Työllisyyden näkymät

[fulcrum]

Nämä ovat suurten suomalaiskaupunkien kaikkein huono-osaisimmat lähiöt – Alueilla velloo todella hämmentävä ilmiö

Työttömyyttä, sukupolvien yli jatkuvaa tyytymättömyyttä elämänlaatuun ja sosiaalisissa verkostoissa leviävää onnettomuuden kokemusta. Turun yliopisto selvitti Suomen kuuden suurimman kaupungin huono-osaisimmat asuinalueet, joita kaikkia leimaa samanlaiset ongelmat.

Tutkimuksen mukaan eniten huono-osaisia asuinalueita löytyy Oulusta, josta listalle on noussut peräti 11 asuinaluetta.

Mittarina on käytetty alueen köyhyysastetta, kouluttamattomien osuutta aikuisväestöstä sekä työttömyysastetta. Oulusta löytyi siis eniten asuinalueita, joissa kaikki nämä luvut olivat korkeita ja tätä myöten huono-osaisuus alueellisesti kasautunutta.
Turusta listalla on seitsemän kaupunginosaa, Tampereelta viisi, Helsingistä neljä ja Vantaalta yksi.
---------------------------------------------------

Tutkimuksessa paljastui ehkä hiukan yllättävä ilmiö:
– Kaikista huono-osaisimmilla asuinalueilla työssäkäyvät ovat yhtä usein onnettomia kuin työttömät, Vauhkonen kertoo.

Huono-osaisemmilla asuinalueilla asuvilla työ ei siis ole yhtä suuri hyvinvoinnin lähde kuin parempiosaisilla asuinalueella asuvilla, joissa asuvat työssäkäyvät ihmiset kokevat itsensä selvästi onnellisemmaksi olennaisesti juurikin työn ansiosta.

Useimmitenhan ajatellaan että jos työtön saa työtä - vaikka sitten huonosti palkattuakin - niin henkinen hyvinvointi nousee kun tekee jotain kotona istumisen sijaan. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Asiaan voi tietenkin vaikuttaa myös ympäristö yleensä - jos itse vaikka käykin palkkatöissä niin muun naapuruston masentava ilme väkisinkin heijastuu itseenkin.

 

[Herman30]

Oulu = Suomen Detroit?

 

[Ingsoc]

Tutkimuksessa paljastui ehkä hiukan yllättävä ilmiö:
– Kaikista huono-osaisimmilla asuinalueilla työssäkäyvät ovat yhtä usein onnettomia kuin työttömät, Vauhkonen kertoo.

Huono-osaisemmilla asuinalueilla asuvilla työ ei siis ole yhtä suuri hyvinvoinnin lähde kuin parempiosaisilla asuinalueella asuvilla, joissa asuvat työssäkäyvät ihmiset kokevat itsensä selvästi onnellisemmaksi olennaisesti juurikin työn ansiosta.

Useimmitenhan ajatellaan että jos työtön saa työtä - vaikka sitten huonosti palkattuakin - niin henkinen hyvinvointi nousee kun tekee jotain kotona istumisen sijaan. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Asiaan voi tietenkin vaikuttaa myös ympäristö yleensä - jos itse vaikka käykin palkkatöissä niin muun naapuruston masentava ilme väkisinkin heijastuu itseenkin.

Niin tai sitten paskaduuni on vain nimensä mukaisesti huono työpaikka, joka tarjoaa huonon toimeentulon. Jos ihmisellä ei ole todellisia uramahdollisuuksia ja työpaikalla kohdellaan huonosti, niin eipä se työ mihinkään suureen onneen ja hyvinvointiin vie.

 

[Nojatuolistrategi]

Toisinaan tutkimustuloksiin on syytä suhtautua varauksella.

Yle: Otaniemi köyhin, Westend rikkain



https://www.lansivayla.fi/artikkeli/132397-yle-otaniemi-koyhin-westend-rikkain

Ryysyistä rikkauksiin.

 

[Ingsoc]

Toisinaan tutkimustuloksiin on syytä suhtautua varauksella.

Yle: Otaniemi köyhin, Westend rikkain

Katso liite: 26131

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/132397-yle-otaniemi-koyhin-westend-rikkain

Ryysyistä rikkauksiin.

