Tutkijat: Suomen olisi pakko seurata Ruotsia Natoon

[Taitolaji]

Ruotsin, ja sitä kautta Suomen, Natojäsenyys lähestyy. Ruotsissa ovat kohta puolustajien ja vastustajien puntit tasan ja ratkaisun avaimet ovat jo tällä hetkellä toistaiseksi epätietoisten käsissä. Odotellessa syvennetään puolustusyhteistyötä.

YLE-uutiset
Kotimaa 14.1.2014 klo 6:15 | päivitetty 14.1.2014 klo 6:38
Haglund ja Enström Svenska Dagbladetissa: Syvennämme puolustusyhteistyötä
Suomi ja Ruotsi tekevät puolustusyhteistyötä alueellisissa turvallisuuskysymyksissä, joihin kuuluu mm. merivalvonta ja harjoitustoiminta. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja rauhantyössä. Nyt puolustusministerit kirjoittavat sanomalehti Svenska Dagbladetissa, että he haluavat syventää puolustusyhteistyötä entisestään.
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit haluavat syventää maiden välistä puolustusyhteistyötä entisestään. Carl Haglund (r.) ja Karin Enström kirjoittavat sanomalehti Svenska Dagbladetissa yhdessä, että yhteistyön on tarkoitus olla pitkäaikaista ja yhteisestä työsuunnitelmasta päätetään kevään kuluessa.

Puolustusministerit haluavat syventää yhteistyötä puolustusvoimien kehittämisessä. He haluavat helpottaa puolustusvoimien välistä vaihtoa ja jossakin määrin koordinoida sotilaallisten resurssien käyttöä.

Esimerkkinä Haglund ja Enström mainitsevat, että Suomi ja Ruotsi voisivat syventää yhteistyötä merialueilla ja hyötyä esimerkiksi yhteisistä harjoituksista. Lisäksi he tiivistäisivät yhteistyötä kansainvälisessä kriisinhallinnassa kehittämällä yhteisten joukkojen rakentamista.

Puolustuministerit huomauttavat, että Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia, yhteiset maantieteelliset haasteet ja yhteinen arvopohja. Haglund ja Enström arvioivat, että maat ovat tehneet toisiaan muistuttavia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Kahden- ja monenvälisestä yhteistyöstä on puolustusministerien mukaan hyviä kokemuksia, ja kummatkin maat ovat aktiviisia YK:ssä, EU:ssa ja Natossa. Siksi puolustusyhteistyön syventäminen entisestään on puolustusministerien mukaan luonnollinen askel, josta kumpikin maa hyötyy.

 

[yrjö]

Aika sopivasti myös sattunut että meillä ollut RKPn kokoon nähden suhteellisen paljon RKPläisiä puolustusministereitä. Haglund, Wallin, Enestam, Lillan ja Norrback. Samalla pohjoismaisen (=Ruotsin, muut natossa) nimiin vannottu...

 

[baikal]

Aika sopivasti myös sattunut että meillä ollut RKPn kokoon nähden suhteellisen paljon RKPläisiä puolustusministereitä. Haglund, Wallin, Enestam, Lillan ja Norrback. Samalla pohjoismaisen (=Ruotsin, muut natossa) nimiin vannottu...

Jämäministeriö. RKP ottaa vaikka viemäriministerin viran, jos vaan saa pöllöttää hallituksessa.....ja saahan se.

 

[aj77]

Täytyy myös muistaa, että vastaavasti Suomi oli vielä 20 vuotta sitten huomattavan aktiivinen Varsovan liittoon ja SNTL:ään päin. Virallisestihan Ruotsi liputti puolueettomuuden suuntaan, mutta epävirallisesti, ja nyt myöhemmin tämä on vahvistettukin, Ruotsi oli länsimaiden liittolainen ja tarpeen vaatiessa NATO olisi ottanut Ruotsin huomaansa. Samaan aikaan Suomella oli samanlainen optio Neuvostoliiton kanssa, mutta erona Ruotsiin on se, että YYA-sopimus oli julkinen.

Suomalaisista äänioikeutetuista merkittävä osa on YYA-ajan kasvatteja ja merkittävä osa kansasta piti Neuvostoliittoa ystävänä ja YYA-sopimusta suurena saavutuksena.

