Tutkija: Armeijalle lisää rahaa tai koko maan puolustuksesta on luovuttava

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Lisää rahaa ei ole tiedossa!!!


Kotimaa 26.1.2014 klo 12:38 | päivitetty 26.1.2014 klo 12:48
Tutkija: Armeijalle lisää rahaa tai koko maan puolustuksesta on luovuttava
Puolustusvoimien rahoitusta on tutkijan mukaan lisättävä, mikäli pidetään kiinni nykyperiaatteesta puolustaa koko maata. Puolustusvoimat tarvitsee vuosikymmenen kuluessa rahaa muun muassa kokonaan uuden alustyypin rakentamiseen Merivoimille.

Miinalaiva Uusimaan käyttöikä loppuu vuosikymmenen sisällä. Kuva: Yle
Miinalaiva Uusimaa on yksi Merivoimien kolmesta aluksesta, jotka tulevat käyttöikänsä päähän vuosikymmenen taitteessa. Uusintaan menee myös kolme ohjusvenettä.

Kyse on mahdollisesti miljardin, mutta ainakin satojen miljoonien hankinnasta.

Asehankintoihin on varattu leikkaustenkin jälkeen kolmen lastensairaalan verran eli vuosittain noin 450 miljoonaa vuoteen 2015 saakka.

Jotta puolustuskyky säilyy, armeija katsoo tarvitsevansa lisää asteittain niin, että vuonna 2020 käytössä on vähintään 550 miljoonaa. Mieluummin suorituskykyä haluttaisiin tietenkin jopa parantaa.

Ilmavoimille tehdään parhaillaan Hornetien miljardiluokan päivitys, ja vuosikymmenen lopussa on ratkaistava hävittäjille seuraaja.

Sitä ennen Maavoimat haluaa käyttää oman etsikkoaikansa.


Keuruun pioneerirykmentin viimeisen saapumiserän ensimmäinen aamu tammikuussa 2014. Kuva: Isto Janhunen / Yle
Eliittijoukoille hankittiin juuri 100 panssarivaunua, mutta sen lisäksi ostoslistalla on koko joukkojen johtamisjärjestelmä. Nykyinen vanhenee käsiin. Analogiset laitteet pitäisi päivittää digitaaliseen aikaan, sanoo Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko.

– Vertaisin sitä niin kuin NMT-puhelinta nykyiseen älykännykkään. Olemme NMT-kaudella edelleen, ja nykyisessä maailmassa sillä ei tee mitään, Hulkko parahtaa.

Myös Pasit ovat tulossa elinkaarensa päähän. Lisäksi vanhenee muun muassa telakuormakalusto, maastokuorma-autot sekä iso läjä ampumatarvikkeita.


Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa. Kuva: Yle
Koska miehistövahvuus pienenee, Puolustusvoimat pyrkii kehittämään liikkuvuutta ja tulivoimaa – tykeillä halutaan ampua pidemmälle.

– Mitä vähemmän meillä on joukkoja, sitä enemmän tilaa meidän tulee hallita sekä valvonnalla että tulenkäytöllä. Nykyisestä kantamasta pitäisi voida parantaa 10–20 km, pohtii komentaja Pasi Rantakari pääesikunnan suunnitteluosastolta.

Tutkijan mielestä lisärahavaatimukset ovat perusteltuja niin kauan kuin poliitikot vaativat armeijalta koko maan puolustamista. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomen armeijaa tehokkaana maailmankin mittakaavassa.


Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Kuva: Yle
– Pitää huomioida, miten paljon on jo leikattu. Puolustusvoimain näkökulmasta katsottuna he ovat tehneet, mitä poliitikot ovat pyytäneet. Nyt vain he näkevät, että elleivät he saa lisää rahaa, niin he eivät pysty nykyisiä tehtäviä suorittamaan. On poliittinen päätös päättää tehtävistä, toteaa tutkija.

Ensi vuosikymmenellä puhutaan miljardien, jopa kymmenien miljardien tarpeista.

– Riippuu, mitä Merivoimien tehtävä on tulevaisuudessa. Ne kustannukset voivat olla miljardiluokkaa, riippuen siitä, miten halutaan varustaa armeija. Halutaanko uusia suorituskykyä, ohjuspuolustus tai mitään muuta, miettii Salonius-Pasternak.