Valhe, emävalhe, tilasto...

Ihan yhtähyvin voitaisiin vertailla vaikka presidentin tuoretta poikaa ja vaikka sairaselääkkeellä olevaa Jania 48 vee. Presidentin pojalla ei ole tuloja, ei koulutusta eikä edes kovin kummoisia taitoja. Jostain kumman syystä lähes kaikki ovat sitä mieltä, että 30 vuoden Saulin poika porskuttaa, kun taas Jani on haudattu ilman saattajia jo 10-20 vuotta aikaisemmin - ainoastaan eri viranomaisten asiakirjat kertovat synkkää tarinaa Janin sortumisesta mt- ja päihdeongelmaan.

 

[Deleted member 1381]

Oulu = Suomen Detroit?

Oulun alue on kuntaliitosten myötä huomattavasti suurempi, kuin verrokkien. Esimerkiksi Yli-iin "lähiöön" on Oulusta 50 kilometriä. Seitsemän noista yhdestätoista on kaupungissa, loput tulleet kuntaliitosten myötä.

 

[Benelli]

EK:n kannanotto..

https://twitter.com/x/status/1085058924762533889

EK:n mielestä kolme irakilaista vastaa yhtä finskiä?

 

[Umkhonto]

Apu vanhoista konsteista?

Työttömät pantiin kokoamaan "maasäteilyn estimiä" – valtiokin rahoittaa erikoista keksintöä, jonka tiede totesi huuhaaksi jo 1980-luvulla
Vuosikymmeniä säteilyä tutkinut emeritusprofessori ei ole innoissaan siitä, että maasäteilyn kaltaiseen pseudotieteeseen liittyvään hankkeeseen myönnetään julkista rahaa.

pseudotiede
21.1.2019 klo 11:02päivitetty 21.1.2019 klo 11:09

https://yle.fi/uutiset/3-10603767

 

[hansai]

TEM löi luvut pöytään: Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa - asiantuntijoita houkutellaan Intiasta ja Etelä-Koreasta

Tänään klo 14:37 (muokattu klo 14:37)
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: ”Sitä faktaa tuskin kukaan kiistää, että suomalaisen työntekijän mahdollisuus esittää palkankorotustoiveita heikkenee, jos yritykselle on tarjolla työvoimaa ulkomailta.”

Intiasta on palkattu Suomeen viime vuosina paljon asiantuntijoita. TE-toimistot pyrkivät auttamaan alueidensa yrityksiä osaavan työvoiman löytämisessä ulkomailta. Kuvituskuvaa.PIA HEIKKILÄ
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat ovat asia, jonka merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa lähivuosina paljon.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoo, että maahanmuutto on etenkin ”kasvukeskusilmiö”.
Ulkomailla syntyneistä Suomen asukkaista 67 prosenttia asuu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Pääkaupunkiseudulla elää jo nyt 165 000 ulkomailla syntynyttä.
Helsingin kaupungin oman väestöennusteen mukaan vuonna 2030 seudulla asuu noin 350 000 vieraskielistä, joiden rekisteröity äidinkieli on muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame.
Osa vieraskielisistä on syntynyt ulkomailla, osa Suomessa.
Suomessa ei ole Hämäläisen mukaan vielä Rinkeby- tai Mälmö-ilmiötä. Sillä viitataan arkisessa puhekielessä Ruotsin lähiöissä kärjistyneisiin sosiaalisiin ongelmiin, joihin yhtenä syynä ovat maahanmuuttajien sopeutumisvaikeudet.
Suomalais- ja ulkomaalaissyntyisten alueellinen eriytyminen on kiihtynyt Helsingissä, Tampereella ja Turussa.Joka kymmenennessä Helsingin suomenkielisessä peruskoulussa vieraskielisten oppilaiden osuus on yli 40 prosenttia.
1 300 virolaista vuodessa
Maahanmuuttoa on monenlaista.
Maahanmuuttojohtaja Hämäläinen kertoo, että TEM:n arvion mukaan Suomi tarvitsee 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.
Viime vuonna Suomeen muutti ulkomailta työperäisesti 12 000 ihmistä. Työn perässä Suomeen muuttavien määrää pitäisi siis nostaa reippaasti, jotta TEM:n arvioima tarve täyttyisi.
Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tulee EU-maiden ulkopuolelta. Suurimpia kansalaisuusryhmiä ovat ukrainalaiset, intialaiset, venäläiset, kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset.
EU-maista Suomeen muutetaan töihin varsinkin Suomenlahden etelärannalta. Vuonna 2017 oleskelunsa Suomessa rekisteröi työn perusteella 1 300 virolaista.
–Kun meillä on kestävyys- ja huoltosuhdevaje, tarvitsemme työmarkkinoille työvoimaa. Jos haluamme nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin, emme saavuta tavoitetta pelkästään sillä, että kantaväestöstä siirtyy ihmisiä työvoimaan. Tarvitsemme työvoiman maahanmuuttoa, Hämäläinen sanoo.
Palkansaajajärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei kavahda TEM:n tavoitetta.

