Lisää rahaa ei ole tiedossa!!!
Kotimaa 26.1.2014 klo 12:38 | päivitetty 26.1.2014 klo 12:48
Tutkija: Armeijalle lisää rahaa tai koko maan puolustuksesta on luovuttava
Puolustusvoimien rahoitusta on tutkijan mukaan lisättävä, mikäli pidetään kiinni nykyperiaatteesta puolustaa koko maata. Puolustusvoimat tarvitsee vuosikymmenen kuluessa rahaa muun muassa kokonaan uuden alustyypin rakentamiseen Merivoimille.
Miinalaiva Uusimaan käyttöikä loppuu vuosikymmenen sisällä. Kuva: Yle
Miinalaiva Uusimaa on yksi Merivoimien kolmesta aluksesta, jotka tulevat käyttöikänsä päähän vuosikymmenen taitteessa. Uusintaan menee myös kolme ohjusvenettä.
Kyse on mahdollisesti miljardin, mutta ainakin satojen miljoonien hankinnasta.
Asehankintoihin on varattu leikkaustenkin jälkeen kolmen lastensairaalan verran eli vuosittain noin 450 miljoonaa vuoteen 2015 saakka.
Jotta puolustuskyky säilyy, armeija katsoo tarvitsevansa lisää asteittain niin, että vuonna 2020 käytössä on vähintään 550 miljoonaa. Mieluummin suorituskykyä haluttaisiin tietenkin jopa parantaa.
Ilmavoimille tehdään parhaillaan Hornetien miljardiluokan päivitys, ja vuosikymmenen lopussa on ratkaistava hävittäjille seuraaja.
Sitä ennen Maavoimat haluaa käyttää oman etsikkoaikansa.
Keuruun pioneerirykmentin viimeisen saapumiserän ensimmäinen aamu tammikuussa 2014. Kuva: Isto Janhunen / Yle
Eliittijoukoille hankittiin juuri 100 panssarivaunua, mutta sen lisäksi ostoslistalla on koko joukkojen johtamisjärjestelmä. Nykyinen vanhenee käsiin. Analogiset laitteet pitäisi päivittää digitaaliseen aikaan, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko.
– Vertaisin sitä niin kuin NMT-puhelinta nykyiseen älykännykkään. Olemme NMT-kaudella edelleen, ja nykyisessä maailmassa sillä ei tee mitään, Hulkko parahtaa.
Myös Pasit ovat tulossa elinkaarensa päähän. Lisäksi vanhenee muun muassa telakuormakalusto, maastokuorma-autot sekä iso läjä ampumatarvikkeita.
Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa. Kuva: Yle
Koska miehistövahvuus pienenee, Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa – tykeillä halutaan ampua pidemmälle.
– Mitä vähemmän meillä on joukkoja, sitä enemmän tilaa meidän tulee hallita sekä valvonnalla että tulenkäytöllä. Nykyisestä kantamasta pitäisi voida parantaa 10–20 km, pohtii komentaja Pasi Rantakari pääesikunnan suunnitteluosastolta.
Tutkijan mielestä lisärahavaatimukset ovat perusteltuja niin kauan kuin poliitikot vaativat armeijalta koko maan puolustamista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomen armeijaa tehokkaana maailmankin mittakaavassa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Kuva: Yle
– Pitää huomioida, miten paljon on jo leikattu. Puolustusvoimain näkökulmasta katsottuna he ovat tehneet, mitä poliitikot ovat pyytäneet. Nyt vain he näkevät, että elleivät he saa lisää rahaa, niin he eivät pysty nykyisiä tehtäviä suorittamaan. On poliittinen päätös päättää tehtävistä, toteaa tutkija.
Ensi vuosikymmenellä puhutaan miljardien, jopa kymmenien miljardien tarpeista.
– Riippuu, mitä Merivoimien tehtävä on tulevaisuudessa. Ne kustannukset voivat olla miljardiluokkaa, riippuen siitä, miten halutaan varustaa armeija. Halutaanko uusia suorituskykyä, ohjuspuolustus tai mitään muuta, miettii Salonius-Pasternak.
