Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .
Työttömyysluvut kasvoivat, muistutuksena että tilastot hyvin erilaiset:
"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 368 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 8 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tiedot ilmenevät TEM:n Työllisyyskatsauksesta.
Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 400 enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa eli yhteensä 48 300.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 120 700, mikä on 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 135 200.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin te-toimistoihin tammikuun aikana 52 100. Kaikkiaan te-toimistoissa oli tammikuussa avoinna 80 100 työpaikkaa, mikä on 2 800 enemmän kuin vuosi sitten.
Erilaisia lukuja
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvut ovat erilaisia. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 245 000, mikä on 14 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,3 prosenttia.
TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on te-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.
TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien neljän viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana.
Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut."
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoel...68-100-tilastokeskus-245-000-tyotonta-6306318

Jos työt voisi vain siirtää uudelle tekijälle, kuten muurahaiset tekevät, tilanne olisi kai melko hyvä:
"Laiskat työntekijät saattavatkin olla avainasemassa organisaation eloonjäämisen kannalta, Wall Street Journal kertoo.
Tulokseen päätyivät japanilaistutkijat, jotka tutkivat kahdeksaa eri muurahaisyhdyskuntaa, joissa oli kussakin 150 muurahaista. He havaitsivat, että 20–30 prosenttia jokaisen yhdyskunnan muurahaisista olivat toimettomia muiden hoitaessa erilaisia tehtäviä.
Huilaajat tarttuivat tehtäviin, kun muut väsyivät ja mahdollistivat työn jatkuvan keskeytyksittä. Laiskuus olikin strategia ja avaintekijä pitkäkestoiseen tuloksen tekemiseen. Tutkimuksen mukaan yhdyskunnalla on paremmat mahdollisuudet selvitä, kun sen jäsenet omaavat eri motivaatiotasoja.
Miten tämä sitten liittyy ihmisiin?
Tutkijoiden mielestä kaikkien olemassa olevien yhteiskuntien tulisi soveltaa vastaavaa vetoavun systeemiä kestävän yhteiskuntajärjestelmän luomiseksi."
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkittu-laiskottelijoista-on-hyotya-kaikille-6306021

Terveydenhuollossa järjestelmä on käytössä laajalti. Valitettavasti ne huilaajat eivät tartu työhön silloin kun sitä heiltä kaivattaisiin.
 
Jossakin Venezuelassa tuollaista sosialisointia voitaisiin harrastaa, mutta Suomessa tehtynä se johtaisi aivan armottomaan epäluottamukseen ja jättilamaan. Kuka sijoittaisi rahojaan tällaiseen banaanitasavaltaan, jos sijoittajien pääomia leikattaisiin tuolla tavoin?
Jotkut ääriliberaalit toki uskovat (jostain ihmeen syystä), että sijoittajien etujen asettaminen tavallisten ihmisten etujen edelle johtaa parhaaseen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.

Edit: Edes Paavo Väyrynen ei ehdota velkojen muuttamista markkamääräisiksi vaan sanoo velkasitoumusten pysyvän euroissa, mutta palkat maksettaisiin markoissa.
Missä Paavo noin sanoo? Esimerkiksi tässä kirjoituksessaan hän sanoi seuraava (oleellinen osa korostettu):
Jos oma valuuttamme markka devalvoituisi, vienti lähtisi nousuun ja talous kasvuun. Työttömyys vähenisi ja julkinen talous alkaisi tasapainottua. Kun palkat ja eläkkeet maksettaisiin markoissa ja kun tavarat ja palvelut ostettaisiin markoilla, kuluttajien asema olisi turvattu. Tuontitavaroiden suhteellinen hinta hieman nousisi, mikä siirtäisi kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Tämäkin parantaisi työllisyystilannetta ja tervehdyttäisi taloutta.

Myös lainat ja talletukset muuttuisivat markkamääräisiksi, joten lainojen hoitaminen ei vaikeutuisi. Kelluvan markan korkotaso olisi alhainen, kuten Ruotsin esimerkki osoittaa.
 