Mitenköhän nykyisen upseerikunnan vanhemmat jäsenet ovat ylipäätään suhtautuneet tuohon kysymykseen? Kuitenkin sotilasuralle hakeutuessaan ovat olleet YYA-Suomen kasvatteja ja maailmanpaloa odoteltaessa olisi mahdollinen puoli ollut tiedossa. Upseerien maailmankuva oli rakentunut sille, että tosipaikan tullen taistellaan amerikkalaisia imperialistejä vastaan. Siinä sivussa myös pohjoismaalaiset veljemme olisivat olleet vihollisia.

No merkittävä ja merkittävä-. Minä kuulun siihen ikäluokkaan joiden vanhemmat opettivat ensimmäiset ulkomaalaiset sanat ja ne oli kädet ylös venäjäksi. Ryssä on ryssä oli myös hyvin taottu päähän jo kolmivuotiaana. Kyllä taloyhtiössä toki yksi kommunisti asui. Aivan kuten yksi juoppokin. Se kuului asiaan. Ihmetys oli suuri kun alkoi Neuvostoliiton loppupuolella vuotamaan dokumenttien ja muiden juttujen kautta tietoa että suomi varautui aiemmin kahdenkin rintaman sotaan. Torjumaan natoa ja iivanaa. Pelkkä Naton torjuminen ei olisi kansanarmeijalle niin vaan uponnut. En usko. Sinällänsä yya- sopimus oli pakon sanelema ja hyvä kun jotain saivat. Varsinkin että suomi puolustaa itseään rajojensa sisällä. Mitään Nl myönteisyyttä en siittä löydä. Joskin iso vasemmisto oli suomessa mutta ei merkittävä siinä mielessä, että Vasemmistostakin osa piti Nl:ää epäluotettavana kumppanina. Tämä ei ole oikeastaan muuttunut mihinkään. Edelleen Venäjä on epäluotettava ja ailahteleva. Edelleen meillä on Janus Putkosen kaltaisia Tehtaankadun rahoituksen varassa olevia agitaattoreita kuten ennenkin. Antinatolainen ei ole automaattisesti provenäläinen. Ruotsin natopäätös voi tuoda realiteetit ajatteluun ja se puoli pitää valita.

 

[Tvälups]

yle 14.1.2014 klo 15:59
Jussi Niinistö: Suomi voisi hyödyntää Ruotsin sukellusveneitä merivalvonnassa
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) esittää pohdittavaksi sukellusveneyhteistyötä Ruotsin kanssa. Suomen armeijalla ei ole nykyisellään käytössä omia sukellusveneitä.

Ruotsin merivoimien sukellusvene HMS Halland Tukholman edustalla marraskuussa 2008. Kuva: Henrik Montgomery / EPA
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön mielestä Suomen ja Ruotsin kannattaa lisätä yhteistyötä merivalvonnassa. Asia on noussut esille Suomen ja Ruotsin puolustusministereiden yhteisessä kirjoituksessa sanomalehti Svenska Dagbladetissa.

Niinistö korosti Radio Suomen Ajantasan haastattelussa, että ilmapuolustuksen osalta harjoitusyhteistyö on viikottaista ja merivalvonnan puolella on samanlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Esimerkiksi Ruotsin sukellusveneden hyödyntämistä yhteistyössä kannattaisi harkita, sanoo Niinistö.

- Tämä on asia, joka tosiaan täytyy selvittää. Sukellusveneitähän käytetään pääasiassa sukellusveneiden torjuntaan. Tilannekuvan kannalta tällaisesta sukellusveneyhteistyöstä voisi olla Siuomenkin puolustuskyvyn kannalta hyötyä, sanoo Niinistö.

Suomi ei ole Niinistön mukaan ostamassa Ruotsilta sukellusveneitä eikä suunnittelemassa niiden yhteiskäyttöä. Kyseeseen voisi tulla sukellusveneiden suorituskyvyn muunlainen hyödyntäminen, sanoo Niinistö.

 

[veffeade]

Edelleen toistan: Kalmarin Unioni v2 . Lienee jo jokin aika kun viimeksi mainostin...

 

[Vonka]

Ruotsalaisten kanssa marjaan? Mitenkähän tuossa yleensä tuppaa käymään...

Muodostetaan yhdessä Pohjolan "Sveitsi"? Tämä on aina ollut minua eniten kiinnostava ratkaisu - pitemmän päälle selkein.

