Jep, sen itsekin löysin.
Jep, sen itsekin löysin.
Ei haittasi jos AMV-vaunuista tulisi noin 400 kpl. tilaus
Huhta
Greatest Leader
Tuskinpa ketään haittaisi, jos AMV-vaunuista tulisi noin 4000 kpl tilaus. Onko edes 400 vaunun tilaus sitten realismia tässä tilanteessa tai edes PV:n toivelistalla kärkipäässä, sitä epäilen. Yksi AMV maksaa kevyesti 2 miljoonaa euroa Ruotsin kauppojen pohjalta ja kunnolla aseistettuna voi lisätä vielä miljoonan torniin ---> kaikkiaan pitkälti yli miljardin euron hankinta...
KAveri heitti listaa tilattavista asioista ja heitin vain lisää löylyä.
Ei ole varmasti oikeassa elämässä PV:n tarveharkinnassa moinen tilaus
kertakenttään
Ylipäällikkö
Mikäs meillä on tykistön tilanne tämän kaupan jälkeen, jos oletetaan että tulee kolme patteristoa? 54 K9, 107 K83-97, 54 K98, 24 K89, 22 MLRS. Jätetään 122/130 kokonaan pois laskuista, kun ne poistuvat muutenkin kohta. Meille jää vain kaksitoista 18-tykkistä 155mm ja kaksi 12-tykkistä 152mm patteristoa. Tuettavia joukkoja on pataljoona/TSTOS-tasolla n. 30kpl. 0,46 patteristoa per pataljoona tai taisteluosasto. Ainakaan 155 millisessä ei voida päästä nykyiselle tasolla, että patteristoja olisi suunnilleen saman verran kuin pataljoonia. Voidaan varmaan olettaa, että K9 hankitaan suunnilleen saman kokoinen satsi lisää jolloin suhdeluku olisi 0,56. Venäläisessä prikaatissa luku on 0,66 putkitykistölle ja armeijassa kolmella MEKJVPRllä ja TYKPRllä 1-1,22 riippuen patteristojen määrästä tykistöprikaatissa. Yksi armeija voi olla yhden meikäläisen alueellisen prikaatin kimpussa osillaan ja tukea sitä tykistöprikaatilla joten laskennallisesti putkitykistön suhde olisi 2-3/3-8.
Ota vaan ne 122 mm sinne sun laskuihin mukaan. Eiköhän se 2017 tai 18 ole järkevämpi ajankohta noille laskukaavoille kuin 2030-luku.
Sun lähtöoletus on väärä! Eivät uudet telatykkipstot missään tapauksessa tule olemaan 18-tykkisiä. Siinähän ei olisi mitään järkeä, koska uusi kalusto on vanhaa tehokkaampaa. Ja tietysti kallista atarvikeineen,
joka on toinen erinomaisen hyvä syy vähentää aseiden määrää/tuliyksikkö. AMOS-komppanioissa on kokonaiset 3 heitintä/komppania. Jos ei hinta olis noussu matkan varrella tai olis ollu rahaa ostaa alkuperäi-
nen määrä, niin sitten olis varmaan 4 kpl.
Ja mistä keksit että 122H kalusto poistuisi lähiaikoina, kuten veli @peelo jo huomautti! Korvaamiseen ei ole varoja mutta atarvikkeita saattaa vielä riittää. 2030 mennessä muuttuu niin moni asia nykyrahoitus-
tasolla, ettei tykkien määrää vielä sinne asti kannata laskea. Eikä mielestäni sitäkään todistettu, että kaikki 155K -pstot olisi muuttuneet 18-tykkisiksi, vaikka asiasta täällä keskusteltiin.
Montako armeijaa mahtuu Saimaan ja Suomenlahden väliin?
Sieltä kannaksen putkesta pitää kaikkien tuutata ja se on kokonaisuudessaan meidän oman tulen vaikutuksen alla.
Vihollinen tarvitsee tietyt urat haltuunsa edetäkseen ja sillä on niitä rajatusti omallakin puolella, huollon ylläpito Suomeen on yhtä helvettiä joka kilometriltä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Koska jos vertaillaan keskenään suomalaista 12-tykkistä ja venäläistä 18-tykkistä patteristoa, se olisi tulosten vääristelyä ja antaisi väärän kuvan. En vielä tähän mennessä ole keksinyt miten vedettävä 12-tykkinen vastaisi tulivoimaltaan 18-tykkistä panssarihaupitsipatteristoa, jotta tulivoiman osalta voitaisiin verrata. 122 milliset jätin pois tarkoituksella, koska oli tarkoitus luoda katsaus tilanteesta ilman niitä. Eivätkä nekään ole 1:1 verrattavissa panssarihaupitsipatteristoon millään osapuulla.
kertakenttään
Ylipäällikkö
1-2.
