Työllisyyden näkymät

[kimmo.j]

Kerrassaan hauska kirjoitus. Vastaanpa siihen samalla linjalla:

Kun AY-liikkeen asema neuvottelukumppanina ja perinteinen kolmikantamalli saadaan pian murrettua, niin päästään täysin palkein toteuttamaan uusliberalismia ja repimään suomalaisten selkänahkan viimeisetkin rippeet, jotka näppärästi sujahtavat vieraan taskuun eli ahneiden ulkomaisten pääomasijoittajien pohjattomaan rahasäkkiin - tuohon uusliberalistisen riistokapitalismin ja kyltymättömän ahneuden pahamaineisimpaan symboliin. Jotkut porvarillisia puolueita äänestävät pikkunousukkaat kuvittelevat Suomessakin tästä globaalin talousjärjestelmän pyramiidihuijauksesta jotain hyötyvänsä, mutta jäätyään jo kalkkiviivoilla pyramiidin alapäähän huomaavat pian tulleensa härskisti hyväksikäytetyiksi.

Nyt kun päästään paikalliseen sopimiseen sekä irtisanomissuojan, vuosilomien ja työntekijän muiden etujen heikentämiseen, niin eiköhän samantien tuottavuuden ja kilpailukyvyn nimissä palata takaisin +12 tuntiseen työpäivään ja 6 päiväiseen työviikkoon. Samalla palkkaus voidaan säätää kilpailukykyiseksi, eli pyöreät 2 euroa tunnilta. Pyöristys tietysti alaspäin.

Edellä mainittuihin seikkoihin nähden antamasi palaute on aika mahtipontiseen sävyyn kirjoitettu. Onko sinulla oikeasti siihen varaa?

AY-liike on itse syyllinen ongelmiinsa. Sen olisi pitänyt muuttua ajan kanssa, eikä jäädä makaamaan sinne 70-luvun poteroon itsetyytyväisyyden vallassa. AY-liikkeen perusajatus on hyvä kannatettava, mutta Suomalainen AY-liike on kadottanut sen ja sen myötä ihmiset kadottivat uskonsa liittoihin. Miten näin kävi, en tiedä, mutta ehkä niistä kasvoi liian isoja instituutioita ja ne unohtivat jäsenensä.
On hyvä katsoa Paperiliiton käsenjälkeä, siinä ay-liikkeen hölmöilyn maksavat ne lopetettujen tehtaiden duunarit. Olisiko kannattanut antaa periksi hiukan?

 

[Erkki]

Tähän on sanottava, että minä olin joskus samaa mieltä. Pari kolme palvelussuhdetta opetti senkin, että liittoon kuulumattomat olivat etulinjassa, kun lähtöpasseja jaettiin. Eikä ole pitkä aika, kun lähialueen suuri työnantaja tervehdytti toimintojaan irtisanoen väkeä. Arvaa ketkä lähtivät ekana? Liittoon kuulumattomat. Arvaa miksi siinä helposti käy näin?

Eräs wanha kauppiaspatruuna sanoi ammoin, että joukkoirtisanomistapauksissa annetaan kaviota niille, joille se helpoimmin voidaan antaa. Vasta tulleet ja liittoon kuulumattomat ovat helpoimpia. Vaikka työntäisit naamasi pulisonkeja myöten ta:n aunukseen niin mikään ei takaa sitä, että sä olet se, joka jää, koska olet hyvä jätkä.

Tuo lienee työpaikkakohtainen juttu. Muutama irtisanomiskierros tuli aikanaan nähtyä, ja voisi sanoa, että niissä ratkaisi jäsenkirjan sijaan työntekijän panos/tuotos-suhde firman kannalta. Nämä kokemukset olivat minulle lähtölaukauksena pois liitosta; koin jäsenyyden hintaansa nähden hyödyttömänä, lisäksi joutui jäsenmaksuilla tukemaan itselle vastenmielistä poliittista toimintaa. En tosiaan ole jäänyt liittoa kaipaamaan.

 

[jak]

Täytyy silti muistaa että heilllä työturvallisuus ja työehdot eivät kyllä ole yhtä hyvät kun meillä euroopassa

Tässä olen työturvallisuuden osalta eri mieltä. Isot toimijat saattavat olla erittäin tarkkoja alihankkijoiden työturvallisuus asioista. Meidän firman on ainakin aivan turha haaveilla saavamme mitään hommia rapakon takaa.