Jotkut ääriliberaalit toki uskovat (jostain ihmeen syystä), että sijoittajien etujen asettaminen tavallisten ihmisten etujen edelle johtaa parhaaseen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.


Missä Paavo noin sanoo? Esimerkiksi tässä kirjoituksessaan hän sanoi seuraava (oleellinen osa korostettu):

Meinaatteko, että ulkomailta otetut lainat voitaisiin muuttaa tosta noin vain?
Ja vaikka kuluttajilla lainat ovat pääsääntöisesti kotimasta, miten lie on teollisuuden ja rahoituslaitosten osalta?

Paavo taas on tuskissaan koska kukaan ei ole ymmärtänyt kuunnella ja totella häntä. Paavon ehdotukset eivät ole kuitenkaan tästä maailmasta, vaan ne on tarkoitettu saamaan huomiota mediassa ja luomaan ihmisissä ajatus, että hänellä olisi ratkaisu kurjuuteen. No Paavolla ei ole ratkaisua nykyiseen kurjuuteemme. Kuka tahansa voi kirjoitella mitä tahansa, mutta se ei tarkoita, että kyse olisi realististisesta vaihtoehdosta. Suomi ei voi sulkeutua muulta maailmalta, taloutemme ei vain toimi ilman muuta maailmaa.
 
Jotkut ääriliberaalit toki uskovat (jostain ihmeen syystä), että sijoittajien etujen asettaminen tavallisten ihmisten etujen edelle johtaa parhaaseen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.

Olen tuosta jossain määrin kanssasi samaa mieltä, mutta niin tämä peli ei toimi, että Suomessa ilmoitetaan takakäteen maksettavan veloista takaisin vaikkapa 80 %:a. Sellaiseen pelleilyyn kun lähdetään, niin loppuu justiinsa rahoitus yrityksiltä ja kansalaisilta.
 
Meinaatteko, että ulkomailta otetut lainat voitaisiin muuttaa tosta noin vain?
Periaatteessa tämän toteuttaminen ei eroa siitä, miten markkamääräiset lainat aikanaan muutettiin euromääräisiksi. Se menee olkiukon rakentelemiseksi, jos väittää, ettei järjestely olisi mahdollinen.

Olen tuosta jossain määrin kanssasi samaa mieltä, mutta niin tämä peli ei toimi, että Suomessa ilmoitetaan takakäteen maksettavan veloista takaisin vaikkapa 80 %:a. Sellaiseen pelleilyyn kun lähdetään, niin loppuu justiinsa rahoitus yrityksiltä ja kansalaisilta.
Maan käyttämän valuutan muuttaminen on sen verran iso ja harvinainen operaatio, ettei sen aiheuttamista ongelmista mitään pysyvää ongelmaa koituisi. Toki korkotaso lienisi jotain muuta kuin nyt. Mutta eivätpä nämä nykyiset euroalueen jopa negatiivisiksi valahtaneet korotkaan mitään kovinkaan tervettä taloutta heijastele.
 
Periaatteessa tämän toteuttaminen ei eroa siitä, miten markkamääräiset lainat aikanaan muutettiin euromääräisiksi. Se menee olkiukon rakentelemiseksi, jos väittää, ettei järjestely olisi mahdollinen.

Markka lakkasi olemasta. Markan ja euron kurssi oli sidottu kiinteäksi jo vuosikausia aiemmin. Ei siis ole mitenkään rinnastettavissa eurosta lähtemiseen.

Jos koko eurovaluutta lopetettaisiin samalla, niin sitten tilanne olisi melkolailla sama.
 
Voiko joku ihan oikeasti kuvitella että ulkomaanvelka voidaan muuttaa markkamääräiseksi ihan tuosta noin vaan yksipuolisella ilmoituksella? Missä ihmeen rinnakkaistodellisuudessa te oikein elätte?

Turha myöskään kuvitella että asuntolainat, niin "kotimaisia" kuin ne ovatkin, muuttuisivat markkamääräisiksi nykyisin ehdoin ja varsinkin nykyisellä korkotasolla. Markkasuomessa saataisiin taas ihmetellä kaksinumeroisia korkonumeroita asuntolainoissa.
 