–20 000 on hyvä tavoiteluku, eikä kuulosta tavattomalta. Täytyy muistaa, että meiltä myös lähtee työvoimaa ulkomaille. Tosiasia on, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Syntyvyysluvut ovat yksi ponnin tarpeelle, Eloranta kommentoi.
Eloranta pitää hyvänä sitä, että ministeriö ja TE-toimistot ovat mukana ulkomaisen työvoiman välityksessä.
–Silloin ei ole välikäsiä, jotka rahastavat tulijoita. Hoitopuolella olemme törmänneet filippiiniläisiin välittäjiin, jotka ovat rahastaneet Suomeen lähtijöitä. Samalla toivottavasti toteutuu työehtojen etukäteisvalvonta, koska TEM:n kanssa yhteistyötä tekevät yritykset tuskin yrittävät polkea työehtoja, Eloranta arvioi.
Väitettyä koodarivajetta paikkaamaan
EU:n ulkopuolelta tulevista työntekijöistä yli puolet muuttaa Suomeen suorittavan tason töihin.Erityisasiantuntijat muodostavat tulijoista noin viidenneksen, ja heistä suuri osa tulee Intiasta.
–Intiasta meille tulee paljon erityisosaajia, esimerkiksi koodareita. Olemme aloittaneet neuvottelut Etelä-Korean kanssa, koska siellä on samantyyppistä osaamispotentiaalia kuin Intiassa.Työministeri Jari Lindström (sin.)kävi Etelä-Koreassa. Meillä on akuutti koodarivaje. Korealaiset viranomaiset olivat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä. Siellä on Samsungia, LG:tä ja monia muita yrityksiä. Olemme miettimässä pilottihanketta, jossa työvoimaa houkuteltaisiin Koreasta Suomeen, Hämäläinen kertoo.
Kun ulkomailta houkutellaan Suomeen tuhansia uusia työntekijöitä, nousee mieleen kysymys, viekö toiminta työpaikkoja suomalaisilta ja polkeeko se suomalaisten palkkoja alaspäin.
Palkkavaikutuksista puuttuu tietoa
Hämäläinen kertoo, että ministeriö on selvittänyt tätä kriittistä näkökulmaa perehtymällä kansainvälisiin tutkimuksiin.
– Ulkomaisen työvoiman vaikutukset kohdemaan työmarkkinoilla jo olevien palkkoihin tai työllisyyteen ovat vähäiset, mutta suomalaista tutkimustietoa asiasta ei juurikaan ole.
Hämäläisen mukaan tarkoituksena on, että paikalliset TE-toimistot voisivat välittää alueidensa yrityksille osaavaa työvoimaa myös ulkomailta.
– Sen tiedämme, että työvoimapula on tällä hetkellä täällä ja se koskee montaa alaa.Yritykset tuovat sitä meille esille.Lähestymme asiaa yritysten rekrytointitarpeiden kannalta.Emme tuo ihmisiä umpioon, vaan yritysten tarpeisiin, Hämäläinen perustelee toimintaa.
Maahanmuuttojohtaja huomauttaa, että työmarkkinat eivät ole nollasummapeliä, jossa työpaikkoja olisi olemassa jokin vakiomäärä. Hämäläisen mukaan varsinkin ulkomaiset erityisasiantuntijat synnyttävät tänne tullessaan suomalaisyrityksiin kokonaan uusia työpaikkoja, joita ei olisi olemassa ilman työperäistä maahanmuuttoa.
Eloranta: Palkankorotustoiveet vaikeutuvat
SAK:n puheenjohtaja Eloranta epäilee, että suomalaisten palkkakehitykselle ulkomainen työvoima saattaa tehdä hallaa, vaikka vedenpitävää tutkimustietoa väitteen tueksi ei olisi olemassa.
–Palvelu- ja rakennusalalta löytyy viitteitä, että ulkomaisen työvoiman tarjonta jarruttaa palkkakehitystä. Sitä faktaa tuskin kukaan kiistää, että suomalaisen työntekijän mahdollisuus esittää palkankorotustoiveita heikkenee, jos yritykselle on tarjolla työvoimaa ulkomailta, Eloranta pohtii.
Eloranta arvioi, että yksittäisiltä suomalaisilta tulijat ovat vieneet työpaikkoja, vaikka paikkansa menettänyt suomalainen olisikin löytänyt uutta työtä.
–Jos intialainen insinööri syrjäyttää suomalaisen insinöörin, ei suomalainen välttämättä työllisty enää insinööriksi. Hän voi työllistyä matalapalkkaiseen työhön, jossa palkka on pienempi kuin insinöörillä, Eloranta huomauttaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7195a9f3-b078-4a56-b431-63698d69746f