  • mattila_risto2.jpg
    Risto Mattila Yle Uutiset
 
Paljon tulee uhkakuvat muuttumaan ennen kuin valmista tulee... Ikävintä tuossa kaikessa on että aikataulu on todella tiukka... luokkaa alle 20 vuotta kaikki ja rahaa täytyisi löytää ennemmin yli 10mrd€ kuin alle. Tuossa tulee vielä monta välikysymstä ja puheenvuoroa ennen kuin noita hankintoja saadaan läpi vietyä... Hankinnat tullaan aina vastakkain asettelemaan lasten ja vanhusten tarpeidenkanssa sekä perusteluiden että meitä ei tällähetkellä uhkaa kukaan eikä mikään. Lisäksi tullaan miettimään vahvasti nato jäsenyyttä, sen etuja ja haittoja (vähemmän niitä haittoja) Puolustusvoimien säästöjä ja kalusto puuttueita tullaan yrittämään kompensoimaan nato jäsenyydellä...
 
Ei senttiäkään lisää rahaa ennen kuin:

1) Upseerikunnan kokoa supistetaan puoleen tai kolmannekseen (reservin kokoa on supistettu, miksei aktiiviupseeriston?).
2) Huonot sopimukset puretaan (mm. Millog ja Senaatti).
3) Kansainvälisten tehtävien rahoitus irroitetaan puolustusbudjetista.
4) Kaikki ei puolustuskykyä ja -valmiutta koskevat tehtävät ulkoistetaan (esim. soittokunnat ja sotilaspapisto).
5) Merivoimien hankkeet asetetaan tutkimuskomission suurennuslasin alle. (esitetty miljardiluokan alushankinta on silkkaa suuruudenhulluutta!)
 
Keskustelun otsikkoa muokattu uutista vastaavaksi. Otsikoinnissa oli mitä parhainta SUSI SYÖ LAMPAITA! -henkeä. Ei huudella sutta suotta.

-Setämies-
 
Keskustelun otsikkoa muokattu uutista vastaavaksi. Otsikoinnissa oli mitä parhainta SUSI SYÖ LAMPAITA! -henkeä. Ei huudella sutta suotta.

-Setämies-

Setämiehelle,

en pidä siitä, että kirjoittamiani otsikoita muutetaan. Nimerkinkin suojassa vastaan niistä itse! Mutta itse asiaan, koko maan puolustamisesta on de facto jo luovuttu, puheet vain ovat ennallaan. Puolustusministeri Kääriäisen varoittelu vuodelta 2005 on kovin tuttua, mutta todellisuutta on kovin vaikea sijoittaa jo nykyhetkeen.

http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/81281.html

Kääriäinen varoittaa puolustusmäärärahojen lisäleikkauksista
PP, 7.11.2005

kaariainen_snadi22.jpg
Puolustusmäärärahojen lisäleikkaukset vaikuttaisivat Suomen puolustuksen perusteisiin, varoittaa puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.).

- Mikäli uusia leikkausvaatimuksia asetetaan, pelkkä tehostaminen ja rationalisointi ei enää riitä, vaan siinä tapauksessa joudutaan puuttumaan kansallisen puolustuksemme perusteisiin, totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina puhunut Kääriäinen.

- Tällöin on ratkaistava, mitkä eduskunnan viime joulukuussa päättämistä perusteista ovat sellaisia, että niistä voitaisiin luopua, hän totesi. Kääriäinen muistutti myös, että eduskunta päätti viime joulukuussa säilyttää puolustusratkaisumme perusteet entisellään.

Hän arvioikin, että yleisen asevelvollisuuden korvaaminen ammattiarmeijalla lisäisi palkkamenoja ja esimerkiksi materiaalihankinnoista luopuminen heikentäisi puolustuskykyä. Kääriäinen ei myöskään usko, että sotilaallinen liittoutuminen alentaisi kustannuksia.

- On valittava, pidetäänkö sotilaallinen suorituskyky, osallistutaanko muiden kanssa kansainväliseen kriisinhallintaan ja tuetaanko puolustusvoimien kyvyillä kansalaisten turvallisuuden vahvistamista vai ei. Tämä on poliittinen valinta.

Lisäleikkauksista varoittanut Kääriäinen ei kuitenkaan usko myöskään lisämäärärahojen mahdollisuuteen.

- Ei ole realistista olettaa missään poliittisessa konstellaatiossa, että puolustusmäärärahat kääntyisivät nousuun ilman että Suomen turvallisuustilanne olisi muuttuvat sotilaallisesti huolestuttavaan suuntaan.

artikkeli-elementti_s.gif
Kerro kaverille
vasen.gif
Politiikka
artikkeli-elementti_s.gif
Tulost
 
Ei senttiäkään lisää rahaa ennen kuin:

1) Upseerikunnan kokoa supistetaan puoleen tai kolmannekseen (reservin kokoa on supistettu, miksei aktiiviupseeriston?).