Periaatteessa tämän toteuttaminen ei eroa siitä, miten markkamääräiset lainat aikanaan muutettiin euromääräisiksi. Se menee olkiukon rakentelemiseksi, jos väittää, ettei järjestely olisi mahdollinen.
Kotimaistenkin pankkien varainhankinta on sen verran kansainvälistä, että edes ne eivät muuttaisi nykyisiä lainoja markoilla maksettavaksi suhteella 1:1. Miten kävisi valtionlainojen, vaikka ajateltaisiin että kotimaiselta eläkerahastolta otettu laina muutettaisiin markkamääräiseksi, ei rahasto siihen suostuisi ja jos suostuisi, tipahtaisi arvo devalvaation verran.

Ei kai mortin oikea etunimi ala peellä :rolleyes:
 
Britti-punta putosi toissapaivana alimpaan arvoonsa Euroa vastaan seitsemaan vuoteen, vaikka UK taloudella pyyhkii skleroottiseen manner-Eurooppaan verran erittain hyvin... syyna se etta Lontoon pormestari Boris Johnson ilmoitti hiukan non-Gentlemanly -tyyliin kannattavansa "Brexitia" (British Exit from the EU)... eli jos paaministeri P. Vayrynen ilmoittaisi Suomen eroavan Eurosta, eipa paljoa tarvitsi 'devalvoida'... se olis tapahtunut jo paljon aikaisemmin, jopa ennen kuin kun "Johan Dosentille Pomppasi" tiesi asiasta :confused:.

Kylla markkina aina hinnoittelee riskin sisaan, Euro-ero Suomelle tassa vaiheessa olisi valitettavasti taydellinen katastrofi. Itse kannatin aikoinaan yhteisvaluuttaa myos Suomelle, vaarassapa olin siinakin.

Nyt olisi jo korkea aika luopua illuusiosta jonka mukaan 'Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita', 'hyvinvointivaltio jonka Newsweek rankkasi maailman parhaaksi maaksi elaa', ja miettia vakavasti millaiseen Suomeen meilla on oikeasti varaa. Se ei ole 1997-2008 Suomi, vaan ehka 1984 Suomi.

Kuvitelkaa elakelaisena ostovoimanne putoavan 40% suhteessa nyt (mahdollisesti) elakkeella oleviin tai elakkeelle siirtyviin vanhempiinne, ja olette oikeilla metriluvuilla.
Sorry tein tuota aikaisemmin ammatikseni 15 vuotta, numerot eivat valehtele, poliitikot ja pankkiirit tekevat sita elaakseen. Kirjaimellisesti.

Ja tama on hyva keissi, jos maahan tunkee 50k lisaa totaalihuollettavaa per vuosi ad infinitum (p:n yhdistamiset tjms.) niin homma on nipussa jo paljon ennen meidan elakeikaamme.
 
Periaatteessa tämän toteuttaminen ei eroa siitä, miten markkamääräiset lainat aikanaan muutettiin euromääräisiksi. Se menee olkiukon rakentelemiseksi, jos väittää, ettei järjestely olisi mahdollinen.


Maan käyttämän valuutan muuttaminen on sen verran iso ja harvinainen operaatio, ettei sen aiheuttamista ongelmista mitään pysyvää ongelmaa koituisi. Toki korkotaso lienisi jotain muuta kuin nyt. Mutta eivätpä nämä nykyiset euroalueen jopa negatiivisiksi valahtaneet korotkaan mitään kovinkaan tervettä taloutta heijastele.

Meinaatko, että ulkomaiset pankit lainaisivat meille yhtään mitään jos jättäisimme velkamme maksamatta? Ja siitähän olisi kysymys jos muuttaisimme velkamme yksipuolisesti. Eikä mikään valtio reagoisi mitenkään tuollaiseen operaatioon. No tietysti saisimme velkaa Venäjältä, mutta jäisimme ikuisesti Venäjän vasalliksi. Joillekkin tämä olisi varmasti ilouutinen, mutta enemmistölle tuskin se mitä halutaan.
 