 

[Herman30]

Palvelu- ja rakennusalalta löytyy viitteitä, että ulkomaisen työvoiman tarjonta jarruttaa palkkakehitystä. Sitä faktaa tuskin kukaan kiistää, että suomalaisen työntekijän mahdollisuus esittää palkankorotustoiveita heikkenee, jos yritykselle on tarjolla työvoimaa ulkomailta, Eloranta pohtii.

No v*****sa******! Sen takia firmat haluaakin ulkomaista työvoimaa polkeakseen palkkatasoa.

 

[Ingsoc]

No v*****sa******! Sen takia firmat haluaakin ulkomaista työvoimaa polkeakseen palkkatasoa.

Suomeen saa tuoda työvoimaa ilman lupia vain 500 000 000 ihmisen talousalueelta. Se ei riitä, vaan pitää siirtyä globaaliin talouteen työvoiman ja palkkojen osalta. Yritysjohdon palkkaukseen malli Yhdysvalloista ja kaikelle muille palkkataso Kiinan tai vaikka Vietnamin mukaan.

Tosin halpatyövoima on halpaa vain työnantajille, todelliset kustannukset voidaan ulkoistaa valtiolle, eli veronmaksajille.

 

[krd]

Suomeen saa tuoda työvoimaa ilman lupia vain 500 000 000 ihmisen talousalueelta. Se ei riitä, vaan pitää siirtyä globaaliin talouteen työvoiman ja palkkojen osalta. Yritysjohdon palkkaukseen malli Yhdysvalloista ja kaikelle muille palkkatason Kiinan tai vaikka Vietnamin mukaan.

Tosin halpatyövoima on halpaa vain työnantajille, todelliset kustannukset voidaan ulkoistaa valtiolle, eli veronmaksajille.

joskus myös laadulla on väliä. mutta

 

[hansai]

Suomeen saa tuoda työvoimaa ilman lupia vain 500 000 000 ihmisen talousalueelta. Se ei riitä, vaan pitää siirtyä globaaliin talouteen työvoiman ja palkkojen osalta. Yritysjohdon palkkaukseen malli Yhdysvalloista ja kaikelle muille palkkataso Kiinan tai vaikka Vietnamin mukaan.

Tosin halpatyövoima on halpaa vain työnantajille, todelliset kustannukset voidaan ulkoistaa valtiolle, eli veronmaksajille.

Haetaanko myös uusia jäseniä liitoille?
Kyllähän tämä melkoinen virtuaalisen keskarin paikka on..

-
Jos intialainen insinööri syrjäyttää suomalaisen insinöörin, ei suomalainen välttämättä työllisty enää insinööriksi. Hän voi työllistyä matalapalkkaiseen työhön, jossa palkka on pienempi kuin insinöörillä, Eloranta huomauttaa

 

[fulcrum]

Kuten tunnettua, telakoilla on paha työvoimapula. Osaavia metallimiehiä ei tahdo löytyä:
– Kotimaisen perinteisen terästyöntekijän osalta markkinat ovat haasteelliset, koska tekijöitä on vähän ja heistäkin iso osa on eläköitymässä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Vai mites se on:
Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä. Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.