Ennen olikin suuressa osassa perustettavia joukkoja liian vähän ammattisotilaita. Liekö meillä rauhan aikanakaan sadoittain kadettiupseereja tyhjänpanttina?

Voisin kuvitella, että sotilaiden eläkeiän nostolla on ollut kielteisiä sivuvaikutuksia henkilöstorakenteeseen ja joukkojen arkeen. Sitä tuskin on ollut ajamassa upseeriliitto, vaan poliittiset päättäjät.
 
No onhan tuo ollut tiedossa jo vuosikymmenet, että puolustusmäärärahat ovat liian pienet. Hassua, että vasta nyt on media alkanut uskaltaa asiaan liittyvästi puhua. Kaipa tässä Nato-korttia pelataan vahvasti. No, anyway, en kannata valtion menojen kasvattamista, mutta puolustusvoimien rahoitusta tulisi ehdottomasti kasvattaa tuntuvasti. Tuplata vaikka heti kättelyssä. Kyllä niitä rahareikiä on muualla, joista voisi säästää sen summan tai otetaan vaan muodikkaasti velkaa velan päälle asevarusteluun, kuten Kreikka on tehnyt...hyvin sekin linja toimii.
 
Ei senttiäkään lisää rahaa ennen kuin:

1) Upseerikunnan kokoa supistetaan puoleen tai kolmannekseen (reservin kokoa on supistettu, miksei aktiiviupseeriston?).
2) Huonot sopimukset puretaan (mm. Millog ja Senaatti).
3) Kansainvälisten tehtävien rahoitus irroitetaan puolustusbudjetista.
4) Kaikki ei puolustuskykyä ja -valmiutta koskevat tehtävät ulkoistetaan (esim. soittokunnat ja sotilaspapisto).
5) Merivoimien hankkeet asetetaan tutkimuskomission suurennuslasin alle. (esitetty miljardiluokan alushankinta on silkkaa suuruudenhulluutta!)

Jep, organisaatio on uudistettava aidosti ja rahankäytön pitää osua paremmin niihin pisteisiin, joita Pasternak tuo thråådille. Lisärahoitus, sanotaan leikisti 200 milj. per vuosi, tarkoittaisi sitä, että edelleen tuo organisaatio lappaisi siitä suurimman osan ja joku 70-80 milj. per vuosi syntyisi pelivaraa. Voiko valtionlaitos uudistua täysin omin voimin, ilman ulkopuolista tuuppausta? Tuskin, valitettavasti poliitikkojen ainoa ohjauskeino on raha. Tässä sitä nyt ollaan sitten.

Minä en ole ehdoton kv-tehtävien suhteen. Siitäkin on otettavissa hyötyjä, mutta ne pitää aidosti ottaa. Alkutalvesta paljastui, että noita hyötyjä ei osata edes kirjata esitettävään muotoon koko Laitoksessa. Perkele vieköön, se on täysin selittelyjä kaipaamaton tilanne.

Merivoimien tarpeet, varmasti tarpeita on, mutta kyllä Merivoimissa ollaan irtauduttu suomalaisesta todellisuudesta, jos aletaan esittelemään useiden miljardien hankkeita. Melko paljon pitää minua Venäjällä pelotella, ennenkuin panen nimen tuollaiseen paperiin.
 
Jos nykyistä suurempi osa upseereista erikoistuisi johonkin aselajiin ja paperitiikereillä taistelevia esikunta upseereita olisi vähemmän niin tilanne olisi selvästi parempi.
 
No onhan tuo ollut tiedossa jo vuosikymmenet, että puolustusmäärärahat ovat liian pienet. Hassua, että vasta nyt on media alkanut uskaltaa asiaan liittyvästi puhua. Kaipa tässä Nato-korttia pelataan vahvasti. No, anyway, en kannata valtion menojen kasvattamista, mutta puolustusvoimien rahoitusta tulisi ehdottomasti kasvattaa tuntuvasti. Tuplata vaikka heti kättelyssä. Kyllä niitä rahareikiä on muualla, joista voisi säästää sen summan tai otetaan vaan muodikkaasti velkaa velan päälle asevarusteluun, kuten Kreikka on tehnyt...hyvin sekin linja toimii.

Niukkuuden pitääkin olla normaalitila kaikkialla julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla se nimittäin on.
 
