Työllisyyden näkymät

Miten työllisyys kehittyy seuraavan 3 vuoden jaksolla

  • Työpaikat vähenevät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 36 38.7%
  • Työpaikat vähenevät n 3% tai vähemmän

    Ääniä: 26 28.0%
  • Työllisyystilanne pysyy samana, kuin 2015 kesäkuussa

    Ääniä: 14 15.1%
  • Työpaikat lisääntyvät n 3% tai enemmän

    Ääniä: 22 23.7%
  • Työpaikat lisääntyvät n 10% tai enemmän

    Ääniä: 0 0.0%
  • Tulemme tarvitsemaan maahanmuuttoa työpaikkojen täyttämiseksi

    Ääniä: 2 2.2%

  • Äänestäjiä yhteensä
    93
  • Äänestys suljettu .

TBman

Respected Leader
Tällaista työllisyyteen liittyvää keskustelua en huomannut missää forkalla olevan ja luulen, että aihe voi kiinnostaa meitä kaikkia tavalla eli toisella.

Mitä näkisin mielelläni tässä ketjussa: Omakohtaisia käsityksiänne siitä, että millai maa makaa tulevaisuudessa ja jos väki niin haluaa, niin miten maa makasi menneessä ajassa :) (aika kultaa muistot)

Tilastokeskuksen graafi työllisyysasteesta: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/13/tyti_2014_13_2015-04-28_tie_001_fi.html
SITRA:n visio piileskelevistä työpaikoista: https://www.sitra.fi/uutiset/tyoela...oimansa-tyopaikkojen-luomiseksi-kokeilu-alkaa
Findikaattorin VIRALLINEN työttömyysaste: http://www.findikaattori.fi/fi/34
Findikaattorin sivulta löytyy muutekin mielenkiintoista tietoa ja graafeja siitä, että miten köyhyys suomessa leveää, kotitalousten toimeentulon riittävyys, ulosottovelallisten määrät.... Siis käytännön tietoa joka päivittyy kuukausittain
Tilastokeskuksen sivu eri kansantalouden lukuihin: http://www.stat.fi/til/tyti/2015/10/
TEM:min dokumentti helmikuulta 2015, jota on hyvä verrata tämänhetken toteutuneisiin tietoihin, niin näkee, kuka "hihavakioita" ravistelee: https://www.tem.fi/files/42548/TKAT_Helmi_2015.pdf
KELA:N tutkimusblogi. tulee mieleeni minun lanseeraama: valhe, emävalhe, tilasto, Stubb: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/
 
Näyttää siltä, että Suomesta on tulossa Euroopan uusi Albania. Autokanta lienee jo vanhempaa kuin Albaniassa ja kohta hävitään albaaneille ostovoimassakin sillä Suomi on euroalueen kallein maa.
Valitettavasti sen kyllä huomaa.
 
Odotan kovasti uusia avauksia ympäristöteknologian suunnalta. Suomalainen korkea osamisen taso voisi olla hyvä ponnahduslauta tuohon suuntaan.
Tuore kansainvälinen ympäristösopimus, Kemiran muuttuminen vesiteknologian yritykseksi, UPM Biofore ja muuta positiivista. Kiva uutinen oli myös suomalaisen puun menekki Iraniin. Onhan näitä.....
Kannattaa vain pitää mielessä, että Suomi elää metsästä ja luonnosta ja siltä suunnalta tulevat mahdollisuuden ovat niitä mihin pitää tarttua.
 
En epäile etteikö näin olisi, mutta voitko heittää muutaman ihan konkreettisen jutun miten NATO parantaisi työllisyysastetta Suomessa?
No, yrityksille tarjoutuisi yhteistyön mahdollisuuksia, jota kautta voisi työllisien määrä lisääntyä. :)
En usko, että NATO jäsenyys voisi nostaa työllisyyttä prosenteissa mitattavissa määrin.... Mutta voisi se jotain vaikuttaa???
 
Eräs suomalaisten vastenmielisimpiä piirteitä on ikävissä asioissa rypeminen. Tämä johtuu siitä että suomalainen on ihmisen ja ryssän risteytys.

Duunia on vaikka kuinka paljon sille joka etsii ensisijaisesti työtä eikä työpaikkaa. Inisijöitä taas kiinnostaa ensisijaisesti työpaikka koska työpaikkaan liittyy palkalliset lomat ja rokulipäivät, pekkasvapaat ja muu money for nothing. Ne, joita kiinnostaa työ ja työnteko myyvät oman osaamisensa ja ahkeruutensa omaan piikkiinsä ja työllistävät itsensä. Ja he saavat ansionsa mukaan kaikenlaista hyvää ja kivaa.

Pienyrittäjillä on huutava tarve osaaville ja ahkerille käsipareille ja he tekevät riemusta kiljuen sopimuksen nohevan aikaansaavan duunarin kanssa.

Se ei pelaa joka pelkää. Jos lähtökohta on se, että duunin pitää olla ay-jäärien määrittämällä tavalla sellainen että työnantaja kantaa kaikki riskit ja on aina lähtökohtaisesti väärässä, riistäjä ja puolirikollinen niin duuniahan saat hakea. Mutta jos miettii oman asemansa niin että olet työn myyjä ja "työnantajasi" onkin asiakkaasi niin homma näyttää aivan toiselta.
 
Ideaparkissa on reilu meininki.


