Itse näkisin AW:n ja sensor fused rakettien olevan realistisin yhdistelmä.
Itse näkisin AW:n ja sensor fused rakettien olevan realistisin yhdistelmä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä, tästä on ennenkin väännetty. Toisaalta realistisin vs paras tms.
proileri
Kenraali
Kyllä itsekin lähtisin suosiolla hankkimaan niitä DPICM-siroiteraketteja. Poliittisesti korrektisti voitaisiin määritellä ne kohteet ja tilanteet sellaisiksi, että siroitteita ei käytetä paitsi jos ehdottomasti tarpeen. AW:t ovat ihan kivoja, jos on tarpeen korrektisti paukuttaa savimajoja nurin, mutta melko heppoinen vaihtoehto alkuperäiseen verrattuna.
Joka tapauksessa, raivaamaan niitä tytärammuksia joudutaan kumminkin, kun rajan yli tulee ulvoen muutama lavetillinen heti kättelyssä, kuten Ukrainassa on nähty.
Joka tapauksessa, raivaamaan niitä tytärammuksia joudutaan kumminkin, kun rajan yli tulee ulvoen muutama lavetillinen heti kättelyssä, kuten Ukrainassa on nähty.
D
Deleted member 266
Guest
Tuli vastaan Bullin elämänkerta vuodelta 1991: William Lowther: "Arms and The Man - A True Story of Weapons and Murder", ISBN 0-8401-0950-8. Hiukan iltapäiväpaskojen skuuppeja muistuttavasta nimestään huolimatta kirja on HYVÄ ja ilmeisesti ainoa todella kattava historiikki miehestä itsestään.
Tämä tuli aika puun takaa. Boeing hakee patenttia tulipalon sammutukseen käytettävälle 155mm tykinlaukaukselle.
http://www.defenseone.com/technolog...-fighting-howitzer-round/130991/?oref=d-river
"Boeing officials estimate that each shell could put about one to six gallons of fire suppressant (depending on its load; less material means more range) on a 100-square-foot area. Steady firing with three-gallon shells could deliver 214,000 gallons of fire suppressant in about six hours — about twice as fast as a helicopter."
http://www.defenseone.com/technolog...-fighting-howitzer-round/130991/?oref=d-river
"Boeing officials estimate that each shell could put about one to six gallons of fire suppressant (depending on its load; less material means more range) on a 100-square-foot area. Steady firing with three-gallon shells could deliver 214,000 gallons of fire suppressant in about six hours — about twice as fast as a helicopter."
Norja ostamassa myös todennäköisesti K9 Thunderin.
Artikkelin mukaan Suomen valinta saattoi vaikuttaa, mitä jo arvuuttelin hieman silloin PV:n julkistaessa aikeensa.
Taustalla toki se, että olivat katsomassa samoja testejä, kuten myös tanskalaiset.
http://www.tu.no/artikler/haeren-ligger-an-til-a-fa-koreanske-kanoner/350619
Mukana myös knoppitieto, että tuon talvitestin kustannukset ovat olleet 1,1 miljoonaa euroa per valmistaja. Ei ole ihan halpa harjoitus.
Artikkelin mukaan Suomen valinta saattoi vaikuttaa, mitä jo arvuuttelin hieman silloin PV:n julkistaessa aikeensa.
Taustalla toki se, että olivat katsomassa samoja testejä, kuten myös tanskalaiset.
http://www.tu.no/artikler/haeren-ligger-an-til-a-fa-koreanske-kanoner/350619
Mukana myös knoppitieto, että tuon talvitestin kustannukset ovat olleet 1,1 miljoonaa euroa per valmistaja. Ei ole ihan halpa harjoitus.
Einomies1
Respected Leader
GMLRS M30/31 AW soveltuu monien maalien tuhoamiseen taistelukentällä. Niitä ovat tykistömaalit (vastatykistörooli+lamauttaminen), ilmatorjunta, komentopaikat, reservit, huolto, lähi-ilmatuen lentokentät ja muut tärkeät pistemaalit.
Linkeissä on tietoa GMLRS/MLRS järjestelmästä ja testeistä. Vaikka GMLRS AW ei ole paras ase vs. GMLRS M30 (DPICM) lamautettaessa liikkuvaa mekanisoitua vihollista, sillä pystytään vaikuttamaan tarkasti ja vähemmillä suoritteilla moniin muihin maaelihin jotka vaatisivat useita DPICM raketteja jotta riittävä peitto saavutettaisiin. Paras ratkaisu olisi tietysti mix jossa olisi käytössä molempia mutta uusilla raketeilla nostetaan taistelukykyä ja kantamaa entiseen verrattuna huomattavasti.