 

[Umkhonto]

Tuo lienee työpaikkakohtainen juttu. Muutama irtisanomiskierros tuli aikanaan nähtyä, ja voisi sanoa, että niissä ratkaisi jäsenkirjan sijaan työntekijän panos/tuotos-suhde firman kannalta.

Minulla on ihan toisenlaisiakin kokemuksia kun olen läheltä eli suoraan neuvottelupöydästä nähnyt neljät yt-neuvottelut ja niiden lopputuloksena tehdyt väenvähennykset. Osa on toki ollut aitoja tuotannollis-taloudellisia juttuja mutta siinä samassa on mennyt "sopivasti" pesuveden mukana myös ns. ikäviä ihmisiä huolimatta siitä kuinka kallisarvoisia olisivatkin olleet firmalle. Työnantaja löytää AINA jonkun syyn jos haluaa päästä eroon jostain työntekijästä. Johtoportaalla taas on yleensä sellaiset komposiittivarusteet päällään että edes "täysosuma" ei aiheuta mainittavia tappioita.

 

[Huhta]

En epäile etteikö näin olisi, mutta voitko heittää muutaman ihan konkreettisen jutun miten NATO parantaisi työllisyysastetta Suomessa?

On arvioitu, että Suomen NATO-jäsenyys edistäisi investointeja Suomeen. Enkä ihmettele, sillä parantaisihan ja selkiyttäisihän se Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Aiheesta Taloussanomissa: http://www.taloussanomat.fi/kotimaa...nyys-toisi-investointeja-suomeen/201119000/12

 

[Minuteman]

Hornettien hankintapäätös oli aikanaan myös selvä signaali siitä että Suomi haluaa kuulua länsimaiden leiriin eikä olla osa Venäjän etupiiriä. Välillisesti tämä signaali helpotti aivan varmasti empivien päätöksentekijöiden taakkaa Suomeen suuntautuvissa liiketoimintapäätöksissä.

Maariski on asia joka vaikuttaa päätöksentekoon, maahan jonka tulevaisuus on epävarma ja jossa valuutta- talouspolitiikka heiluu tuuliviirin lailla valtapolitiikan tahtiin ei mielellään sijoiteta muuten kuin silloin kun tiedossa on riskittömiä voittoja muodossa tai toisessa. Tämä pitäisi saada taottua itsenäisyyshörhöjen päähän.

Suomen NATO-jäsenyys yhdessä EU jäsenyyden kanssa kertoo läntisille pääkonttoreille että Suomi on puolensa valinnut ja päättänyt pitää paikkansa osana länsimaista yhteisöä. Irrallaan länsiyhteyksistään Suomi näyttäytyisi lännestä katsottuna kummallisena länsi-siperialaisena slobostaniana, puolivenäläisenä slaavimaana josta kannattaa pitää näppinsä erossa mikäli haluaa uransa etenevän investointipankin nuoremmasta sijoitusvirkailijasta pitkiin jalopuupöytiin ylemmissä kerroksissa.

 

[Vonka]

On arvioitu, että Suomen NATO-jäsenyys edistäisi investointeja Suomeen. Enkä ihmettele, sillä parantaisihan ja selkiyttäisihän se Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Aiheesta Taloussanomissa: http://www.taloussanomat.fi/kotimaa...nyys-toisi-investointeja-suomeen/201119000/12

Tietenkin toisi.

 

[Minuteman]

Huoltosuhde

Tästä tilanne vain pahenee - Jokaisella työssäkäyvällä suomalaisella on jo näin monta ei-työssäkäyvää elätettävänään

Taloudellinen huoltosuhde heikentyi viime vuonna edellisestä vuodesta, kertoo Tilastokeskus.

Vuonna 2014 sataa työssäkäyvää kohden oli 141 ei-työssäkäyvää henkilöä, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli 137 henkilöä. Ajanjaksolla 1987–2014 huoltosuhde oli korkein lamavuonna 1993 (172) ja matalin vuonna 1989, jolloin jokaista sataa työssäkäyvää kohden oli 112 ei-työssäkäyvää.

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike.

Työttömien määrä oli suurin vuonna 1993, jolloin työikäisistä oli työttömänä yli 531 000 henkilöä. Työllisten määrä oli 1990-luvun jälkeen suurimmillaan vuonna 2008, jolloin työllisten määrä oli yli 2,36 miljoonaa.