Kumppani vain olisi epäluotettava. Ruotsin lentoase nukkuu muulloin paitsi virka-aikana, ja se on luultavasti vain klo 10-12. Pelkkä Kremlin ärjähdys pitäisi heidät poissa, jos vain Suomen rajaseutuja tai etelärantaa uhattaisiin. Yhdysvaltain ärinästä puhumattakaan.

 

[Tvälups]

yle 20.1.2014 klo 10:08
Komentaja Puheloinen: Materiaalihankinnat haastavimpia Ruotsi-yhteistyössä
Puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen pitää Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä mahdollisuutena löytää tukea kummankin maan armeijan suorituskyvylle. Komentaja arvioi keskustelussa olleen yhteisen materiaalihankinnan olevan yksi haastavimmista yhteistyön alueista.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen puhuu 208. Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 20. tammikuuta 2014. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
Komentaja Ari Puheloinen toisti 208:n maanpuolustuskurssin avajaisissa huolensa armeijan rahoista. Vuoden 2015 jälkeen huolena on rahojen riittäminen tarvittaviin ase- ja muihin hankintoihin.

- Jos budjetit jäävät vuoden 2015 tasolle, siinä tapauksessa vuosikymmenen lopulla Suomella ei enää ole uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä.

 

[ajs178]

Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä/kysymyksistä:

1) Jos Venäjä päättäisi kurittaa Viroa kuten Georgiaa 2008, niin mikä olisi Suomen asema, jos A) olisimme Natossa, B) emme olisi Natossa? Itse sanoisin, että vaihtoehdossa B todennäköisesti emme osallistuisi mihinkään muuta kuin EU:n kautta jyrkästi tuomitsisimme sanahelinällä tapahtumat. Ehkä PV:n valmiustasoa nostettaisiin valmiusjoukkojen ylimääräisillä kertausharjoituksilla. Vaihtoehdossa A voisimme tulla vedetyksi mukaan sotaan esim. voisi tulla vaatimuksia vähintään Hornettien käyttämisestä Viron ilmatilan puolustamiseen.

2) F-35 hankinta on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen päätös, koska sillä nostetaan USA:n aseavun mahdollisuutta Suomelle kriisin uhatessa. Olisihan se huonoa mainosta USA:n aseteollisuudelle, jos F-35:t ammuttaisiin alas, kun ei ole ohjuksia Suomella, tms. Esimerkkinä Venäjän koneiden maineen romahdus Irakin ilmavoimien kärsiessä rökäletappiot Natoa vastaan 1991 ja Jugoslavian Mig-29:t ammuttiin alas ilman tappioita 1999. Samasta syystä aikoinaan hankittiin Hornetit.

3) Ruotsin ehdottamassa puolustusyhteistyössä on kyse kauppapolitiikasta ja aikaisin aloitetusta Jas 39 NG:n lobbaamisesta Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. JAS:n myymisen lisäksi ei Ruotsilla ole oikeasti mitään mielenkiintoa materiaaliyhteistyöhön.

4) Jos Suomi ja Ruotsi hakevat Natoon ja Nato sanoo ei, Venäjä tulkitsee tämän siten, että heillä on vapaat kädet Pohjolan suhteen ja että Nato ei tule väliin pienimuotoisessa vain Suomea ja Ruotsia koskevassa kahakassa. Tästä syystä Naton on pakko sanoa kyllä, vaikka eivät meitä haluaisikaan jäseniksi.

5) Naton jäsenenä Suomen puolustusvoimat tulevat parantamaan materiaalivalmiuttaan, koska jäsenyys velvoittaa panostamaan enemmän puolustukseen kuin mitä nykyään tehdään.

Mielipiteitä?

 

[RPG83]

1) Jos Venäjä päättäisi kurittaa Viroa kuten Georgiaa 2008, niin mikä olisi Suomen asema, jos A) olisimme Natossa, B) emme olisi Natossa? Itse sanoisin, että vaihtoehdossa B todennäköisesti emme osallistuisi mihinkään muuta kuin EU:n kautta jyrkästi tuomitsisimme sanahelinällä tapahtumat. Ehkä PV:n valmiustasoa nostettaisiin valmiusjoukkojen ylimääräisillä kertausharjoituksilla. Vaihtoehdossa A voisimme tulla vedetyksi mukaan sotaan esim. voisi tulla vaatimuksia vähintään Hornettien käyttämisestä Viron ilmatilan puolustamiseen.

