https://yle.fi/uutiset/3-10509854
Kuka tekee työt vuonna 2030? Tutkijat tuplaisivat maahanmuuton ja kannustavat suomalaisia jaksamaan töissä
Olitko tänään töissä? Jos olit, olet hupeneva voimavara. Työikäiset vähenevät Suomesta uuden väestöennusteen mukaan edelleen. Tässä kolme tapaa ratkaista ongelma.
Työssäkäyvä suomalainen kuuluu selvästi vähemmistöön.
Sadasta suomalaisesta 44 tekee töitä. Luku on peräisin tilasto- ja talousasiantuntijoiden Ylen A-studiolle tekemästä laskelmasta. Loput sadasta suomalaisesta käyvät koulua, opiskelevat, ovat eläkkeellä tai työttöminä.
Karkeasti sanottuna, 44 elättää kaikki 100 suomalaista.
Tänään asiasta saatiin uutta faktaa.
Tilastokeskus julkaisi perjantaina aamulla ennusteen siitä, kuinka paljon eri ikäisiä suomalaisia on tulevina vuosikymmeninä.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
Nuorista ihmisistä käy suorastaan kato, jos ennuste toteutuu.
Vanhojen ihmisten joukko taas kasvaa. Töissä käyviä suomalaisia on entistä vähemmän suhteessa huollettaviin eläkeläisiin, koululaisiin ja opiskelijoihin nähden.
Edellinen väestöennuste julkaistiin kolme vuotta sitten.
Työihmiset vähenevät vuosi vuodelta
Tilanne oli aivan toinen 1980-luvun lopussa. Puolet kansasta tienasi verotuloja yhteiskunnan pussiin.
1980-luvun lopulla juuri kukaan ei kärsinyt työttömyydestä ja eläkeläisiä oli nykyistä paljon vähemmän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kävivät silloin töissä.
Nyt työikäisten määrä hupenee. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkeläisten joukko kasvaa.
Veronmaksajat vähenevät, mutta kulut kasvavat. Yhtälö on talouden kannalta huono.
Onko 44 työssä käyvää sataa suomalaista kohden paljon vai vähän?
Valtiovarainministeriön ylijohtaja
Mikko Spolander saa vastata kysymykseen.
– Se on liian vähän tulevaisuuteen nähden, hän sanoo.
Kansantalousosastoa johtava Spolander näkisi mielellään, että puolet suomalaisista olisi töissä.
Syynä on tunnettu asia: eläkeläiset vanhenevat. Jotta heistä voidaan pitää hyvää huolta, tarvitaan rahaa yhä enemmän.
Spolander ennakoi suuria muutoksia suomalaisten työikäisten elämään, kun yhä useamman pitäisi olla töissä. Oletus on, että ellei mikään muutu, työihmisten määrä uhkaa olla pian alle 44 sadasta.
– Jo siitä luvusta kiinnipitäminen on iso temppu, Spolander arvioi.
Ylelle tehty analyysi käy läpi vaihtoehtoja, joilla temppu voitaisiin tehdä.
Tilastoanalyytikot
Jussi Pyykkönen,
Juhani Koskinen, taloustieteilijä
Janne Huovari sekä väestötieteilijä
Mika Gissler ovat analysoineet Tilastokeskuksen uunituoreen väestöennusteen lukuja Ylelle. Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysia varten uuden työkalun.
Tässä linkki työkaluun.
Jussi Pyykkönen sanoo analyysin perusteella, että sadasta suomalaisesta vähintään 44:n pitäisi osallistua työelämään jatkossakin. Siten nykyiset julkiset palvelut voisivat pysyä nykytasolla.
Analyysin tehneiden asiantuntijoiden viesti on, että tilanne heikkenee ilman tekoja. Viesti on siis sama kuin valtiovarainministeriön.
Maahanmuuttajat olisivat nopein ratkaisu
Miten voi saada enemmän irti kutistuvasta työikäisten joukosta?
Pieni näpertely ei muuta mitään, Ylelle tehtyyn analyysiin osallistunut väestötutkija Mika Gissler sanoo. Neljän asiantuntijan analyysi paljastaa, että työssä olevien osuus säilyy edes nykyisellään vain reippaiden uudistusten avulla. Nopein ratkaisu suunnan muutokseen olisi analyysin mukaan maahanmuuton tuntuva lisääminen.
Analyysi kertoo, että maahanmuuton pitäisi peräti kaksinkertaistua nykyisestä. Se tarkoittaa 70 000 maahanmuuttajaa vuodessa.
Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset siis kasvattaisivat työikäisten joukkoa.
Maahanmuuton vaikutusten arviointi on vaikeaa. Asiaa pohditaan tarkemmin jutun loppupuolella.
Väestötieteilijä Mika Gissler kiirehtii poliittisia päättäjiä toimimaan.