------------------------------------------------------------------------------------

Kun "saavutetuista eduista" ei tingitä niin ainoa mikä joustaa on työpaikkojen määrä.

 

[baikal]

Huoltosuhde on yksi teema. Yksi on sekin, että moniko ihminen on enää ylipäätään tehtävässä, joka tuottaa jakohyvää siihen yhteiseen pottiin? Jakohyvän potista maksetaan elanto melko suurelle osaa kaikesta työväestä. Vienti pitää saada vetämään ja mielellään mitä nopeammin sitä parempi. Vientituloilla sitä kuitenkin elää posotellaan tai sitten ei.

 

[Laamanator]

AY-liike on itse syyllinen ongelmiinsa. Sen olisi pitänyt muuttua ajan kanssa, eikä jäädä makaamaan sinne 70-luvun poteroon itsetyytyväisyyden vallassa. AY-liikkeen perusajatus on hyvä kannatettava, mutta Suomalainen AY-liike on kadottanut sen ja sen myötä ihmiset kadottivat uskonsa liittoihin. Miten näin kävi, en tiedä, mutta ehkä niistä kasvoi liian isoja instituutioita ja ne unohtivat jäsenensä.
On hyvä katsoa Paperiliiton käsenjälkeä, siinä ay-liikkeen hölmöilyn maksavat ne lopetettujen tehtaiden duunarit. Olisiko kannattanut antaa periksi hiukan?

Suurin ongelmien aiheuttaja on globalismi ja uusliberalististen oppien mukaisesti toimiva nykyinen globaali talousjärjestelmä. Globaalin kilpailuasetelman luominen on ylikansallisen suurpääoman kannalta mieleinen, sillä se mahdollistaa kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden asettamisen tuotantokustannuskilpailussa samalle kalkkiviivalle - mikä on sen tarkoituskin, vaikka lähtökohtana se onkin hyvin epäreilu.

Tämä asetelma yhdessä kehittyneen logistiikan kanssa kannustaa ylikansallisesti omistetun teollisen tuotannon siirtämiseen halpatyömaihin, mikä puolestaan luo kehittyneissä maissa työvoiman ylitarjontaa ja siten hintakilpailukyvyn heikentyessä painetta erilaisiin yhteiskunnallisiin sopeuttamistoimiin "kilpailukyvyn turvaamiseksi" eli käytännössä esimerkiksi työehtojen heikentämiseen, palkka-alennuksiin ja kahden kerroksen työmarkkinoiden luomiseen. Kun työmarkkinoille on saatu ensin luotua kaksi kerrosta, niin sen jälkeen alkaa näiden kerrosten integrointi. Ei suinkaan siten, että alemman kerroksen palkkatasoa nostettaisiin lähemmäs ylempää kerrosta, vaan päinvastoin. Välistä vedetty varallisuus karkaa ulkomaisten sijoittajien taskuihin.

Paperiteollisuuden työntekijöiden kuuluisat mersuduunari-työehdot ovat usein käytetty, mutta huono esimerkki AY-liikkeen huonoudesta, sillä paperiteollisuuden tuotantolaitosten lakkauttamisen syinä eivät olleet liian korkeat työvoimakustannukset suhteessa työn tuottavuuteen, vaan sanomalehti- ja aikakausipaperituotannon reipas ylikapasiteetti suhteessa markkinoiden kysynnän hiipumiseen, mikä johti paperin hinnan inflaatioon. Toisinsanoen paperiteollisuuden liiketoimintakonseptin elinkaari oli auringonlaskuvaiheessa ja oli jo korkea aikakin laittaa ylimääräiset pillit pussiin. Maailma muuttuu teknologian kehittyessä ja bisnekset siinä sivussa.

 

[Minuteman]

"Ylikansallisen suurpääoma" = mm. se rahasto josta sinullekin aikanaan maksetaan eläke
"Markkinavoimat" = Sinä itse joka kerta kun päätät ostatko hammastahnaa x vai y
"globalismi" = en ole kuullutkaan. Globalisaatio kyllä on olemassa, tarkoittaa sitä että kolmannen maailmankin ihmisillä on mahdollisuus tehdä jotain asemansa kohentamiseksi
"uusliberalismi" = olkinukke jota vasemman laidan kulkijat hakkaavat pää märkänä. Yksiselitteistä määritelmää ei tunnu löytyvän, ainoastaan epämäääräinen tunne siitä että tämä on paha juttu mutta kun kysyy miksi niin selvää vastausta ei saa. Vrt. "fasismi".