Meinaatko, että ulkomaiset pankit lainaisivat meille yhtään mitään jos jättäisimme velkamme maksamatta? Ja siitähän olisi kysymys jos muuttaisimme velkamme yksipuolisesti.
Kyseessä olisi oleellisesti lievempi toimenpide kuin valtion konkurssi, ja onhan sellaisiakin nähty maailmalla vino pino. Silti rahoitusta tuppaa löytymään ja talous elpyy. Tuoreehkona esimerkkinä Islannin pankit jättivät miljardien arvosta ulkomaisia velkoja maksamatta. Jälkimainingeissa Islannin talous kuitenkin on kehittynyt varsin hyvin, vaikka britannia toki yrittää oikeusteitse saada Islantia maksamaan. Katso esim. What The World Can Learn From Iceland's Default Model.

Vapaan globaalin markkinatalouden yksi piirre on, että jos jossain on kannattavalta tuntuva sijoitus, siihen kyllä löytyy rahaa. Jos toimija A polttaa näppinsä, tulee B tilalle. Tai mahdollisesti myös A, jahka on arvioinut asian uudelleen (ja esim. nostanut korkovaatimustaan). Ei rahamaailmassa pelata tunteilla niin, että huonoksi osoittautuneen sijoituksen jälkeen jokin sijoituskohde laitettaisiin pysyvästi mustalle listalle. Pikemminkin yksittäisen shokin jälkeinen tilanne voi tehdä kohteesta aiempaa mielenkiintoisemman, jos shokin vaikutuksena kohteen kilpailukyky paranee (kuten Islannissa tapahtui).

Ja kuten sanottu: valuutan vaihdon yhteydessä tapahtuva velkojen uudelleenjärjestely olisi kuitenkin oleellisesti pehmeämpi toimenpide kuin esimerkiksi Islannin kohdalla tapahtunut selkeä yksipuolinen velkojen maksamatta jättäminen.
 
Näillä aloilla tarvitaan osaajia vuonna 2035 – automatisointi vie ja tuo työpaikkoja
Talous Julkaistu 26.02.2016 22:15

Raportin mukaan automatisointi vie tulevaisuudessa matalan osaamistason työpaikkoja, mutta samalla uusia syntyy. Kuvituskuvassa Toro-robotin esittelyä teollisuuden tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa Berliinissä. EPA


Työtä vuonna 2035 hakevien kannattaisi ehkä harkita uudelleenkouluttautumista esimerkiksi etäohjattavien ajoneuvojen kuljettajiksi. Se on yksi tehtävistä, jotka tuoreen raportin mukaan tarvitsevat tulevaisuudessa huomattavasti enemmän työvoimaa ainakin Australiassa.

Australian tiedevirasto CSIRO:n tänään julkaisemasta raportista kertoo brittilehti The Guardian.

– Miehittämättömien ajoneuvojen yleistyminen on nostattamassa tarvetta lentäjille, autonkuljettajille ja laivojen kapteeneille, jotka eivät tee työtään taivaalla, meressä tai kaivosalueilla, vaan toimistoissa etäisissä paikoissa, raportti ennustaa.

Raportissa esiin tuodut kehitystrendit johtavat monenlaisten uusien työtehtävien syntymiseen.

Näitä voivat olla ajoneuvojen etäohjaajan lisäksi esimerkiksi valtavia tietomääriä käsittelevä data-analyytikko, monitahoisten päätösten tukianalyytikko, asiakaskokemusasiantuntija ja sairauksien ennaltaehkäisyyn keskittynyt henkilökohtainen terveysavustaja.

Tätä osaamista tarvitaan
Raportti ennustaa monien matalan osaamistason tehtävien siirtyvän ulkomaille tai automatisoituvan. Seurauksena on se, että todennäköisesti 20 vuoden kuluttua moniin ammatteihin vaaditaan aiempaa korkeampaa taitotasoa ja koulutusta. Tehtävistä tulee siis nykyistä monimutkaisempia.

Etenkin tieteen, teknologian, insinööritaidon ja matematiikan osaamista tarvitaan. Raportti ennustaa, että 75 prosenttia nopeimmin kasvavista aloista hyödyntää näitä taitoja.

