen on hankittu AN/MPQ-64 sentinel tutkia. Valmistaja lupailee viimeisimmän kehitysversion toimivan vastatykistötutkana myös. Onko näitä suomeen hankittuja tutkia mahdollista käyttää tehokkaasti myös vastatykistötutkina, vai onko kyseinen ominaisuus vain "mainospuhe"? Ukrainan sodan perusteella tykistötutkien merkitys on suuri. Toisaalta tykistölle soisi esim M270 MRLS:ään myös tutkiin hakeutuvia ammuksia vaikeuttamaan vihollisen tykistön toimintaa.
 
Yritin lypsää tietoa enemmänkin. Kuulema kovalla vesisateella ei tutkalla näe. Ei ainakaan kunnolla. Siitä ohjuksesta vielä että vaikka tutkan sammuttaa niin ohjus tulee siihen kohteeseen joka tapauksessa. Sanoikohan vielä että kuski ei istu ratin takana tutkan ollessa päällä. Vanhoja vehkeitähän noi jo ovat..
 
Toisaalta tykistölle soisi esim M270 MRLS:ään myös tutkiin hakeutuvia ammuksia vaikeuttamaan vihollisen tykistön toimintaa.

Täähän on aika veikeä idea. Vastykistötutkavasta-ammus, alueella tutkaan hakeutuva rypäleammus. Jos tutka sammutetaan niin jollain todennäköisyydellä vielä osuu vaikka osuisi vähän sinne päin.
 
Yksi tuttu palveli muutama vuosi sitten MOSTKA 87 porukassa. Väitti että jos viholliskone ampuu tutkaan ohjautuvan ohjuksen kohti niin eivät ehdi tehdä asialle mitään. Ohjus siis ammutaan yli 100 kilometrin päästä. Tutka havaitsee ohjuksen 70 km päästä. Sitten vain odotellaan osumaa. Ei kuulema ehditä alta pois ja varmasti osuu.
Hyvin.
 
Taas on tornihuhuja ja puolet pitäjästä petäjäistä. Kuten on sanottu, entisessä Jugoslaviassa ammuttiin 1000 AGM-88 HARM-ohjusta varsin huonolla osumaprosentilla. Vaikka ohjus muistaa tutkan paikan suurinpiirtein, niin suurin osa on huteja, riippuen miten kaukana ohjus on tutkan sammuessa.

Jenkkien uusin AGM-88E AARGM onkin sitten jo pahempi vastus, koska siinä on millimetritaajuuden tutka inertianavigoinnin lisäksi. Joten jos se pääsee tarpeeksi lähelle, on hyvä mahdollisuus, että se löytää sillä ko. ajoneuvon. Mutta tähänkin on käytössä harhamaaleja.

Venäläisillä ei tiettävästi ole vastaavia vielä käytössä, vaan tutkan sammuttaminen on toimiva toimenpide.
 
Tyyppi oli kolme vuotta sitten armeijassa. Ihmettelin itse että jos on ohjus tulossa kohti niin ei muuta kuin tutka pois päältä ja lämä tiskiin ja pusikkoon. Luulis väistävän. Hän kyllä kertoi taisteluharjoituksista joista sai kuvan ettei sitä ohjusta jäädä odottelemaan ja houkuttelemaan. Useita tutkia mukana joita vaihdellaan koko ajan. Kertoi että Lohtajalle sanottiin että tutkat pois päältä. Venäläiset tiedustelukoneet mittailee taajuuksia rajan takana. Turha antaa tiedustelutietoa..
 
Tyyppi oli kolme vuotta sitten armeijassa. Ihmettelin itse että jos on ohjus tulossa kohti niin ei muuta kuin tutka pois päältä ja lämä tiskiin ja pusikkoon. Luulis väistävän. Hän kyllä kertoi taisteluharjoituksista joista sai kuvan ettei sitä ohjusta jäädä odottelemaan ja houkuttelemaan. Useita tutkia mukana joita vaihdellaan koko ajan. Kertoi että Lohtajalle sanottiin että tutkat pois päältä. Venäläiset tiedustelukoneet mittailee taajuuksia rajan takana. Turha antaa tiedustelutietoa..

Kun olen duunannut MOSTKA 87:n kanssa itsekin, niin se vie hieman aikaa pistää paketti kasaan ja tielle. Sen verran monta kertaa on tullut pistettyä vehje toimimaan huoltomielessä.
 
Kuinka nopeasti ohjus taittaa 70 km? Kuinka nopeasti tutkavaunu saadaan liikkeelle kun tuleva ohjus havaitaan? Siinä kai se kaava.
 
Back
Top