! Merkillinen yhtälö. Työttömiä telakkahitsaajia on sadottain mutta telakat valittavat ettei heitä löydy.

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Jäljet johtavat sylttytehtaalle:
Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten. Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.

Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa. Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.

No sieltähän se selitys löytyi. Töitä löytyy kyllä kaikille jotka haluavat myydä osaamistaan alle puoleen hintaan.

 

[arix]

Kuten tunnettua, telakoilla on paha työvoimapula. Osaavia metallimiehiä ei tahdo löytyä:
– Kotimaisen perinteisen terästyöntekijän osalta markkinat ovat haasteelliset, koska tekijöitä on vähän ja heistäkin iso osa on eläköitymässä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa.

Vai mites se on:
Satakunnan TE-toimiston koko Lounais-Suomesta keräämien tilastotietojen mukaan Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on nyt noin tuhat laivanrakentajaa vailla työtä. Heistä suurin ammattiryhmä on hitsaajat, joita on työttömänä noin 400.

! Merkillinen yhtälö. Työttömiä telakkahitsaajia on sadottain mutta telakat valittavat ettei heitä löydy.

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Jäljet johtavat sylttytehtaalle:
Liiton työntekijät ovat selvittäneet Rauman telakalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettuja palkkoja viimeksi puolitoista vuotta sitten. Tiedot olivat jo tuolloin huolestuttavia. Teollisuusliiton mukaan palkkoja poljetaan ulkomaisen työvoiman avulla.

Aluepäällikkö Jouni Nurmela sanoo, että alimmillaan ulkomailta tullut työntekijä sai palkkaa vain kolme euroa tunnissa. Epäkohtiin ei ole kuitenkaan voitu puuttua työntekijöiden vaatimuksesta.

No sieltähän se selitys löytyi. Töitä löytyy kyllä kaikille jotka haluavat myydä osaamistaan alle puoleen hintaan.

Aikomoista, likimain maaorjuutta, 3 euroa tunnissa -> 480 euroa kuussa....

 

[Nojatuolistrategi]

Oon rekkamies.

Spoiler

Mä oon rekkamies keikalla alas Tonneja takana, rautaa alla Jo poikana päätin; mä oon rekkamies Vaikka moni saa puuronsa helpommalla

Mä oon rekkamies, oon hitto soikoon Ei tullu poliisii, ei virkamiestä Kulkeva konttori on rekkamiehen hotelli Ja pennit revittävä irti tiestä

https://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies

Yhdysvalloissa maailman suurin vähittäiskauppaketju Wal-Mart aikoo nostaa yrityksen palveluksessa olevien kuljettajien palkkoja entisestään, kerrotaan yhtiön tiedotteessa. Lisäksi kuljettajia on tarkoitus palkata yli 1400 lisää.

Helmikuusta alkaen Wal-Martin rekkakuskit tienaavat keskimäärin 87 500 dollaria (n. 77 000 euroa) vuodessa, mikä vastaa euroissa noin 6400 euron kuukausipalkkaa. Yhtiön kuljettajaksi päästäkseen henkilöllä täytyy olla vähintään 30 kuukautta työkokemusta viimeiseltä kolmelta vuodelta, sekä puhdas turvallisuushistoria.

Vertailun vuoksi, Suomessa keskiansio yksityisellä sektorilla on Tilastokeskuksen mukaan 3631 euroa kuukaudessa ja mediaaniansio 3220 euroa kuukaudessa.

https://www.verkkouutiset.fi/maailman-suurin-yritys-tarjoaa-rekkakuskeille-jattipalkkaa/

Työtä tarjolla 1400:lle.

 

[Lunni]

Tuli kaiveltua hieman KELA:n tilastoja tukiensaajista 2005 - 2017 väliltä. Sain Excelillä aikaan tälläisen kuvaajan, 2018 tilastot varmaan tulevat joskus... päivitellään kuvaa sitten



edit: siis työttömyyskorvauksen saajat aina vuoden joulukuussa.