152 K89 ei varmaan enää pitkään palvele. Varmaankin lähtee luiskaan samalla aikataululla kuin K9 tulee käyttöön. Eli n. 50 uutta tykkiä tulee käyttöön ja 150-200 poistuu 2025 mennessä. Poistuvina siis 152K 130K ja 122PSH. Samalla aikataululla selviää myös kevyiden raketinheittimien kohtalo. 122H on sitten seuraavaksi pureskeltavana.
Ja viime päivien uutisten pohjalta heitän ilmoille puhtaan arvauksen että K9-kalustoa saadaan maahan lähivuosina neljä 12-Putkista patteristoa. Etelän valmiusprikaateille ja mekanisoiduille tst-osastoille yksi kullekin.
Jälkimmäiset todennäköisesti kasvavat kokoa 20-luvulla kun moottstos:t soveltuvin osin sulautetaan niihin. Näin vähennetään sen kaluston tarvetta johon ei ainakaan ole varaa eli mm. erikoispanssareita.
Ja viime päivien uutisten pohjalta heitän ilmoille puhtaan arvauksen että K9-kalustoa saadaan maahan lähivuosina neljä 12-Putkista patteristoa. Etelän valmiusprikaateille ja mekanisoiduille tst-osastoille yksi kullekin.
Jälkimmäiset todennäköisesti kasvavat kokoa 20-luvulla kun moottstos:t soveltuvin osin sulautetaan niihin. Näin vähennetään sen kaluston tarvetta johon ei ainakaan ole varaa eli mm. erikoispanssareita.
Jos siitä välistä tulevat voidaan olettaa että siellä on meiltä operatiivisiakin joukkoja (niiden painopiste) vastassa kun vihollinen saavuttaa tuhoamisalueet.
Fiksuinta olisi varmaan antaa tulla oikein syvälle jotta kukaan ei pääse karkuun.
Tykistön määrä on oikeastaan aivan samantekevää jos eivät löydä mitä ampua, ampuvat hitaammin tai ampuvat epätarkemmin, meistä tai itsestä johtuvista syistä tai kaikkia näitä yhdessä.
Todellinen tulivoima lasketaan vaikutuksesta kohteeseen, uskon että vertailu kääntyy silloin meidän eduksi.
Nyt kun meilläkin on raketinheittimet niin vastustajalla on suuria vaikeuksia käyttää tulivoimaansa kuten haluaisi.
Me pakotamme vastustajan pelaamaan peliä jota itse pelaamme paremmin.
Huhta
Greatest Leader
Ennalta ehkäisevään käyttöön en minäkään usko. Sen sijaan en pidä todennäköisenä, etteikö kaukovaikutuskykyä uskallettaisi käyttää sen jälkeen, kun rajapuomi Vaalimaalla musertuu T-72:n telan alle ja BBC raportoi ensimmäiset kuvat hyökkäyksestä. Miksi ei uskallettaisi? Kuka lopulta edes tekee päätöksen käytöstä, siis de facto? Presidentti? Pääministeri? Puolustusministeri? Puolustusvoimain komentaja? Ilmavoimien komentaja? Kaikella kunnioituksella oikeusvaltioperiaatteita kohtaan, mutta minä haluan vielä uskoa, että maasta löytyy sellaisiakin miehiä, jotka eivät tottele sokeasti käskyjä vaan käyttävät omaakin järkeään, ja ainakin nykyisellä puolustusministerillä sitä järkeäkin tuntuu olevan. Lisäksi tradition mukaan ylipäällikkyys siirtyy kriisitilanteessa poliitikolta sotilaalle.
Jos otetaan yläpuolinen skenaario, jossa Suomi on rauhantilassa (no, PV on ehkä vähän korottanut valmiutta sisäisin toimenpitein ilman liikekannallepanoa) ja Venäjä lähtee hyökkäykseen Kannaksella tapahtuvasta sotaharjoituksesta, niin rajapuomin musertuessakin JASSM on mielestäni parempi kuin ATACMS juuruikin näistä reagointinopeuteen liittyvistä syistä. Jokainen kuluva tunti on meidän kannaltamme tärkeä.