En sulje kummankaan vaihtoehdon osalta mitään reagointitapaa pois. Oikeastaan uskon, että joutuisimme kummassakin tapauksessa seuraamaan muun maailman esimerkkiä - jos Virossa lentelee vaikkapa puolalaisia ja ruotsalaisia hävittäjäkoneita taistelulennoilla, on suomalaistenkin käytännössä sinne mentävä. Sama toiminee myös käännettäessä asiat päälaelleen. Mutta mikäli emme tue Viroa emmekä kuulu Natoon, niin kysymys kuuluu, näkeekö Venäjä meidät heikkona ja muu maailma itsekkäänä? Riittääkö Viro tyydyttämään Venäjän ruokahalun? Jos olemme seuraava ateria, niin passiivisuus Viron suhteen ei ainakaan helpota avun saamista.

2) F-35 hankinta on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen päätös, koska sillä nostetaan USA:n aseavun mahdollisuutta Suomelle kriisin uhatessa. Olisihan se huonoa mainosta USA:n aseteollisuudelle, jos F-35:t ammuttaisiin alas, kun ei ole ohjuksia Suomella, tms. Esimerkkinä Venäjän koneiden maineen romahdus Irakin ilmavoimien kärsiessä rökäletappiot Natoa vastaan 1991 ja Jugoslavian Mig-29:t ammuttiin alas ilman tappioita 1999. Samasta syystä aikoinaan hankittiin Hornetit.

Eiköhän hankintapäätöksistä vastaavat tiedä, onko vika ampumatarvikkeiden puutteessa vai jossain muussa. Käytännössä tuon kaupan ratkaisee se, että F-35 tulee olemaan kehittynein länsimainen vehje luokassaan hankintapäätöstä tehtäessä, ja tuo on se suurin syy F-35:n hankintaan. Tietysti länsi on todennäköisemmin myötämielinen harmaan vaiheen hankinnoille kuin itä, mutta en luottaisi liiemmälti rajoittamattomaan materiaaliapuun.

3) Ruotsin ehdottamassa puolustusyhteistyössä on kyse kauppapolitiikasta ja aikaisin aloitetusta Jas 39 NG:n lobbaamisesta Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. JAS:n myymisen lisäksi ei Ruotsilla ole oikeasti mitään mielenkiintoa materiaaliyhteistyöhön.

Hyvin todennäköistä. Ylipäätänsä tällaiset monikansalliset hankintaprosessit ovat kyseenalaisia: eri valtioilla on erilaiset tarpeet ja kansallinen puolustusteollisuus. Miksei nämä Naton kautta tehtävät hankinnat (muistaakseni ainakin ne pyöräilykypärät) riitä?

4) Jos Suomi ja Ruotsi hakevat Natoon ja Nato sanoo ei, Venäjä tulkitsee tämän siten, että heillä on vapaat kädet Pohjolan suhteen ja että Nato ei tule väliin pienimuotoisessa vain Suomea ja Ruotsia koskevassa kahakassa. Tästä syystä Naton on pakko sanoa kyllä, vaikka eivät meitä haluaisikaan jäseniksi.

Ei välttämättä. Riippuu tavasta, jolla Nato kieltäytyy. Hommahan onnistuisi esim. Kreikan tai Portugalin sanoessa ei. Todellisuudessa on enemmän kyse siitä, mitä Yhdysvallat neuvottelee kahdenkeskisesti Venäjän kanssa. Jos on tarve tehdä Vaihtokauppoja isolla V-kirjaimella, niin Suomi voinee olla kauppatavarana huolimatta mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Naton kannalta voi olla jopa järkevä "muuvi", etteivät Suomi ja Ruotsi liity jäseniksi. Itse uskon Suomen pitävän yllä omia asevoimiaan hamaan tulevaisuuteen, mikäli Nato ei ota Suomea jäseneksi. Tällöin Suomi kykenisi laajemmassa kriisissä jos ei nyt tukemaan Naton toimia, niin pitämään oman alueensa hallussaan ja sitomaan Venäjän joukkoja toiselle rintamalle. Jos Suomi taas liittyy Natoon, ja poliitikot ajavat oman puolustuksen alas (koska Nato), niin Suomesta tulee pelkkä autettava taakka.