– Nyt pitää tehdä kaikki toimet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja tänne töihin tulemista.
Aikaa on vain kymmenen vuotta
Ratkaisuilla on kiire. Analyysin tehneiden asiantuntijoiden laskelmissa siintää vuosi 2030. Muutoksen pitäisi tapahtua sitä ennen. Samaa sanoo myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Vuonna 2030 suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että hoivamenot ovat jo suuret.
Ylijohtaja Spolander huomauttaa, että vanhenevan väestön palvelut, kuten eläkkeet ja sairaanhoito, ovat lakisääteisiä. Ne on pakko järjestää.
Jos valtion tulot vähenevät, vaihtoehdoksi voi jäädä palvelujen tinkiminen nuoremmilta, esimerkiksi koulutuksesta.
Palvelujen rahoittaminen voidaan hoitaa myös veroja ja maksuja korottamalla tai ottamalla velkaa. Spolanderin mielestä ne eivät ole kestäviä ratkaisuja.
On vaihtoehtoja muitakin. Julkisia palveluja voidaan ehkä tuottaa tehokkaammin. Tätä valtio yrittää tuskaisen vaikealla sote-uudistuksella.
Palataan siihen, kuinka maassa olisi tarpeeksi paljon työtä tekeviä asukkaita vanhusten määrän kasvaessa.
Vauvat auttavat vasta 2040
Tänä vuonna Suomessa on ihmetelty pientä vauvojen määrää. Syntyvyys on laskenut joka vuosi jo seitsemän vuoden ajan. Syntyvyys on pieni lähes kaikkialla länsimaissa. Suomessa se on pudonnut nyt harvinaisen alas.
Suomen keskimääräinen 1,4 lasta yhtä naista kohden on toista luokkaa kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsin. Siellä synnytysikäiset naiset saavat elämänsä aikana keskimäärin 1,9 lasta.
Syntyvyyden perusteella naapurimaassa tulee menemään taloudellisesti paremmin myös tulevaisuudessa. Työntekijöitä riittää enemmän kuin meillä.
Suoraviivaisesti katsottuna työikäisten vähentyminen johtuu siis liian pienistä perheistä. Jotta väestön määrä pysyisi ennallaan, syntyvyyden pitäisi olla 2,1 yhtä naista kohden.
Lapsia on syntynyt tätä vähemmän 1960-luvun lopulta lähtien.
Alla oleva käyrä kertoo, kuinka paljon lapsia on syntynyt yhtä naista kohden eri vuosikymmeninä. Huoltosuhde oli heikko myös viime vuosituhannen alussa. Silloin se johtui lasten suuresta määrästä.
Ylelle tehdyssä analyysissa on laskettu, kuinka nykyistä korkeampi syntyvyys vaikuttaisi tulevaisuuden työikäisten määrään.
Laskelma perustuu oletukseen, jonka mukaan syntyvyys olisi 1,7 lasta yhtä naista kohden. Syntyvyys oli sitä luokkaa ennen kuin se kääntyi laskuun kahdeksan vuotta sitten.
Vaikka vauvoja alkaisi syntyä heti ensi vuodesta lähtien enemmän, se ei pelasta vuoden 2030 huolilta.
Syy on yksinkertainen. Nyt syntyvät lapset pääsevät töihin ja pyörittävät yhteiskuntaa taloudellisesti vasta 20–30 vuoden kuluttua. Silloin eletään jo 2040-lukua.
Vauvat eivät siis ehdi avuksi.
Yli viisikymppiset ratkaisevasssa roolissa
Onko nykyisistä työikäisistä apua vielä vuonna 2030?
Kyllä vain. Yli 50-vuotiaidenkin pitäisi olla silloin vielä tienaamassa ja maksamassa veroja. He ovat vuoden 2030 kuusikymppisiä.
Kaiken kaikkiaan työikäisistä nykyistä useamman pitäisi pysyä töissä: heidän itsensä pitäisi jaksaa ja yritysten täytyisi pitää kiinni ikääntyvistä työntekijöistä. Työllisyysasteen pitäisi siis nousta.
Juuri nyt työikäisistä lähes 72 prosenttia käy töissä.
Saavutusta on hehkutettu.
Ylelle tehdyn analyysin perusteella 72 prosenttia ei kuitenkaan riitä tulevaisuuden Suomessa, jos julkiset hyvinvointipalvelut halutaan rahoittaa nykyiseen malliin.
Analyysin Ylelle tehnyt ryhmä on laskenut, että työllisyysaste pitäisi kivuta lähes 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työikäisistä siis 80 sadasta olisi silloin töissä. Onko se mitenkään mahdollista?
Lähes 80 prosenttia on kova luku. Edes 1980-luvun talouden kuumien vuosien aikaan työllisyysaste ei ollut niin korkea.