Ylipäätään paljon puheta kyllä irtoaa siihen, miksi mikään ei saisi muuttua. Suomalaisilla(kin) on paha tapa pyrkiä ripustautua nykyisyyteen tai pahimmillaan menneisyyteen ja linnoittautua sinne ampumaan kaikkea mikä liikkuu ja kaikkea mikä on paikoillaan. Ikäänkuin maailma olisi jonain maagisena hetkenä tullut valmiiksi ja täydelliseksi ja mikään ei tuon hetken jälkeen saa muuttua.

Se, joka takertuu menneeseen, tuhoutuu varmasti. Evoluutio karsii ne jotka eivät sopeudu muutokseen.

 

[Huhta]

"Ylikansallisen suurpääoma" = mm. se rahasto josta sinullekin aikanaan maksetaan eläke

Sen kun näkisi!

On yleinen harhakäsitys, että työntekijä ikään kuin maksaisi oman eläkkeensä säästöön omalla työllään. Näinhän asia ei ole, vaan suurin osa tuosta rahasta käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen ja vain pienehkö siivu rahastoidaan. Näin ollen jossakin vaiheessa jää luu käteen, kun maksajia on entistä vähemmän ja eläkkeensaajia on entistä enemmän.

Aiheesta löytyy lisäinformaatiota monestakin paikasta, mutta mm. tämä blogi selvittää asian melko hyvin. Joskin numeroiden osalta kannattaa huomata, että kyseessä on viisi vuotta vanha kirjoitus. Alla on vähän tuoreempaa näkemystä siitä, mihin rahat kuluvat:

Kuva / TELA


P.S. @Minuteman ei ehkä tarkoittanut kirjoitustaan otettavaksi ihan kirjaimellisesti, mutta näin suurta epäkohtaa en voinut sivuuttaa sitä oikaisematta.

 

[Umkhonto]

No shit,...

Etlan raportti: Suomessa pitäisi tehdä enemmän töitä

Etla on omasta mielestään löytänyt raportissaan myös lääkkeen, työvoimakustannusten alentamisen.
Antti Kauhanen ja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta (Etla) linjaavat torstaina julkaistussa raportissa, että työn määrän lisääminen on Suomen nykytilanteessa hyödyllistä ja työvoimankustannusten alentaminen on perusteltua. Raportin tekijöiden mukaan työn jakamisen idea ei toimi.

Vihriälän ja Kauhasen mukaan Suomen työttömyysongelma johtuu siitä, että työllistäminen ei ole yrityksille riittävän kannattavaa. Osaksi kyse on myös työvoiman kysynnän tilapäisestä vähyydestä suhteessa tarjontaan.

Ongelmaa helpottaisi heidän mielestään työvoimakustannusten alentaminen. Myös paikallisen sopimisen edistäminen on tekijöiden mukaan keskeistä työttömyysongelman ratkaisemisessa.

Heidän mukaansa nyt työtä tekevien pitäisi tehdä enemmän töitä. Vihriälän ja Kauhasen mukaan työajan pidennys alentaa pitkällä aikavälillä työttömyyttä.

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000001121472.html

 

[Minuteman]

Sen kun näkisi!

Me tulemme sen kyllä näkenään, älä epäile.

Tuo mekanismi on täysin hyvin tiedossani mutta fakta on se, että tällä hetkellä rahastossa on 180 miljardia Euroa. Verrataan vaikka valtionvelkaan, jonka pitäisi kuulemma viedä koko Suomi isoon konkurssihuutokauppaan; Valtionvelkaa on reilut sata miljardia. Jos tuo massi sijoitetaan fiksusti ja tuottavasti niin tulevaisuuden eläkkeillä on hyvä selkänoja.

Eläkerahastot ovat sitä "ylikansallista suurpääomaa" joka vaatii pörssiyrityksiltä osingonmaksuja ja muutakin tuottoa.

Mites on, haluatteko että "ylikansallinen suurpääoma" vaatii yrityksiä tekemään tulosta vai pitäisikö rahat antaa työläisten ja talonpoikien neuvostojen jaettavaksi? Sitäkin on itänaapurissa kokeiltu.