 

[Umkhonto]

Rajan mies reissuhommissa.

Joona Timperi asuu viikot Vantaalla, mutta koti hänellä on Turussa – työn takia hankitusta kakkosasunnosta saa nyt verovähennystä 450 e/kk
Työasuntovähennystä hyödyntää edelleen vain noin 10 000 suomalaista.

työelämä
6.2.2019 klo 05:30

Joona Timperillä on työasunto Vantaalla.Paula Collin / Yle


Tästä on kyse

• Työasuntovähennys nousi vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa
• Työasuntovähennystä voi hakea, jos joutuu työn vuoksi pitämään asuntoa kahdella paikkakunnalla
• Työasuntovähennyksen korotuksella kannustetaan ihmisiä ottamaan vastaan töitä entistä kauempaa vakituisesta asunnosta

Turkulainen Joona Timperi avaa työasuntonsa oven uudessa vantaalaisessa kerrostalossa. 28-neliöisessä yksiössä on hyvin tilaa ja se on sisustettu Timperin vanhoilla tutuilla huonekaluilla.
Koti on siis mukana, vaikka työasunnossa ollaankin.
Se oikea koti löytyy Turusta, ja siellä asuu myös vaimo.
Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueessa työskentelevä Timperi sai työkomennuksen Vantaalle puolisen vuotta sitten. Alkuun hän reissasi Turun ja Vantaan väliä, ja vietti välillä öitään hotellissa. Työasuntoonsa mies pääsi muuttamaan loppuvuodesta.
– Oli aika raskasta kulkea Turun ja Vantaan väliä tai asua hotelleissa, enkä halua viettää vapaa-aikaani autossa. Itselleni työasunto toimii paremmin: voi olla molemmissa päissä omat tavarat ja riittää, kun muistaa vaan itsensä tuoda oikeaan paikkaan, Timperi sanoo.
Työasunnon hankkimista edesauttoi myös verottajan tarjoama työasuntovähennys, jota korotettiin vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa.
– Se oli yksi isoimmista tekijöistä, jotka vaikuttivat päätökseen hankkia työasunto. Kulut kasvavat, kun on kaksi asuntoa, ja kulkeminen niiden välillä aiheuttaa bensakuluja. Työasuntovähennys auttaa paljon, Timperi sanoo.

Käyttäjiä vähän
Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennykseen on oikeutettu, jos sekä työpaikan että työasunnon etäisyys kodista on yli 100 kilometriä.
Vähennystä saa maksimissaan 450 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin enintään maksetun vuokran verran. Vähennystä voi saada vuokra-asunnosta, asumisoikeusasunnosta, työsuhdeasunnosta tai osaomistusasunnosta. Tarkemmat tiedot työasuntovähennyksen edellytyksistä löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan.
Joona Timperi​

Työasuntovähennystä hyödynnetään vielä verrattain vähän. Vuoden 2017 verotietojen mukaan työasuntovähennystä haki tuolloin hieman yli 10 000 suomalaista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuitenkin yli 40 000 suomalaista käy töissä yli sadan kilometrin päässä kodistaan.
Keskimäärin työasuntovähennystä on myönnetty noin 2 000 euroa henkeä kohden. Suurin osa työasuntovähennystä hakeneista on ollut miehiä.

Paula Collin / Yle

Turkulainen Joona Timperi pitää työasuntovähennystä merkittävänä kannustimena. Hänen kohdallaan se mahdollisti helpon siirtymisen työmaalta toiselle, mutta joillekin merkitys voi olla vielä suurempi.
– Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan. Varsinkin, jos välimatka on pitkä, on työasunto melkein ainoa vaihtoehto, Timperi sanoo.

Vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville.
Joona Timperi​

Tällä hetkellä työasuntovähennystä myönnetään vain perheellisille. Kotona vakituisessa asunnossa täytyy siis asua puoliso, alaikäinen lapsi tai molemmat. Perheetön henkilö ei suurimmassa osassa tapauksista ole oikeutettu työasuntovähennyksiin.
Timperin mielestä siihen tarvittaisiin muutos.
– Itse näkisin niin, että vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville, koska usein työkomennukset voivat olla määräaikaisia. Lisäksi tätä voisi laajentaa myös omistusasuntoihin, jolloin vähentää voisi esimerkiksi asunnon hoitokuluja, Timperi pohtii.