Myös sosiaalisten taitojen ja tunneälyn merkitys korostuvat, koska palvelualoilla – erityisesti koulutuksessa ja terveydenhoitoalalla – tarvitaan jatkossakin työvoimaa.


Australian työministeri Michaelia Cash sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että tulevaisuus ei ole sitä, että ihmiset kilpailevat koneita vastaan, vaan sitä, että ihmiset tekevät koneiden kanssa yhdessä töitä, jotka ovat tekijöilleen aiempaa kiinnostavampia ja tyydyttävämpiä.

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/ar...automatisointi-vie-ja-tuo-tyopaikkoja/5759048
 
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-...jota-insinooreja-siivoojiksi/20164169/139?n=1
"Ei ole meidän intressissä tarjota insinöörejä siivoojiksi"
Rio Gandara / HS

Hallitus esittää, että tulevaisuudessa on otettava vastaan töitä muulta kuin omalta alalta ja myös alemmalla palkalla kuin ansioturva.

Tulevaisuuden työllisyyttä.. Sopinee paremmin tähän ketjuun...
No, yhtä kaikki. Ei vielä ole kenenkään intressissä tarjota insinööriä siivoamaan, mutta katsotaan mitä käytännössä tapahtuu.. Elikkä uskon insinöörien olevan vielä lapiomiehiä!
 
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-...tyoelaman-kehittaminen/20163894/139?pos=picks
"Keskitytään vain välttämään virheitä" – unohtuiko työelämän kehittäminen?
Trond H. Trosdahl

Toisin kuin aiemmissa hallitusohjelmissa, nykyisessä ei puhuta työelämän laadun parantamisesta. Yrityksissä tilanne vaihtelee. Osassa työpaikoista pelätään vain kustannuksia, vaikka hyvinvointiin panostaminen voisi tuoda suuret säästöt.


Mahdollisuuksia on työn laadun kehittymisessä, joka on osa sitä elementtiä, joka lisää työllistymistä ja tehokkuutta.
 
https://www.tem.fi/ajankohtaista/ju...eluilta_sijoittuminen_vuonna_2013.97987.xhtml
Työvoimapolitiikan palveluilta sijoittuminen vuonna 2013

https://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k304.pdf
Edes TE-keskuksen myöntämästä palkkatuesta ei ole saatu kovinkaan tehokasta näyttöä. Edellinen tutkimus on vuodelta 2003. Siinä todettiin, että tuista säästyneitä palkkamenoja valui muihin kuluihin. Tuilla oli "tilastollisessa mielessä merkityksetön" vaikutus yritysten työllistämiseen ainakin tuen kahtena ensimmäisenä saantivuonna.

http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/373
Työvoimakoulutuksen vaikutus työttömien työllistymiseen
 
Meinaatko, että ulkomaiset pankit lainaisivat meille yhtään mitään jos jättäisimme velkamme maksamatta? Ja siitähän olisi kysymys jos muuttaisimme velkamme yksipuolisesti. Eikä mikään valtio reagoisi mitenkään tuollaiseen operaatioon. No tietysti saisimme velkaa Venäjältä, mutta jäisimme ikuisesti Venäjän vasalliksi. Joillekkin tämä olisi varmasti ilouutinen, mutta enemmistölle tuskin se mitä halutaan.

Eihän siinä sen kummempaa vahinkoa pääsisi tapahtumaan. Tyhjästä puhallettu virtuaaliraha vain katoaisi takaisin bittiavaruuteen, mistä on tullutkin.
 
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001161188.html
Ministerin terveiset Suomen työttömille: Tämä on teidän etunne
Ministeri Lindström esitteli hallituksen työllisyyspakettia
81
Valitettavasti selaimesi ei tue HTML5-videoita.
is-kulma_35x35.png

Työministeri Jari Lindström kertoo työttömille, miksi turvan kiristykset ovat tarpeen. Hän kertoo olleensa itse aktiivinen työtön.

No hyvä, että ministeri on ollut aktiivinen!!! Tästähän ei puuttuisi enään muuta, kuin aktiiviton ministeri! Kaikki me muut ollaankin sitten vissiin paskasakkia??? Vai miten tuo tulkitaan???
 
Back
Top