5) Naton jäsenenä Suomen puolustusvoimat tulevat parantamaan materiaalivalmiuttaan, koska jäsenyys velvoittaa panostamaan enemmän puolustukseen kuin mitä nykyään tehdään.

Menee kategoriaan "Suomi on oikeusvaltio". [Mitäköhän EIT on sanonut ja monestiko?]

Mielipiteitä?

Ei kiitos, haisevat pahalta .

 

[Benelli]

Venäläisten vastaava painostus Viroa kohtaan ei luultavasti eskaloituisi sotaan elleivät venäläiset aloittaisi sitä. Natoon kuulumaton Suomi luultavasti pysyttelisi konfliktin ulkopuolella jos voisi mutta miksi venäläisiä kiinnostaisi vain Balttia?
Itämeren ja jäämeren hallinta sekä varsinkin jäämeren resurssit taas saattaisivat kiinnostaakin.
Suomi ei NATO:n jäsenenä voisi mitenkään pysytellä konfliktin ulkopuolella mutta rajalliset resurssit menisivät oman alueen puolustamiseen.

Hävittäjätyyppi tuskin vaikuttaisi tuen määrään varsinkin kun olemme viimeisiä tilaajia. Itse veikkaan että Hornetit korvataan F-35B + Gripen NG yhdistelmällä.

 

[Slammer]

Itse veikkaan että Hornetit korvataan F-35B + Gripen NG yhdistelmällä.

Minä taas voin luvata, että kahden tyypin järjestelmään ei olla menossa.

 

[Tvälups]

yle 22.1.2014 klo 5:00
MT: Haglund: Ruotsin Nato-kanta Suomelle ratkaiseva
Yleinen asevelvollisuus säilyy Suomessa, ja alueellisesta maanpuolustuksesta pidetään kiinni, puolustusministeri sanoo.

Jos Ruotsi liittyisi Natoon, Suomenkin tilanne muuttuisi huomattavasti, arvioi puolustusministeri Carl Haglund (r.) Maaseudun tulevaisuus -lehdessä. Se ei kuitenkaan Haglundin mukaan tarkoita, että Suomenkin olisi pakko hakea jäsenyyttä.

Haglund ei itse ota kantaa Nato-jäsenyyteen, vaan sanoo suhtautuvansa sotilasliittoon 'vilpittömästi ja avoimesti'.

Yleinen asevelvollisuus kuitenkin säilyy Suomessa, ja alueellisesta maanpuolustuksesta pidetään kiinni, Haglund sanoo.

 

[Creidiki]

yle 22.1.2014 klo 5:00
Yleinen asevelvollisuus kuitenkin säilyy Suomessa, ja alueellisesta maanpuolustuksesta pidetään kiinni, Haglund sanoo.

Yleinen asevelvollisuus varmasti säilyy, onhan se vielä Ruotsissa, Saksassa ja USA:ssakin noin lainsäädäntötasolla, varusmiespalvelus onkin sitten ihan eri asia. Suomessa nyt kuitenkin puhutaan kuin Nato olisi joku kuntoklubi johon noin vain liitytään. Neuvotteluissa sovitaan Membership Action Plan jonka tarkoitus on varmistaa että jäsenehdokas pystyy osallistumaan organisaation puolustuskykyyn ja tehtäviin (Ability to contribute to the organization's defence and missions)

Jos Naton yleinen tehtävä on joku muu kuin Atlantin rannikkoa kohti rynnistävien Venäläislaumojen torjuminen niin todennäköistä on että Suomelle osoitettava tehtävä on joku muu kuin alueellinen puolustus reserviläisarmeijalla. ks Baltia esimerkki

 

[baikal]

Yleinen asevelvollisuus varmasti säilyy, onhan se vielä Ruotsissa, Saksassa ja USA:ssakin noin lainsäädäntötasolla, varusmiespalvelus onkin sitten ihan eri asia. Suomessa nyt kuitenkin puhutaan kuin Nato olisi joku kuntoklubi johon noin vain liitytään. Neuvotteluissa sovitaan Membership Action Plan jonka tarkoitus on varmistaa että jäsenehdokas pystyy osallistumaan organisaation puolustuskykyyn ja tehtäviin (Ability to contribute to the organization's defence and missions)

Jos Naton yleinen tehtävä on joku muu kuin Atlantin rannikkoa kohti rynnistävien Venäläislaumojen torjuminen niin todennäköistä on että Suomelle osoitettava tehtävä on joku muu kuin alueellinen puolustus reserviläisarmeijalla. ks Baltia esimerkki