Muutos voi näkyä vuokra-asuntomarkkinoilla
Miten työasuntovähennys vaikuttaa tulevaisuudessa vähennyksen hyödyntämisen suosioon tai työasuntojen hankintaan, sitä on vielä vaikea sanoa. Maaseudun Tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun) uutisoi syksyllä, että Kuntaliitto pelkää korotuksen aiheuttavan kikkailua vuokra-asunnoilla.
Asuntoja pääosin Turun ja Tampereen alueella vuokraavan ja asumisoikeusasuntoja omistavan YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus saattaa lisätä vuokra-asuntojen kysyntää.
– Vielä on mahdotonta arvioida, paljonko se vaikuttaa, mutta luulen, että vaikutus on pieni, hän sanoo.
Työasuntovähennyksen korotusta Tuominen pitää kuitenkin oikeana suuntauksena.

YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus voi näkyä jossain vaiheessa myös vuokra-asuntomarkkinoilla.Paula Collin / Yle

Jo kolmasosa suomalaisista asuu vuokralla, ja erityisesti pienistä asunnoista on kova kysyntä. Janne Tuomisen mukaan kaikki YH-Kodeissa tarjolle tulevat vuokra-asunnot viedään saman tien käsistä.
– Asuntorakenne on ollut vuosien saatossa vähän virheellinen, ja nyt kun uusia rakennetaan, kaikki täyttyvät. Vuokra-asuntojen kysyntään vastataan sillä, että jatkossakin rakennetaan kohtuullisen paljon kasvukeskuksiin.
Jos työasuntovähennyksen korotus lisää työasuntojen vuokraamista, voi pienten vuokra-asuntojen kysyntä entisestään lisääntyä. Tuominen ei kuitenkaan usko, että se vaikuttaisi merkittävästi pienten asuntojen saatavuuteen.
– Uskon, että pieniä vuokra-asuntoja riittää, kun niitä rakennetaan järkevästi tasaiseen tahtiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10630323

 

[Varttidemari]

Nyt kun on taas merkkejä yleisestä työttömyyden kasvusta, niin nostanpa esiin tämän ketjun.

Kun puhutaan kohtaanto-ongelmasta, valitettavan harvoin jos koskaan keskustellaan siitä, että kohtaanto-ongelman yksi perustapaus on sellainen, että pitkäaikaistyötön tai mielenterveydeltään oireillut ja pitkään työelämästä poissa ollut ihminen ei kelpaa työnantajille, vaikka hän yrittäisi aktiivisesti hakea töitä. Edes kouluttautuminen uuteen ammattiin ei välttämättä katkaise työttömyyttä, jos vanha rikkonainen tausta nousee esiin.

Toisinaan valitetaan kotona loisivista työttömistä, mutta nämä ovat kansantaloudellisesti merkityksetön ongelma niin kauan kuin ahkerasti työtä hakevat eivät työllisty. Vasta sen jälkeen, kun omaehtoisuutta ja työllistymishalua osoittaville on löytynyt työpaikka, kannattaa katse siirtää haluttomiin.

Jotakin pitäisi tehdä koteihinsa syrjäytyneille työhaluisille, jotka yrittävät elämässään eteenpäin. Edes media ei tartu tähän työttömyyden perusongelmaan. Se kirjoittaa, että työtä olisi, mutta tekijöitä ei. Sen sijaan se ei nosta esiin työnantajien harjoittamaa työttömien syrjintää. Työnantajat palkkaavat ennen pitkäaikaistyötöntä lähes kenet tahansa muun.

 

[Aquilifer]

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/f08af17f-21e5-4426-af24-9b088c76a3f6


Siitä se lähtee. Vuosikymmeniä on uhkailtu että robotiikka tappaa suorittavan työn. No ehkä joskus, mutta ennen sitä tekoäly tappaa näyttöpäätetyöskentelyn. Toimisto- ja etätyöt kuolee muutaman vuoden sisällä. Valtavat säästöt työnantajille kun ei tarvitse ylläpitää toimistotiloja eikä maksaa palkkoja. AI-serveri vain komeroon hurisemaan...