Mitä tulee "raketinheitinvalmiuteen", niin näkisin, että 2-3 raketinheitintä (= 4-6 tykistöohjusta) on aika vähän torjunnan kyllästämisen kannalta. ATACMS:n todellinen kyky läpäistä Venäjän ilmatorjuntaohjusjärjestelmät on hämärän peitossa, mutta henkilökohtaisesti uskon, että venäläisiltä löytyy torjuntakykyä, ja meidän pitää pystyä se kyllästämään. Jos käytössä siis on tykistöohjuksia, niin ohjukset pitäisi pyrkiä laukaisemaan kerralla, jos suinkin mahdollista ja jotenkin järkevää. Isketään Neva-joen ylittäviin siltoihin Pietarissa tai vaikkapa lentotukikohtaan, mutta kuitenkin moniin maaleihin pienellä alueella. Tällöin on huomattavasti parempi, että laukaistaan kerralla kaikki ammuttavat ohjukset kuin että ne lauottaisiin muutaman ohjuksen sarjoissa. Jos venäläisten ilmatorjunta kykenee vaikkapa kahden samanaikaisesti uhkaavan ohjuksen torjuntaan (toiveikas arvio), niin neljästä kerralla ammutusta tykistöohjuksesta vain 50% läpäisee torjunnan. Jos taas kahdeksan raketinheittimen patteri (optimitilanteessa useampi patteri) ampuu 16 tykistöohjusta, joista kaksi torjutaan, niin ohjuksista 87,5% pääsee torjunnan läpi.
Edellä mainittu heikentää myös edellytyksiä vaikuttaa koko rintaman leveydeltä, koska pari heitintä ei riitä järkevään vaikuttamiseen tärkeisiin kohteisiin. Jos haluttaisiin vaikuttaa siellä pohjoisessa Murmanskiin ja siihen pelättyyn Alakurttiin, niin pohjoiseen pitäisi saada mielellään ainakin yksi patteri. Sitten heittimiä pitäisi saada myös vähän etelämmäksi, koska Kannaksen ja Pietarin alueen lisäksi Petroskoi on ilmeinen maalitaulu lentotukikohdan vuoksi. Periaatteessa Kannakselle, Pietariin ja Petroskoihin voitaisiin vaikuttaa yhdestä sijainnista jostakin Imatran ja Parikkalan väliltä, mutta raketinheittimillä on muitakin tehtäviä kuin kaukovaikuttaminen: GMLRS- ja miinaraketteja pitäisi ammuskella omien maajoukkojen tueksi jossakin Kotkan-Haminan seutuvilla. Eli käytännössä koko rajan pituudelta vaikuttamiseen tarvittaisiin kolme patteria. Raskaita raketinheittimiä (modernisoituja) on 21 kpl, eli periaatteessa riittävästi, kun julkisuudessa on kerrottu muodostettavan 6-8 heittimen pattereita. Mutta pelivaraa ei kyllä paljoa jää, etenkään siinä tilanteessa, että raketinheittimien roolia maavoimien tukena halutaan tulevaisuudessa kasvattaa.
Amen Brother! Tästä olemme yhtä mieltä. Tällä ampuu Helsingistä Turkuun, tai jos joku on turkulainen, niin Turusta Ahvenanmaalle.
Ja kyllähän tällä vaikuttaisi Kannaksella aina Viipurista Pietarin pohjoisille esikaupunkialueille asti. Saisivat nyt tämän nopeasti valmiiksi, niin voitaisiin tilata muutama sata rakettia. Joutuisivat venäläiset vähän miettimään, uskaltaako lentää Su-25:llä Kannaksen lentokentiltä käsin,
Viimeksi muokattu:
Su-25 käyttöä pitäisin varsin uskaliaana, Georgiassa niitä kerkesi tippumaan ainakin 4 muutamassa päivässä ja täällä ne toimisivat täysin integroitua järjestelmää vastaan.
Jassminien ennaltaehkäisevä vaikutus on vähän kuin katumuspillerillä. Ekaksi tapahtuu vahinko ja sitten korjataan vahinko.
Eli mahdollinen vastustajamme tietää että meillä on kyky vaikuttaa syvälle heidän alueelleen, jos he hyökkäävät.
Mutta heillä ei ole pelkoa että tuhoaisimme Pietarin ilman sodanjulistusta. Toki Kremlin trollit tätäkin ovat tosissaan hs.fi keskustelupalstalla esittäneet.
Raveni
Greatest Leader
Täällä tunnutaan antavan aika kova arvo JASSM ohjukselle jotka maksavat 1,5milj€?/Kpl. Joita meillä on 70kpl ja jotka vaativat lentävän lavetin jotta ne saadaan toimitettua kohteeseen.