Jep. Olen samaa mieltä. Ja erinäisistä lauseenparsista olen havainnut, että nuo erikoistumisaiheetkin ovat jo tapetilla, koroitan ykköseksi kyberin. Nokia-uskonnon jälkimainingeissa tuohon on kova kyty, uskotaan, että meillä on kyberiin jotain annettavaa, voi ollakin, voi olla olemattakin. Jos taas olemme edes suunnilleen uskottava kyber-toimija, se ottaa melkoisia paukkuja. Sitten on logistis-osaamishöpinää jne. Jos näihin lähdetään, se muuttaa vääjäämättä koko organisaation rakennetta ja panostusten kohteita. Kukin voi sitten miettiä, miten se "kokoisämmmaanpuolllustus" paketoidaan. Voin vihjata: luotetaan siinä Liittoon. Ihan turha on muuta väittää.

Tuohan voi olla hyväkin ratkaisu, en jaksa väittää muutakaan. Jotenkin nämä askelmerkit ovat hyvin selvät olleet jo pitkään. Suomessa hellitään jotain teemaa, Tuusulan reservikerhossa keksittyä, jossa Suomi heittää pakettiin Maavoimat iha omaa tarvetta varten ja muut tuovat teknon ja kaluston ja olemme loihakka nettosaaja joka sektorilla. Ei se vaan näin mene. Ei ne "muut" meitä pidä minään "lännen etuvartiona inhaa itää vastaan"....se on ihan meidän ikioma juustokohokas, jota hellimme.

Nato haluaa jäseneniltään jotain TOSIOLEVAISTA, eikä mitään: "kyllä myö sitte tapellaan, jos tilanne tulee, ollaan lännen etuvartiota niin että tyrät rytkyy"....njet. Se ei riitä Natolle, vaan meidän on tuotava pakettiin jotain ja vähä äkkiä, kun liitytään. Älkää poikapolot muuta uskoko. Ja sitten arvioitte sen paketin arvon, joka pitää tuottaa Natolle, muutatte sitä vähän rahaksi ja sitten aamiloitte, mitä budjetista ja muista osatekijöistä jää "omaan käyttöön". Näin se pojat vaan menee.

 

[Taitolaji]

Jep. Olen samaa mieltä. Ja erinäisistä lauseenparsista olen havainnut, että nuo erikoistumisaiheetkin ovat jo tapetilla, koroitan ykköseksi kyberin. Nokia-uskonnon jälkimainingeissa tuohon on kova kyty, uskotaan, että meillä on kyberiin jotain annettavaa, voi ollakin, voi olla olemattakin. Jos taas olemme edes suunnilleen uskottava kyber-toimija, se ottaa melkoisia paukkuja. Sitten on logistis-osaamishöpinää jne. Jos näihin lähdetään, se muuttaa vääjäämättä koko organisaation rakennetta ja panostusten kohteita. Kukin voi sitten miettiä, miten se "kokoisämmmaanpuolllustus" paketoidaan. Voin vihjata: luotetaan siinä Liittoon. Ihan turha on muuta väittää.

Tuohan voi olla hyväkin ratkaisu, en jaksa väittää muutakaan. Jotenkin nämä askelmerkit ovat hyvin selvät olleet jo pitkään. Suomessa hellitään jotain teemaa, Tuusulan reservikerhossa keksittyä, jossa Suomi heittää pakettiin Maavoimat iha omaa tarvetta varten ja muut tuovat teknon ja kaluston ja olemme loihakka nettosaaja joka sektorilla. Ei se vaan näin mene. Ei ne "muut" meitä pidä minään "lännen etuvartiona inhaa itää vastaan"....se on ihan meidän ikioma juustokohokas, jota hellimme.

Nato haluaa jäseneniltään jotain TOSIOLEVAISTA, eikä mitään: "kyllä myö sitte tapellaan, jos tilanne tulee, ollaan lännen etuvartiota niin että tyrät rytkyy"....njet. Se ei riitä Natolle, vaan meidän on tuotava pakettiin jotain ja vähä äkkiä, kun liitytään. Älkää poikapolot muuta uskoko. Ja sitten arvioitte sen paketin arvon, joka pitää tuottaa Natolle, muutatte sitä vähän rahaksi ja sitten aamiloitte, mitä budjetista ja muista osatekijöistä jää "omaan käyttöön". Näin se pojat vaan menee.