Elmeri Vehkala
12 t · Helsinki ·


Pitäiskö mun nyt sanoo kaupan aukioloajoista jotain, kun mulla on kolme kauppaa? Hirveesti ei kiinnostais, kun eilen tapahtui kaikkia ihan tärkeitäkin asioita siellä, missä tästä päätettiin. Mä tälleen kaupan alan yrittäjänä kuitenkin näkisin et tosta hyötyy aluks kaupan alan isot tekijät, mut pitkässä juoksussa (koska lisiä tullaan karsimaan) niidenkin on entistä vaikeempaa saada järkeviä työntekijöitä kaupan alalle huonommilla liksoilla duuniin, järjettömiin aikoihin. Mut totta kai sinne voi palkkaa sit jotain käsiä, joille on ihan sama et paljon niille maksetaan. Sekään ei kyl pitkässä juoksussa oo silleen taloudellisesti kannattavaa. On tietysti mahdollista et tulevaisuuden työntekijät on sellasii, et ne ei välitä omasta palkastaan.

Mitä taas pieniin putiikkeihin tulee, ootteks koskaan kuulleet kauppiasyhdistyksistä, jotka on elimellinen osa kauppakeskuskulttuuria Suomessa? Esimerkiksi Tampereen Ideaparkissa kaikki pikkuyrittäjät pakotetaan liittymään tähän sangen hupaisaan pikku järjestöön. Kauppiasyhdistys määrittelee myös aukioloajat, joita kaikkien on noudatettava, sangen ison sakon uhalla. Sairastapauksissa kauppakeskuksen vartijan pitää käydä toteamassa yrittäjän ripuli tai kuume. Tää ei oo vitsi, vaan ihan totisinta totta. Oon niin paatunut, et mulle on ihan sama et onks kaupat auki yöllä. Mut en mä silti oo niin tyhmä, ettenkö tietäis että mitä se tarkottaa.
 
Minä ihan oikeasti olen tässä viimeaikoina miettinyt, että mitä porukkaa ne ovat, jotka ovat vuosia työttömänä tai hakevat tuloksetta 200 työpaikkaa? Kyllähän Suomessa nimittäin edelleen on tekemätöntä työtä ja hyville työntekijöille tarvetta.

Ihan mielenkiinnosta kilpailutin itseäni taannoin ollen vakaassa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Tein kaksi työhakemusta ja sain kaksi kutsua työhaastatteluun.

En ehtinyt käydä kuin toisessa, sillä ehdoista neuvoteltaessa mainitsin minulla olevan X:n kaltaiset työehdot nykyisellään eikä mitään pakkoa vaihtaa jos en saa haluamaani ja että olen sopinut myös toisen haastattelun kilpailijalle. Käytännössä tiesin tuon olevan hieman röyhkeä ”ota tai jätä” tarjous, josta en voisi juuri peruutella enää, mutta noin puolen minuutin päästä haastattelija sanoi, että hän haluaa minut omaan tiimiinsä hommiin ja mikäli ne ovat ehtoni, niin hän suostuu sillä ehdolla, että peruutan sen toisen haastattelun. Näin sovimme, vaikka mieleeni juolahtikin, että nyt myin itseni liian halvalla…

Jostain kertonee se, että kahvikupin äärellä sain kuulla, ettei hän ole kuluneen 15 vuoden aikana tehnyt yhtä nopeaa rekrytointipäätöstä. Olin siis ilmeisesti ehdoistani huolimatta ihan hyvä diili ja tulevaisuutta ajatellen on kiva tietää, että arvoni on ilmeisesti nyt sovittuja ehtoja suurempi.
 
Työpaikkoja kyllä on tarjolla. Toinen juttu on sitten, että minkälaisen toimeentulon ja tulevaisuusprospektin ne tarjoavat.
Suomessa julkisessa ylätason puheessa puhutaan edelleen sillä kertoimella että työ=riittävä toimeentulo. Tämä yhtälö vaan ei enää ole toteutunut aikoihin, mutta sillä edelleen härskimmät ratsastavat sekä oikealla että vasemmalla.
 
Töitä on kyllä tarjolla, mutta ns. 0 sopimuksella vuokrafirman kautta. Tarkoittaa, että töihin tarvittaessa eikä ole määritelty vähimmäis viikkotuntityö määrää! P-kele. Tämä siis junnuille.
 
Nuorimmaiseni on laittanut armeija loputtua hakemukset kaikkiin vuokratyöfirmoihin ja yhden kautta pääsi talvirenkaiden vaihtoon 1,5 viikkoa.
Laittaa joka viikko muitakin hakemuksia mutta kilpailu on ilmeisen kovaa kun ei vielä ole natsannut. Nuorille soisin noita työmahdollisuuksia jotta pääsevät työelämään kiinni, mutta ei ole niin helppoa kuin 10 vuotta sitten.
Pitää vaan patistaa opiskelemaan lisää...vaikka eräoppaaksi...kun en siihen itse aikoinaan ruvennut.
 
Nuorimmaiseni on laittanut armeija loputtua hakemukset kaikkiin vuokratyöfirmoihin ja yhden kautta pääsi talvirenkaiden vaihtoon 1,5 viikkoa.
Laittaa joka viikko muitakin hakemuksia mutta kilpailu on ilmeisen kovaa kun ei vielä ole natsannut. Nuorille soisin noita työmahdollisuuksia jotta pääsevät työelämään kiinni, mutta ei ole niin helppoa kuin 10 vuotta sitten.
Pitää vaan patistaa opiskelemaan lisää...vaikka eräoppaaksi...kun en siihen itse aikoinaan ruvennut.

Mitäs jos opiskelisi johonkin oikeasti työllistävään ammattiin?

Tätä ei juurikaan tohdita tässä mielensäpahoittajien valtakunnassa sanoa ääneen, mutta myös ihmisillä on vastuu valinnoistaan. Sen päälle sitten valmius lähteä työnperässä minne tahansa, jos sopiva työpaikka on tarjolla.
 
Back
Top