Kotimaa 26.1.2014 klo 12:38 | päivitetty 26.1.2014 klo 12:48
Tutkija: Armeijalle lisää rahaa tai koko maan puolustuksesta on luovuttava
Puolustusvoimien rahoitusta on tutkijan mukaan lisättävä, mikäli pidetään kiinni nykyperiaatteesta puolustaa koko maata. Puolustusvoimat tarvitsee vuosikymmenen kuluessa rahaa muun muassa kokonaan uuden alustyypin rakentamiseen Merivoimille.
Miinalaiva Uusimaan käyttöikä loppuu vuosikymmenen sisällä. Kuva: Yle
Miinalaiva Uusimaa on yksi Merivoimien kolmesta aluksesta, jotka tulevat käyttöikänsä päähän vuosikymmenen taitteessa. Uusintaan menee myös kolme ohjusvenettä.
Kyse on mahdollisesti miljardin, mutta ainakin satojen miljoonien hankinnasta.
Asehankintoihin on varattu leikkaustenkin jälkeen kolmen lastensairaalan verran eli vuosittain noin 450 miljoonaa vuoteen 2015 saakka.
Jotta puolustuskyky säilyy, armeija katsoo tarvitsevansa lisää asteittain niin, että vuonna 2020 käytössä on vähintään 550 miljoonaa. Mieluummin suorituskykyä haluttaisiin tietenkin jopa parantaa.
Ilmavoimille tehdään parhaillaan Hornetien miljardiluokan päivitys, ja vuosikymmenen lopussa on ratkaistava hävittäjille seuraaja.
Sitä ennen Maavoimat haluaa käyttää oman etsikkoaikansa.
Keuruun pioneerirykmentin viimeisen saapumiserän ensimmäinen aamu tammikuussa 2014. Kuva: Isto Janhunen / Yle
Eliittijoukoille hankittiin juuri 100 panssarivaunua, mutta sen lisäksi ostoslistalla on koko joukkojen johtamisjärjestelmä. Nykyinen vanhenee käsiin. Analogiset laitteet pitäisi päivittää digitaaliseen aikaan, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko.
– Vertaisin sitä niin kuin NMT-puhelinta nykyiseen älykännykkään. Olemme NMT-kaudella edelleen, ja nykyisessä maailmassa sillä ei tee mitään, Hulkko parahtaa.
Myös Pasit ovat tulossa elinkaarensa päähän. Lisäksi vanhenee muun muassa telakuormakalusto, maastokuorma-autot sekä iso läjä ampumatarvikkeita.
Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa. Kuva: Yle
Koska miehistövahvuus pienenee, Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa – tykeillä halutaan ampua pidemmälle.
– Mitä vähemmän meillä on joukkoja, sitä enemmän tilaa meidän tulee hallita sekä valvonnalla että tulenkäytöllä. Nykyisestä kantamasta pitäisi voida parantaa 10–20 km, pohtii komentaja Pasi Rantakari pääesikunnan suunnitteluosastolta.
Tutkijan mielestä lisärahavaatimukset ovat perusteltuja niin kauan kuin poliitikot vaativat armeijalta koko maan puolustamista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomen armeijaa tehokkaana maailmankin mittakaavassa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Kuva: Yle
– Pitää huomioida, miten paljon on jo leikattu. Puolustusvoimain näkökulmasta katsottuna he ovat tehneet, mitä poliitikot ovat pyytäneet. Nyt vain he näkevät, että elleivät he saa lisää rahaa, niin he eivät pysty nykyisiä tehtäviä suorittamaan. On poliittinen päätös päättää tehtävistä, toteaa tutkija.
Ensi vuosikymmenellä puhutaan miljardien, jopa kymmenien miljardien tarpeista.
– Riippuu, mitä Merivoimien tehtävä on tulevaisuudessa. Ne kustannukset voivat olla miljardiluokkaa, riippuen siitä, miten halutaan varustaa armeija. Halutaanko uusia suorituskykyä, ohjuspuolustus tai mitään muuta, miettii Salonius-Pasternak.