Minua lähinnä huvittaa Baikalin ja joidenkin muiden kirjoittajien Nato-synkistely ja sen maalaaminen, mitä kaikkea hurjaa Nato meiltä edellyytäisi ja mitä kaikkea tukea emme emme sieltä saisi. Natossa on tällä hetkellä 28 demokraattista jäsenmaata, joissa kaikissa on vapaa media ja tiedonvälitys. Jos elämä Naton puolustsvarjon alla olisi noin kitkerää, olisi myös valitus ja hampaidenkiristys melkoista. Sitä odotellessa suosittelen vaikka vierailua Suomen Atlanttiseuran sivustoilla ja tutustumista siellä tarjolla olevaan kirjallisuuteen.

http://atlanttiseura.fi/?page_id=11

 

[Creidiki]

Minua lähinnä huvittaa Baikalin ja joidenkin muiden kirjoittajien Nato-synkistely ja sen maalaaminen, mitä kaikkea hurjaa Nato meiltä edellyytäisi ja mitä kaikkea tukea emme emme sieltä saisi.

Se on hyvä että viihdettä löytyy, mutta NATO esim edellyttää esim Saksalta ydintukikohtana toimimista vaikka Saksa on jo pitkään halunnut eroon pommeista:

Although Foreign Minister Guido Westerwelle had put the removal of the 20 or so US nuclear warheads from Germany at the heart of his foreign policy aims, signs emerged two years ago that this might not be feasible.

Ja mikä se on se tuki jota esim Baltian maat ovat Natolta saaneet?

 

[Tvälups]

Ja mikä se on se tuki jota esim Baltian maat ovat Natolta saaneet?

Ovat saaneet toimittaa panttipataljoonansa Afgoihin sotahommiin. Samalla maiden paras iskukyky (myös puolustukseen) on maailman toisella puolen.

 

[Taitolaji]

Se on hyvä että viihdettä löytyy, mutta NATO esim edellyttää esim Saksalta ydintukikohtana toimimista vaikka Saksa on jo pitkään halunnut eroon pommeista:

Ja mikä se on se tuki jota esim Baltian maat ovat Natolta saaneet?

En ymmärrä kysymystä! Nato pitää omalta osaltaan huolen siitä, ettei Venäjä uhkaa ko. maita. Sen takaavat allekirjoitetut sopimukset. On puhdasta spekulaatioita, ettei Nato ryhtyisi vastatoimiin jos sen jäsenmaata vastaan hyökättäisiin. Toimimattomuus johtaisi koko järjestön hajoamiseen ja siihen ei ole varaa. Nato on toimijana täysin ylivoimainen mihin tahansa maapallomme muuhun sotilasliittoumaan nähden. Se, ettei terroristeja tai fanaatikkoja esimerkiksi Afganistanissa saada kuriin on eri asia kuin että jokin valtio hyökkäisi Nato-maan kimppuun.

 

[Creidiki]

En ymmärrä kysymystä! Nato pitää omalta osaltaan huolen siitä, ettei Venäjä uhkaa ko. maita. Sen takaavat allekirjoitetut sopimukset. On puhdasta spekulaatioita, ettei Nato ryhtyisi vastatoimiin jos sen jäsenmaata vastaan hyökättäisiin. Toimimattomuus johtaisi koko järjestön hajoamiseen ja siihen ei ole varaa. Nato on toimijana täysin ylivoimainen mihin tahansa maapallomme muuhun sotilasliittoumaan nähden. Se, ettei terroristeja tai fanaatikkoja esimerkiksi Afganistanissa saada kuriin on eri asia kuin että jokin valtio hyökkäisi Nato-maan kimppuun.

Hyvät hyttyset, jos sopimuksiin luotetaan niin eihän me Natoa tarvita, meillä on naapuruussopimus Venäjän kanssa joka takaa ettei hyökkäys ainakaan sieltä suunnalta tule.

Meinaatko ihan tosissaan että Venäläiset panssarit olisivat jo Tallinnan kadulla jos Viro ei olisi Natossa? Mutta Viro on, ja siitä huolimatta Venäjä painostaa tiedustelupalvelujensa ja venäläisen vähemmistön, energiatoimitusten, rajaliikenteen ja kaupan alalla sekä yleisesti rähjäämällä.