Katkeileeko ajatuksesi kesken lauseen ja unohtelet asioita? Et ole huonomuistinen, vika on työssäsi
Kun töissä pitää koko ajan opetella uusia tietojärjestelmiä ja tankata ohjeita, ihmisen pää joutuu koville.
Hyvinvointi 22.6.2016 14:05 Päivitetty: 22.6.2016 15:31
Töissä on paljon muistettavaa, koska koko ajan tulee uusia sovelluksia, päivityksiä ja ohjelmia. Töissä unohtuvat salasanat, ajatus katkeaa kesken lauseen ja uuden tietojärjestelmän oppiminen on hidasta.
Silloin moni syyttelee itseään. Miten olenkaan näin huonomuistinen!
Turhaa syyttelyä, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija
Virpi Kalakoski.
”Huonoa muistia ja hidasta oppimiskykyä pidetään henkilökohtaisena ominaisuutena, vaikka syynä on ylikuormitus. Ylikuormitusta aiheuttaa tietotyö, jossa pitää koko ajan oppia uutta, arvioida onko tieto tärkeää ja kerrata ohjeita. Lisäksi moni tulee keskeytetyksi: avokonttorissa on meteliä tai yhteen tehtävään ei saa keskittyä rauhassa.”
Ihmiset ovat työpaikoilla kognitiivisesti kovilla. Sellaisessa paineessa tekee herkemmin myös virheitä.
Tietotyötä tekevät nykyään kaikki. Tietokonetta ja tietojärjestelmiä käyttää Kalakosken mukaan niin sairaanhoitaja, metsuri kuin varastotyöntekijäkin.
”Jatkuvasti pitää havainnoida, muistaa, lukea ja tuottaa tietoa eli työ on tullut kognitiivisesti vaativammaksi. Työpaikkojen intrat ovat täynnä ohjeita, ja sitten saatetaan ihmetellä, miksi työntekijät eivät ole niitä sieltä oppineet ja omaksuneet.”
Koko ajan myös tulee uusia ohjeita, työvälineitä, sovelluksia, sääntöjä, toimintatapoja ja organisaatiomuutoksia. Vaikka itse työ ei muuttuisikaan, saattavat muuttua proseduurit eli miten toimitaan ja kuka on vastuussa. Siinä on taas uutta muistettavaa.
”Ihmiset istutetaan koulutuspäivänä alas, jotta he osaisivat käyttää puolen vuoden kuluttua matkalaskuohjelmaa. Silloin on kyllä erittäin epärealistinen käsitys ihmisen oppimiskyvystä.”
Kalakosken mukaan ihmiselle on lajityypillistä, että hän pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, oppiminen on hidasta ja unohtaminen nopeaa.
”Kun ihmiset ylikuormituksen vuoksi pitävät itseään huonomuistisina ja hitaina oppijoina, se on sama kuin pitäisi itseään muita huonompana, koska on vain kaksi kättä. Tai jos syyttäisi liukastumisesta itseään, koska on vain kaksi jalkaa: jos olisi neljä, ei olisi liukastunut.”
Kalakoski muistuttaa, että ihmisellä on samanlaiset aivot kuin tuhansia vuosia sitten.
”Aivan kuten meille ei ole kasvanut käsiä tai jalkoja lisää, eivät aivotkaan ole muuttuneet.”
Kalakosken mukaan ei ole kyse siitä, etteikö tietotyö sopisi ihmisen aivoille. Sopii kyllä, mutta sellaisena, että inhimilliset rajat otetaan huomioon.
”Tilannetta voi verrata näin: ihminen pystyy nostamaan maasta paketteja, mutta ei tuhannen kilon painoisia. Samalla tavalla kognitiivisen taakan pitäisi olla sellainen, että ihminen pystyy siitä suoriutumaan.”
Koska tietotyö on uutta, työpaikoilla vasta herätään kehittämään hyviä käytäntöjä.
Pitkään on pidetty huolta, että turvallisuuden parissa työskentelevillä on työolot, joiden ansiosta he pysyvät tarkkoina. Esimerkiksi lennonjohtajia ei voi kuormittaa liikaa, jotta he pystyvät tekemään työnsä hyvin. Kalakosken mukaan nyt aletaan hiljalleen ymmärtää, että muillekin työntekijöille pitäisi taata sellaiset olot.
”Monella työpaikalla fysioterapeutit tulevat työpisteelle tarkistamaan, että työpiste on ergonominen. Samalla tavalla työpisteelle voi tilata psykologin, joka selvittää, mitkä ovat tarpeetonta kognitiivista taakkaa kasvattavia tekijöitä ja miten korjata tilanne.”
Puhutaan kognitiivisesta ergonomiasta. Sitä parannetaan esimerkiksi vähentämällä toimiston ääni- sekä kuvahälyä ja keskeytyksiä.
Tai etsitään keinoja helpottaa infoähkyä ja sitä, että ohjeet löytyisivät helpommin kuin monen linkin takaa.
”Yksi keino olisi panostaa tietojärjestelmiin. Onko pakko aina ostaa halvinta, jota on vaikea käyttää? Erään tutkimuksen mukaan 60 prosentilla työntekijöistä menee keskimäärin neljä tuntia viikossa työaikaa hukkaan tietojärjestelmäongelmien vuoksi.”
Kalakoski muistuttaa, että työn korjaaminen ihmisen päälle ystävällisemmäksi ei ole yksittäisen työntekijän vastuulla.
”Vaikka työntekijä kuinka kehittäisi omia muistitaitojaan, hän ei mitenkään saa yksin kuntoon työpaikan kognitiivista ergonomiaa. Tarvitaan esimiehiä ja johtoa järjestämään sellaiset työolot, että tietotyöstä saadaan sujuvaa, terveellistä ja tuottavaa.”
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a14665...i&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage
