Työllisyyden näkymät

[Raveni]

Onhan S-Ryhmä suuri työllistäjä mutta kuinka paljon se on työpaikkoja ajansaatossa tappanut? Käytännössä määräävässä markkina-asemassa oleva kauppaketju joka voi alueellaan hinnoitella kilpailijat ulos. Moni liike on joutunut lopettamaan mm. S-ryhmän ajaman vapaan aukioloajan vuoksi. Työ on tullut lisää paperilla. Vuokratyövoimaa kuulunut paljon käyttävän sekä sitten hajauttamalla vuoroja. Mikään yritys ei saisi toimia noin määräävässä asemassa.

 

[Bushmaster]

Suomi se vaan jatkaa lukutaidottomien lisäksi menestystarinaansa...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/207067-600-669-eukk-suomessa-440-000-ihmista-syvassa-koyhyydessa

837–1234 €/kk – Suomessa on 440 000 ihmistä syvässä köyhyydessä
Jaa artikkeli:


Uusi Suomi
Luotu:
27.10.2016 08:50
Päivitetty:
27.10.2016 08:58

• Kuva: THL
  
  
  
  THL:n raportissa olevassa taulukossa esitetään esimerkkejä minimibudjettiköyhyysrajoista kotitalouden ja asuinpaikan mukaan.

KOTIMAA
|
KÖYHYYS
Suomessa on 440 000 ihmistä, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tuoreessa raportissaan.

Noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää puolestaan suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan – Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.

THL:n mukaan yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja on 600–669 euroa kuussa iästä riippuen. Yksinasuvan oletetut asumismenot ovat 156 euroa kuussa omistusasunnossa ja vuokralla 388–540 euroa kuussa asuinpaikasta riippuen.




Minimibudjettiin perustuva köyhyysmittari kuvaa, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen, THL:n raportissa kerrotaan. Minimibudjettiköyhyysrajat riippuvat kotitalouden rakenteesta ja asumismenoista.

Minimibudjettiköyhyysraja on yksin vuokralla asuvalla 1077–1234 euroa kuukaudessa asuinpaikasta riippuen, ja 837 euroa omistusasunnossa asuvalla, raportissa kerrotaan.

– Minimibudjettiköyhyys merkitsee Suomessa syvempää köyhyyttä kuin suhteellinen köyhyys tai pienituloisuus, THL kertoo.

Tulojen jääminen alle minimibudjetin on yleisintä yksinasuvilla, yksinhuoltajilla, opiskelijoilla ja työttömillä. Suurin ero minimibudjetin ja suhteellisen köyhyysmittarin tulosten välillä koskee eläkeläisiä ja iäkkäitä. Eläkeläisistä ja yli 65-vuotiaista 2-3 prosenttia joutuu tulemaan toimeen minimibudjetin alittavilla tuloilla kun taas suhteellisen köyhyysmittarin mukaan 14–15 prosenttia heistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

 

[SJ]

Suomi se vaan jatkaa lukutaidottomien lisäksi menestystarinaansa...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/207067-600-669-eukk-suomessa-440-000-ihmista-syvassa-koyhyydessa

Onkohan nuo mainitut summat ennen vai jälkeen verojen.

 

[Raveni]

Onkohan nuo mainitut summat ennen vai jälkeen verojen.

Eikös nuo yleensä lasketa bruttotulojen mukaan?

 

[TBman]

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/lepomaki_verot_tyopaikat-57320
Kokoomuksen Elina Lepomäki: Korkea verotus ei karkota ihmisiä vaan työpaikkoja
Kansanedustajan mukaan korkean verotuksen ongelmakohta piilee siinä, että nuoret koulutetut henkilöt muuttavat sinne, missä työpaikat ovat.
Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) kirjoittaa Uuden Suomen blogissa, että ihmiset muuttavat tutkitusti pikemmin työpaikkojen ja uramahdollisuuksien kuin suotuisan verotuksen perässä, jos silloinkaan.

– Yhdysvalloissa tutkittiin muuttoliikettä metropolialueen sisällä korkeamman veroasteen käyttöönoton jälkeen. Jotkin korkeimmin ansaitsevat palkansaajaryhmät muuttivat veron seurauksena hanakammin toisen osavaltion puolelle, mutta kaiken kaikkiaan oli verotuksen aikaansaama muuttoliike lähes kokonaan tilastollisesti merkityksetöntä. Euroopassa ja erityisesti Suomessa työn perässä muuttaminen on selvästi harvinaisempaa kuin Yhdysvalloissa, Lepomäki sanoo.
Verotuksella on hänen mukaansa kuitenkin keskeinen vaikutus työpaikkojen syntyyn. Verot nostavat työpanoksen hintaa, ja mitä korkeammaksi se nousee, sitä vähemmän työpanosta ostetaan.
– Yksinkertaistaen voikin sanoa, että erityisesti alhaisen muuttoliikkeen oloissa eivät verojen perässä muuta työntekijät, vaan työpaikat, Lepomäki sanoo.
– Vaikka muuttoliike – erityisesti maan rajojen ulkopuolelle – on maltillista, sillä on väliä. Erityisesti, jos maasta poistuvat koulutetut nuoret. Ja jos maasta muuttavat työpaikat, jää jäljelle tahatonta toimettomuutta, hän jatkaa.
Lepomäen mukaan korkean verotuksen ongelmakohta piilee tilanteessa, jossa 25–45-vuotias henkilö on uranrakennusvaiheessa. Silloin ratkaisee työpaikan ja nettopalkan lisäksi myös mahdollisuus kehittää uraa nykyisen työpaikan jälkeen. Tällainen henkilö muuttaa herkästi paremman työpaikan perässä.
– Hyvätuloiseksi ei yleensä nousta ainakaan pelkästään sattumalta, vaan pitkällisen ponnistuksen kautta – muodollisesti opiskellen ja mikä yhä tärkeämpää, töissä erikoistuen. Verotuksen ei tulisi liian voimallisesti lyödä kiilaa tähän polkuun. Polku vie helposti muuten muualle: pois maasta tai kauas huipulta, Lepomäki sanoo.

Kommentit ovat jälleen huikeita

 

[TBman]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/mykkanen_hs_työttomyys-57305
Ministeri varoittaa HS:ssa: 300 000 ihmistä saatetaan tuomita työttömyyteen

Kai Mykkäsen mukaan yritysten kykyä työllistää pitäisi helpottaa.

 

[kimmo.j]

Ministeri on oikeassa, yritysten kyky työllistää on se avain parempaan työllisyyteen. Valitettavasti ratkaisua ei etsitä tuolta.

 

[Teräsmies]

Ministeri on oikeassa, yritysten kyky työllistää on se avain parempaan työllisyyteen. Valitettavasti ratkaisua ei etsitä tuolta.

Johtunee siitä että yritykset etsivät lähinnä väliaikaista työntekijää jolle ei tarvitse maksaa mitään. Kyllä töitä löytyy kunhan et mene vaatimaan palkkaa.

 

[kimmo.j]

Johtunee siitä että yritykset etsivät lähinnä väliaikaista työntekijää jolle ei tarvitse maksaa mitään. Kyllä töitä löytyy kunhan et mene vaatimaan palkkaa.

Ei pidä paikkaansa, yritykset etsivä monenlaisia työntekijöitä. Osa väliaikaisia, osa vakinaisia, mutta jos joku muu kertoo niitä ehtoja, on riskinä persiilleen meno.

Toki moni kuvittelee oman työnsä arvokkaammaksi kuin kukaan haluaa maksaa. Se on inhimillistä

 

[jak]

Meiltä vähennettiin vähän aikaa sitten väkeä. Nyt on sitten työharjoittelijoita tilalla. Parasta tässä on että osa näistä on entisiä työntekijöitä nyt harjoittelemassa samaa työtä kuin mitä tekivät palkattuna. Osa taas on ollut vuosia vaativimmissa töissä kuin mitä ovat meillä harjoittelemassa. Että vapaasti lopputili vain kaikille seuraaville ei tarvi maksaa mitää.

 

[Teräsmies]

Ei pidä paikkaansa, yritykset etsivä monenlaisia työntekijöitä. Osa väliaikaisia, osa vakinaisia, mutta jos joku muu kertoo niitä ehtoja, on riskinä persiilleen meno.

Toki moni kuvittelee oman työnsä arvokkaammaksi kuin kukaan haluaa maksaa. Se on inhimillistä

Oman kokemuksen mukaan etsivät sellaisia joille ei tarvitse maksaa normaalia palkkaa ja joka tekee ylitöitäkin ilman korvauksia. Harjoittelijat ovat tietenkin vielä parempia koska monet ovat jo valmiiksi koulutettuja, mutta niille ei tarvitse edes maksaa palkkaa.

 

[Huhta]

Pyrkikää hyvät ihmiset hakeutumaan ruotsiin, Norjaan, Viroon, saksaan, Puolaan yms. "lähimaihin" duuniin, joka vastaa teidän koulutustanne ja työkokemustanne. Älkää missään nimessä vaan jääkö työttömiksi korkeakouluttautuneiksi.

Viron ja Puolan voi unohtaa käytännössä heti, palkkataso on liian matala Suomen sosiaaliturvaan nähden (ellet sitten satu olemaan "eliittiin" kuuluva konsultti). Ja missä edes voi oppia puhumaan puolaa? Viro voi olla helpompi opetella, mutta ei välttämättä helppo kieli sekään.

Ruotsi, Norja ja Saksa ovat parempia vaihtoehtoja palkkatason ja suomalaisten yleisen kielitaidon kannalta. (Bonuksena Nato-Norjan kansalaisuuden voi pohjoismaalaisena saada parissa vuodessa, jos sotiminen ei houkuta! @Laamanator ) Mutta eipä noissa maissakaan välttämättä kohtaa onni ja autuus. Työttömyysluvut ovat toki pienemmät, esim. vuonna 2015 Suomessa miehistä oli työttöminä 9,9%, Ruotsissa 7,5%, Saksassa 5,0% ja Norjassa 4,7% (Eurostat). Ottaen huomioon, että suomalainen on ulkomaalainen, ei työnhaku ole hirveän paljon helpompaa kuin kotimaassakaan. Parhaat hommat menevät aina omille, ja muut jakavat sitten jäljelle jäävän osuuden.

Mä nyt olen muutoinkin ihmetellyt millä laskukaavalla keskittäminen yhteenkauppaan olisi edes kannattavaa. Silti monet niin tekevät. Toki itse en ole tuossa ryhmässä asioinut enään pitkään aikaan on se sen verran kaksinaamainen yritys.

Äkkiseltään tulee mieleen pari syytä:

-Liikkuminen: kaupungissa kaupat voivat olla kadun vastakkaisilla puolilla, mutta maaseudulla voi olla kilometrejä tai kymmeniä kilometrejä välimatkaa. Auton käyttökulut syövät helposti ostoksista saavutettavat pienet säästöt.

-Aika: kuka haluaa työpäivän ja kauppareissun jälkeen mennä vielä toiseen kauppaan jonottamaan 30 senttiä halvempaa kahvipakettia? Aikaa tuhrautuu helposti 10 minuuttia, eli tunnin kauppa-asioinnilla säästää huimat 1,80 euroa. Jos on eläkeläinen tai muuten vain joutilas, niin voihan tuossa olla järkeäkin, mutta palkansaajan olisi huomattavasti järkevämpää käyttää sama aika työntekoon. Aika moni varmaan saa enemmän palkkaa kuin 1,80 euroa tunnilta?


Yhteen kaupparyhmään keskittämistä vastaan en nyt äkkiseltään keski muuta syytä kuin tuotevalikoiman laajuuden. Tämäkin toki riippuu ihmisen ruokavaliosta, joku voi syödä koko elämänsä Lidlistä tai S-ryhmästä, mutta esimerkiksi monipuolista kala- tai lihavalikoimaa joutuu yleensä etsimään muualta.

 

[kimmo.j]

Oman kokemuksen mukaan etsivät sellaisia joille ei tarvitse maksaa normaalia palkkaa ja joka tekee ylitöitäkin ilman korvauksia. Harjoittelijat ovat tietenkin vielä parempia koska monet ovat jo valmiiksi koulutettuja, mutta niille ei tarvitse edes maksaa palkkaa.

Edelleen, onko se maksettava korvaus realistinen?
Suomessa on aloja, kuten paperiteollisuus jossa kohonneet henkilöstökustannukset ovat ajaneet työpaikat pois maasta. Kenen etu se on ollut, Isot firmat ovat siirtäneet työt muualle. Voittaja on?

 

[Umkhonto]

Oman kokemuksen mukaan etsivät sellaisia joille ei tarvitse maksaa normaalia palkkaa ja joka tekee ylitöitäkin ilman korvauksia. Harjoittelijat ovat tietenkin vielä parempia koska monet ovat jo valmiiksi koulutettuja, mutta niille ei tarvitse edes maksaa palkkaa.

Tai sellaisia, joille on "ihan OK" että tällä viikolla on töitä, ensi viikolla ei, seuraavasta only the God knows, etc. Eli jotka työskentelevät ns. nollatuntisopimuksella.

 

[TBman]

Viron ja Puolan voi unohtaa käytännössä heti, palkkataso on liian matala Suomen sosiaaliturvaan nähden (ellet sitten satu olemaan "eliittiin" kuuluva konsultti). Ja missä edes voi oppia puhumaan puolaa? Viro voi olla helpompi opetella, mutta ei välttämättä helppo kieli sekään.

Ruotsi, Norja ja Saksa ovat parempia vaihtoehtoja palkkatason ja suomalaisten yleisen kielitaidon kannalta. (Bonuksena Nato-Norjan kansalaisuuden voi pohjoismaalaisena saada parissa vuodessa, jos sotiminen ei houkuta!