Mitä noilla räiskitään? Naapurin infraa... Veikkaan, että koiviston öljysatama ei ole prioriteetti listalla koska käytännössä itämeri olisi sillä öljymäärällä kuollut meri. Lisäksi mitä hyötyä siitä saataisiin? Se ei naapurin taisteleviä joukkoja juurikaan hidastaisi. Maantie- ja rautatie sillat olisivat hyviä maaleja. Ne voidaan toki korjata tai kiertää joten vaikutus olisi lähinnä hidastus sillä oletuksella, että naapuri tarvitsee täydennystä niiden kautta. Varikot, tiedustelu, tilannekuva, ilmatorjunta, asealustat... Hyviä maaleja mutta osittain aika kriittisiä ja vaatisivat syvätiedustelu kyvyn jota meillä ei ole nimeksikään. Ei ainakaan raaliaikaista. Lentokentät... infra on korjattavissa ja kiitorata korjattavissa hyvinkin nopeasti siihen kuntoon, että sotilas kalusto siltä pystyy operoimaan. Itse koneet vaikea löytää.
En yksinkertaisesti näe, että panos hyötysuhde olisi niin hyvä että siihen kannattaa sijoittaa melkein puoltamiljardia joka on muualta pois. Onhan se kiva mutta vieläkin näen tärkeämmäksi kyvyn vaikuttaa tehokkaasti vihollisen taisteleviin joukkoihin. Paskamaista elää maailmassa jossa on rajalliset resurssit ja paskamaista olla satamiljoonaisen sotaisan kansan naapurissa joka haluaa olla suurvalta vaikka meitä on vain viisi miljoonaa.
Itse näen PV:n hankintalistan monessa suhteessa voimien jakamisena sen sijaan kun niitä pitäisi keskittää jotta saataisiin paras mahdollinen teho joka meidän on saatava jos meinataan pärjätä.
Mitä noilla räiskitään? Naapurin infraa... Veikkaan, että koiviston öljysatama ei ole prioriteetti listalla koska käytännössä itämeri olisi sillä öljymäärällä kuollut meri. Lisäksi mitä hyötyä siitä saataisiin? Se ei naapurin taisteleviä joukkoja juurikaan hidastaisi. Maantie- ja rautatie sillat olisivat hyviä maaleja. Ne voidaan toki korjata tai kiertää joten vaikutus olisi lähinnä hidastus sillä oletuksella, että naapuri tarvitsee täydennystä niiden kautta. Varikot, tiedustelu, tilannekuva, ilmatorjunta, asealustat... Hyviä maaleja mutta osittain aika kriittisiä ja vaatisivat syvätiedustelu kyvyn jota meillä ei ole nimeksikään. Ei ainakaan raaliaikaista. Lentokentät... infra on korjattavissa ja kiitorata korjattavissa hyvinkin nopeasti siihen kuntoon, että sotilas kalusto siltä pystyy operoimaan. Itse koneet vaikea löytää.
En yksinkertaisesti näe, että panos hyötysuhde olisi niin hyvä että siihen kannattaa sijoittaa melkein puoltamiljardia joka on muualta pois. Onhan se kiva mutta vieläkin näen tärkeämmäksi kyvyn vaikuttaa tehokkaasti vihollisen taisteleviin joukkoihin. Paskamaista elää maailmassa jossa on rajalliset resurssit ja paskamaista olla satamiljoonaisen sotaisan kansan naapurissa joka haluaa olla suurvalta vaikka meitä on vain viisi miljoonaa.
Itse näen PV:n hankintalistan monessa suhteessa voimien jakamisena sen sijaan kun niitä pitäisi keskittää jotta saataisiin paras mahdollinen teho joka meidän on saatava jos meinataan pärjätä.
Ehkä kannattaa vain olettaa ja luottaa että meillä on kyky tiedusteluun ja maalinosoitukseen, ei meille huvikseen varmasti hankita kalustoa jota ei voi käyttää.
Raveni
Greatest Leader
Missä se kyky on? Meillä on 12kpl rangereita ja jonkin verran laskuvarjojääkäreitä ja sissejä. Toki voidaanhan sitä ajatella varmaan, että jalkapatikassa tiedustellaan. signaali tiedustelua löytyy varmasti mutta ei silläkään reaaliajassa kohteita maaliteta. Ei meillä varmaan huvikseen hankita. Onhan tuolla ilmavoimille työllistävä vaikutus ja mukava lisä. Nyt on mahdollista lähteä ulkomaille kv tehtäviin myös horneteilla. Aikaisemmin niillä ei oikein olisi siellä tehtävää ollut kun toiminta olisi ollut ilmasta - ilmaan painottunutta jota ei juurikaan ole viime kähinöissä ollut.