Nykymenolla rationalisoidaan kohta sana "koko" otsikosta. Se olisi todellista säästöä se!

Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen 3 miljarin säästöt lähivuosina, ekonomistit vaativat 8 miljardia euroa. Kuvitteleeko kukaan, etteivät leikkaukset kohdistuisi myös puolustusvoimiin? Uskottavan puolustuksen pelastukseksi saattaa siitenkin muodostua Ruotsin pikainen Nato-jäsenyys ja sitä seuraava Suomen johtopäätös.

Poliittisesti voi löytyä muitakin vaihtoehtoja, mutta kuinka moni reserviläinen on sen jälkeen halukas "leikkimään" uskottavaa maanpuolustusta tai ylläpitämään "varalaskukenttiä" Venäjän tarpeita ajatellen.
 
Nykymenolla rationalisoidaan kohta sana "koko" otsikosta. Se olisi todellista säästöä se!

Hallitus ilmoittaa tavoitteekseen 3 miljarin säästöt lähivuosina, ekonomistit vaativat 8 miljardia euroa. Kuvitteleeko kukaan, etteivät leikkaukset kohdistuisi myös puolustusvoimiin? Uskottavan puolustuksen pelastukseksi saattaa siitenkin muodostua Ruotsin pikainen Nato-jäsenyys ja sitä seuraava Suomen johtopäätös.

Poliittisesti voi löytyä muitakin vaihtoehtoja, mutta kuinka moni reserviläinen on sen jälkeen halukas "leikkimään" uskottavaa maanpuolustusta tai ylläpitämään "varalaskukenttiä" Venäjän tarpeita ajatellen.

Uskottavan puolustuksen pelastukseksi saattaa sittenkin muodostua organisaation uudistaminen vastaamaan aidosti sotilaallisiin uhkiin.
 
NATO-jäsenyys ei taloudellisesti ainakaan auta mitään. NATO edellyttää tiettyä tasoa liittolaisiltaan niin määrän, laadun kuin puolustusbudjetinkin suhteen. Jos Natoon mennään, puolustusmäärärahoja pitää käsittääkseni nostaa.
 
Ei senttiäkään lisää rahaa ennen kuin:

1) Upseerikunnan kokoa supistetaan puoleen tai kolmannekseen (reservin kokoa on supistettu, miksei aktiiviupseeriston?).
2) Huonot sopimukset puretaan (mm. Millog ja Senaatti).
3) Kansainvälisten tehtävien rahoitus irroitetaan puolustusbudjetista.
4) Kaikki ei puolustuskykyä ja -valmiutta koskevat tehtävät ulkoistetaan (esim. soittokunnat ja sotilaspapisto).
5) Merivoimien hankkeet asetetaan tutkimuskomission suurennuslasin alle. (esitetty miljardiluokan alushankinta on silkkaa suuruudenhulluutta!)

Ymmärrän muut veli Tvälupsin teesit, mutta kohta 1 askarruttaa minua. Tällä hetkellä meillä on SA-maavoimissa hyvin vähän kantahenkilökuntaa, joissakin yksiköissä ensimmäinen kantahenkilökuntaan kuuluva tulee organisaatiossa vastaan vasta pataljoonan tasolla, mikä ei ainakaan paranna ko. yksiköiden johtamisen tasoa tilanteessa jossa ruskea tavara osuu tuulettimeen. Tarkoitatko, että kantahenkilökunnan määrää tulisi pienentää vielä nykyisestäkin? Vai että muun kantahenkilökunnan määrää tulisi nostaa, mutta upseeriston pienentää? Jos jälkimmäinen, sitten ymmärrän myös kohdan yksi. Muuten en.
 
Ymmärrän muut veli Tvälupsin teesit, mutta kohta 1 askarruttaa minua. Tällä hetkellä meillä on SA-maavoimissa hyvin vähän kantahenkilökuntaa, joissakin yksiköissä ensimmäinen kantahenkilökuntaan kuuluva tulee organisaatiossa vastaan vasta pataljoonan tasolla, mikä ei ainakaan paranna ko. yksiköiden johtamisen tasoa tilanteessa jossa ruskea tavara osuu tuulettimeen. Tarkoitatko, että kantahenkilökunnan määrää tulisi pienentää vielä nykyisestäkin? Vai että muun kantahenkilökunnan määrää tulisi nostaa, mutta upseeriston pienentää? Jos jälkimmäinen, sitten ymmärrän myös kohdan yksi. Muuten en.