Suomalainen insinööri tason heppu on todella kysytty osaaja nimenomaan Puolassa, Virossa, Norjassa, Ruotsissa, Briteissä yks. Maissa ja palkkataso ei todellakaan ole paikallisten palkkataso... Mutta työtä pitää tehdä ja olla osaaja tosiaankin!!!

 

[StmSvejk]

Edelleen, onko se maksettava korvaus realistinen?
Suomessa on aloja, kuten paperiteollisuus jossa kohonneet henkilöstökustannukset ovat ajaneet työpaikat pois maasta. Kenen etu se on ollut, Isot firmat ovat siirtäneet työt muualle. Voittaja on?

No höpsis! Paperityöntekijät eivät ole keksineet Ipadia tai internettiä. Henkilöstökustannukset ovat osuudeltaan täysin mitätön tekijä kustannuksissa. Metsäteollisuushan on päin vastoin vihdoin nousussa. Metsäteollisuuden alamäki on ollut ihan firmojen oman pöljyyden syytä ja vastuu on vieritetty työntekijälle. Minkäänlaista tulevaisuusanalyysia ei oikein osattu tehdä esim. paperin kysynnän kehityksen suhteen ja sitten itketään kun paperia ei mene kaupaksi entiseen malliin. Samaan aikaan vuosikymmenien ajan hylättiin oma metsäkemiallinen t&k -toiminta ja jopa pyrittiin aktiivisesti haittaamaan puutuotteiden (rakennusteollisuus, huonekalut jne.) tuotantoa. Ettei sellun saanti ja muuttamnen paperiksi estyisi. Finaaliksi vielä tehdään umpityhmiä yrityskauppoja ulkomailla.

 

[Teräsmies]

Edelleen, onko se maksettava korvaus realistinen?
Suomessa on aloja, kuten paperiteollisuus jossa kohonneet henkilöstökustannukset ovat ajaneet työpaikat pois maasta. Kenen etu se on ollut, Isot firmat ovat siirtäneet työt muualle. Voittaja on?

Jos palkalla ei pysty elämään niin silloin minusta (ihan periaatteestakin) pitää kieltäytyä työpaikasta.

 

[kimmo.j]

Jos palkalla ei pysty elämään niin silloin minusta (ihan periaatteestakin) pitää kieltäytyä työpaikasta.

"Eläminen" on hyvin monisyinen termi. Jollekkin se tarkoittaa omakotitaloa, kesämökkiä ja autoa, tai ehkä kahta ja vuosittaista etelelän matkaa. Jollekkin toiselle kerrostalon vuokraasuntoa ja sitä että saa ruokaa ja vaatteet.

Kieltäytymisen pitää toki olla mahdollista, mutta vika ei silloin ole työnantajassa. Onhan meistä jokainen jättänyt ostamatta asioita koska se on liian kallis.

 

[kimmo.j]

No höpsis! Paperityöntekijät eivät ole keksineet Ipadia tai internettiä. Henkilöstökustannukset ovat osuudeltaan täysin mitätön tekijä kustannuksissa. Metsäteollisuushan on päin vastoin vihdoin nousussa. Metsäteollisuuden alamäki on ollut ihan firmojen oman pöljyyden syytä ja vastuu on vieritetty työntekijälle. Minkäänlaista tulevaisuusanalyysia ei oikein osattu tehdä esim. paperin kysynnän kehityksen suhteen ja sitten itketään kun paperia ei mene kaupaksi entiseen malliin. Samaan aikaan vuosikymmenien ajan hylättiin oma metsäkemiallinen t&k -toiminta ja jopa pyrittiin aktiivisesti haittaamaan puutuotteiden (rakennusteollisuus, huonekalut jne.) tuotantoa. Ettei sellun saanti ja muuttamnen paperiksi estyisi. Finaaliksi vielä tehdään umpityhmiä yrityskauppoja ulkomailla.

Paperiteollisuus kohtasi muuttuvat markkinat ja sopeutuminen oli kivuliasta. Ei kallis henkilöstö ole siinä mikään kilpailuvaltti.
Riippumatta syistä, nyt paperimiehiä on tässä maassa vähemmän ja kun katsoo heidän TES:ään en ihmettele.

 

[TBman]

Paperiteollisuus kohtasi muuttuvat markkinat ja sopeutuminen oli kivuliasta. Ei kallis henkilöstö ole siinä mikään kilpailuvaltti.
Riippumatta syistä, nyt paperimiehiä on tässä maassa vähemmän ja kun katsoo heidän TES:ään en ihmettele.

Jos 2 vuoden amiksella pääsee 50 t euron vuosituloon on todella hyvä omassa hommassa. .... olikohan kaikki paperimiehet hyviä?