Suurin potentiaali työllisyysasteen nostoon löytyy yli 55-vuotiaiden joukosta. Etenkin sen ikäisistä miehistä putoaa työelämän ulkopuolelle suurempi osuus kuin vaikkapa Ruotsissa.
Väestötutkija Mika Gissler kannustaa panostamaan miesten terveyteen ja koulutukseen – ja mikseipä naistenkin. Paremmin koulutetut ja terveet ihmiset jaksavat ja pärjäävät pidempään töissä kuin sairaat ja vähän opiskelleet. Työnteon pitäisi siis jatkua yhä useammalla vähintään 65 vuoteen.
Gissler huomauttaa, että
Islannissa eläkeikä on nousemassa 70 vuoteen. Olisiko siinä Suomellekin sopiva tavoite?
Iäkkäimpiin työntekijöihin kannattaa panostaa siksikin, että heidän ikäluokkansa on suurempi kuin nuorten. Heihin panostamalla saa siis mahdollisimman suuren määrään lisää työvoimaa, perustelee laskelmaa tehnyt Jussi Pyykkönen.
Vaikka analyysi korostaa ikääntyvissä työntekijöissä piileviä mahdollisuuksia, tavallisesti huolta kannetaan nuorten siirtymisestä töihin nopeasti koulun jälkeen. Myös syrjäytyneiden määrästä ollaan huolissaan.
Molempien asioiden toki pitäisi kohentua, jotta huoltosuhde kohenisi.
Vaikka työikäisistä 80 sadasta olisikin töissä vuonna 2030, se ei riitä.
Hyvinvointivaltion kannalta työikäisiä pitäisi olla riittävä määrä, ja heistä riittävän ison osan pitäisi olla töissä.
On keksittävä jokin muu ratkaisu.
Joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa?
Työikäiset siis vähenevät vuosi vuodelta.
Tilastoanalyytikko Jussi Pyykkönen ja väestötutkija Mika Gissler näkevät tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että Suomeen muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.
Suomeen muuttaminen yksin ei tietenkään auta. Tulijoiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja saatava töitä.
Analyysin tehneet asiantuntijat ovat laskeneet, että maahanmuuttajien määrän pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. Suomeen muuttaisi siis 70 000 uutta asukasta joka vuosi.
– He kasvattaisivat työvoiman määrää, Jussi Pyykkönen toteaa.
Pyykkösen ja kumppaneiden laskelmassa oletetaan, että kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työllisyysaste pysyisi nykyisessä noin 72:ssa. Analyysissä ei eritellä maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysastetta. Näillä oletuksilla laskelman tulos on se, että 70 000 maahanmuuttajaa voisi ratkaista vanhenevan väestön huoltamista koskevan ongelman.
Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.
Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä. Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.
Myös valtiovarainministeriössä pidetään hyvänä vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän.
Ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maahantulijat on vain saatava työelämään nykyistä paremmin.
Taloustieteilijät pelkäävät, että vanheneva väestö ja jopa vähenevä asukasmäärä pysäyttävät talouskasvun.
Analyysi ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa
Lisää maahanmuuttoa, lisää kaikenikäisiä työntekijöitä, lisää vauvoja. Siitä löytyvät työntekijät vuodelle 2030 ja siitä eteenpäin.
Tilastoja analysoivat asiantuntijat löytävät resursseja maan sisältä ja maan rajojen ulkopuolelta.
Lukujen muuttuminen todellisuudeksi on toinen juttu.
Maahanmuuttajat eivät muutu ratkaisuksi, jos he eivät pääse töihin ja kaikin tavoin mukaan yhteiskuntaan. Iäkkäät eivät pysy työelämässä, jos heitä syrjitään tai heitä ei kouluteta.
Nuoret eivät siirry nykyistä nopeammin työelämään, jos koulutus ei ole tehokasta. Vauvoja ei synny lisää käskemällä.
Pystyykö Suomi muuttumaan?
Näin juttu on tehty:
Tilastoanalyytikot Jussi Pyykkönen ja Juhani Koskinen sekä väestötieteilijät Mika Gissler ja taloustieteilijä Janne Huovari analysoivat, mistä tulevaisuudessa löytyy tarpeellinen määrä työvoimaa.
Pyykkönen ja Koskinen ovat kehittäneet analyysin tekoon uudenlaisen työkalun. Se löytyy täältä
www.vaestoennuste.fi/ennuste .
He ovat tehneet laskelmat vapaa-ajallaan.
Pyykkönen tekee töitä konsulttina PTCS-nimisessä yrityksessä, Huovari PTT:n ennustepäällikkönä, Gissler THL:n tutkimusprofessorina ja Koskinen OP:n data-analyytikkona.
Juttu on kirjoitettu analyysin pohjalta.