Upseeristoa ja muuta hlökuntaa on liikaa kontra budjetti. Tästä vaan ei nyt pääse mihinkään. Tuo kehitys läksi lapasesta alkaen 2000-alusta. Eikä kyse ole vain armeijasta, kyse on koko Suomen julkisesta sektorista. Joko on liikaa väkeä tai sitten väkeä on sopivasti, mutta palkkaa liikaa suhteessa yhteiskunnan kantokykyyn. Ei tämä nyt vaan muuksi muutu mitenkään. Onnistuuko meikäsysteemissä palkkojen alentaminen? Ei. Jäljelle jää siis se toinen keino eli lappaa väkeä pihalle etsimään yksityissektorilta duunia tai ryhtyä nostamaan työkkärikorvausta. Tai sitten leikataan jostain, että julkisen sektorin väki saadaan pidettyä duunissa ja palkat maksettua. Tai lainataan kiinalaisilta fyffeä ja velkaannutaan. Tai korotetaan veroja. Hienoja vaihtoehtoja kaikki.
 
Ymmärrän muut veli Tvälupsin teesit, mutta kohta 1 askarruttaa minua. Tällä hetkellä meillä on SA-maavoimissa hyvin vähän kantahenkilökuntaa, joissakin yksiköissä ensimmäinen kantahenkilökuntaan kuuluva tulee organisaatiossa vastaan vasta pataljoonan tasolla, mikä ei ainakaan paranna ko. yksiköiden johtamisen tasoa tilanteessa jossa ruskea tavara osuu tuulettimeen. Tarkoitatko, että kantahenkilökunnan määrää tulisi pienentää vielä nykyisestäkin? Vai että muun kantahenkilökunnan määrää tulisi nostaa, mutta upseeriston pienentää? Jos jälkimmäinen, sitten ymmärrän myös kohdan yksi. Muuten en.

Pataljoonatasolla on ensimmäisen kerran elementti jonka johtamiseen tarvitaan kantaupseeria (esikunta). Joukkue/komppaniatason puutteita voidaan korvata koulutuksella, majurin kuukausipalkalla saa aika monta KH-päivää.
 
Upseeristoa ja muuta hlökuntaa on liikaa kontra budjetti. Tästä vaan ei nyt pääse mihinkään. Tuo kehitys läksi lapasesta alkaen 2000-alusta. Eikä kyse ole vain armeijasta, kyse on koko Suomen julkisesta sektorista. Joko on liikaa väkeä tai sitten väkeä on sopivasti, mutta palkkaa liikaa suhteessa yhteiskunnan kantokykyyn. Ei tämä nyt vaan muuksi muutu mitenkään. Onnistuuko meikäsysteemissä palkkojen alentaminen? Ei. Jäljelle jää siis se toinen keino eli lappaa väkeä pihalle etsimään yksityissektorilta duunia tai ryhtyä nostamaan työkkärikorvausta. Tai sitten leikataan jostain, että julkisen sektorin väki saadaan pidettyä duunissa ja palkat maksettua. Tai lainataan kiinalaisilta fyffeä ja velkaannutaan. Tai korotetaan veroja. Hienoja vaihtoehtoja kaikki.

Ei kun otetaan lisää velkaa ja odotellaan kaikessa rauhassa että ne kallispalkkaiset jäisivät viimein eläkkeelle ja sitten palkataan pienemmällä palkalla määräaikaisia nuoria tilalle. Siinä sivussa leikataan juusthöylän kanssa vähän sieltä ja täältä pikkasen koska kallispalkkaiset johtajamme eivät uskalla priorisoida. Eli jos vaikka merivoimissa pyydetään röyhkeästi yli miljardia johonkin uusin paatteihin niin leikataan siitä muutama sata miljoonaa päältä pois.
 
Vaikuttaa siltä että olen yksin eri mieltä, mutta: pyydän pitämään mielessä sen että meillä tulee PV-uudistuksen jälkeen olemaan palkattua henkilöstöä PV:ssä luokkaa 12 300 ihmistä, ja tuossa on jo siviilit mukana. Sotilaita on uudistuksen jälkeen 8200. Ei se nyt ainakaan SA-tarpeisiin liikaa ole. Mielestäni tulisi lähteä SA-tarpeista liikkeelle henkilöstömäärää aprikoidessa.

Miettikääpä nyt vielä kerran: Oletteko IHAN varmoja, että tuosta 8200 sotilaan vahvuudesta haluatte vielä VÄHENTÄÄ?

Asia erikseen on sitten se, onko henkilöstöpyramidi kenties turhan yläpainoinen tai muuten vinoutunut.
 
Back
Top