 

[Huhta]

Me tulemme sen kyllä näkenään, älä epäile.

Ken katsoo, se näkee.

Kasvava eliniänodote ja pienenevät ikäluokat eivät vain ole omiaan luomaan uskoa. Jos halutaan tosiaan nähdä eläkkeen tulevan rahastosta, niin yhtälöä on uskoakseni pakko korjata jossakin kohtaa rankalla kädellä, ja keskeisimpiä vaihtoehtoja ei ole paljoa: työeläkemaksuja korotetaan, eläkkeitä leikataan tai eläkeikää korotetaan. Pelkään pahoin, että "saavutetuista eduista ei tingitä", eli taakka lankeaa nykyisten ja tulevien työntekijöiden ja työnantajien harteille eläkeläisten sijaan...

Jos tuo massi sijoitetaan fiksusti ja tuottavasti niin tulevaisuuden eläkkeillä on hyvä selkänoja.

Toivottavasti. Kokemusta nimittäin on Venäjä-investoinneista virhe-investoinneista. Eivätkä ne ammattilaisetkaan kovin nappiin aina osu.

 

[Minuteman]

Juurikin tämä "saavutetuista eduista ei tingitä" on ratkaisevaa. Mitä enemmän saadaan ihmisiä töihin ja pois yhteiskunnan turvaverkoista vaikka sitten vähän heikommillakin ehdoilla, sitä parempi kaikille muille paitsi valtapelejään pelaaville ay-pomoille.

 

[Umkhonto]

Mitä enemmän saadaan ihmisiä töihin ja pois yhteiskunnan turvaverkoista vaikka sitten vähän heikommillakin ehdoilla, sitä parempi kaikille muille paitsi valtapelejään pelaaville ay-pomoille.

Kyllä, mutta paino sanalla vähän. Ja näihin talkoisiin on osallistuttava kaikkien, ei vain sen suuren massan joka tekee töitä kaupan kassalla ym. 10 €/h tuntipalkalla. Jos tekee jotkut nallewahlroosit ja huutelee puskista jostain ruotsinmaalta niin haistakoon pitkät.

Ja peruutuspeiliinkin pitää sen verran katsoa etteivät samat tahot kovin montaa kertaa peräkkäin joudu maksumiehiksi. Omalta kohdaltani esim. voin sanoa että olen kohtuullisen v**tuuntunut jo valmiiksi koska nämä saavutetut edut eivät ole kovin loisteliaita. Viimeisen kahden vuoden aikana työaikaa on jo pidennetty ja samalla ansioita alennettu toistakymmentä prosenttia. Siis ennen kuin nämä pakkolakipuheet edes alkoivat. Lisäksi ilmaisia ylitöitä tulee tehtyä 0,5-1 työpäivän verran joka viikko. Katson siis jo antaneeni oman panokseni näihin säästötalkoisiin. Nyt on saavutettu se rintamatasa, jolta ei enää peräännytä.

 

[Minuteman]

Cry me a river. Työ on hyödyke jonka hinnan tulisi määriytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Semmoisissa duuneissa joissa ei kovin kummoista koulutusta tarvita on tarjontaa yllin kyllin ja lisää tulee idästä ja lännestä. Jossain pitäisi olla joustoa. Nykyään se jousto on työpaikkojen määrässä, ja duuninsa säilyttäneet jaksamisensa rajoilla.

 

[Umkhonto]

Työ on hyödyke jonka hinnan tulisi määriytyä kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Nykyään se jousto on työpaikkojen määrässä, ja duuninsa säilyttäneet jaksamisensa rajoilla.

Näinpä. Mutta joku minimipalkkataso pitää säilyttää, koska tämä on siitä ikävä pallonkolkka että veneen alla viihtyy vain hyvin pienen osan vuodesta joten katto pitää olla pään päällä. Ja se vie leijonanosan tuloista jo nyt pieni- ja keskipalkkaisilla. Olen sen aiemminkin todennut, että homma ei todellakaan ole terveellä pohjalla silloin, kun työssäkäyvälle pariskunnalle joudutaan maksamaan asumistukea. Sitten jos McJobin minimipalkka asetettaisiin johonkin 7 euroon niin homma menisi vielä hullummaksi.

 

[Minuteman]

Kummassa on vika, palkka- vai kustannustasossa ja kumpaan pitäisi puuttua? Miksi Suomessa elinkustannukset ovat maailman kovimmat?