Liitteissä mainitaan mm. että 200 paunan AW-version "aluevaikutteinen" taistelukärki sisältää n. 160 000 esimuotoiltua Tungsten-sirpaletta jotka varmasti läpäisevät kevyen panssaroinnin kohtalaisen matkan päästä (kymmeniä metrejä). Kun ottaa huomioon suuren taistelukärjen paineen, sirpaleet ja raketin tarkkuuden mikä on poikkeuksellisen hyvä (CEP testeissä alle 3 m), niin voidaan olla varmoja että jo patterin keskityksellä saadaan kohtalaisen hyvä vaikutus myös kaikkiin IFV/APC ja tykistö maaleihin.
Tst-vaunuihin ei tietysti pystytä ainakaan ilmaräjäytysmoodilla mutta jos n.90 kg taistelukärki räjähtää 3-5m etäisyydellä taisteluvaunusta niin uskallan sanoa että se vaunu ei kyllä enää taistele eikä miehistö ole toimintakykyinen. Pommi on senverran suuri. Täysosuma tietysti vie kyllä vaikka taisteluvaunun ja miehistön aivan varmasti kun raketti tulee mach 2.5 nopeudella tuolla mällillä. Toki vaunukolonna on saatava pysähtymään sulutteeseen ennen iskua mutta niinhän toimitaan joka tapauksessa.
On huomattava myös että liitteissä mainitaan GMLRS AW- ohjuksen max. kantamaksi 84 km. Testeissä on laukaistu 75 ohjusta joista 74 toimi normaalisti joten erittäin luotettava on järjestelmä. Kenttäkokeet sisälsivät myös GPS-häirintää. Näin voidaan olettaa että GPS-signaalin häirinnänkestävyyteen on panostettu M30 sarjaa enemmän.
The 200-pound GMLRS-AW high-explosive warhead contains approximately 160,000 preformed tungsten fragments.
This warhead change eliminates the unexploded ordnance found in the GMLRS Dual-Purpose Improved Conventional Munitions rockets.
Commanders will use GMLRS-AW rockets to engage area- or imprecisely-located targets without the hazard of unexploded
submunitions. The target set includes counterfire, air defense, command posts, assembly areas, light materiel, and other high
payoff targets.
he PQT demonstrated the GMLRS-AW rocket is reliable (17 successes in 17 flights) and accurate (median miss distance of 2.1 meters).
Reliability and accuracy were further demonstrated in the June 2014 DT/OT (15 successes in 15 flights, and median miss distance of 2.7 meters). There is no system requirement for accuracy. The contractor specification is less than 15 meters Circular Error Probable.
• During DT/OT, Soldier crews were able to process and execute GMLRS-AW fire missions using the HIMARS launcher and
the Advanced Field Artillery Tactical Data System command and control software.
• The GMLRS-AW system met the requirement for the three fire missions in the DT/OT, including one fire mission where GPS jamming occurred.
GMLRS Alternative Warhead Summary
• Completed developmental and operational testing with 0.987 reliability (74 successful flights for 75 attempts)
http://www.dtic.mil/ndia/2007fuze/SessionIIIA/grilliot1400.pdf
http://www.dote.osd.mil/pub/reports/fy2014/pdf/army/2014gmlrs.pdf
http://www.dtic.mil/ndia/2015PSAR/Stephens.pdf
Huhta
Greatest Leader
Nyt on ilmeisesti kyse kustannuksista, kun haluat AW-taistelukärjen ohjaamattomaan rakettiin: et halua maksaa ylimääräistä rakettien tarkkuudesta, koska aiot pippuroida koko neliökilometrin. Olen itsekin ajatellut asiaa joskus tuolta kantilta, mutta mahtaako olla noin yksinkertaista? Mikä on ohjatun ja ohjaamattoman raketin todellinen hintaero? Kuinka usein on oikeasti tarve pippuroida koko neliökilometri?
Kysyn, koska GMLRS-raketille annetaan yleisesti noin 100 000 dollarin listahinta. Raketin ohjattavuuden ei kuitenkaan pitäisi olla mitenkään mahdoton kuluerä, kun miettii esim. JDAM-ohjauspaketin hintaa lentopommille. Kuitenkin M26-raketille ilmoitettu listahinta inflaatiokorjauksineen asettaa ohjaamattoman raketin hinnan n. 16 000 dollariin, ehkä jonkin verran korkeammaksi huomioiden sotamateriaalin kallistuvan tavaonmaista nopeammin. Aivan järkyttävää! Mistä syntyy tuollainen ~80 000 dollarin hintaero ohjatun ja ohjaamattoman raketin välillä?
Oikeastaan ainoa mieleen tuleva seikka on volyymi. Ohjaamattomia raketteja tuotettiin varmaan satoja tuhansia ellei miljoonia kylmän sodan aikana. Ohjattujen rakettien hankintamääräksi suunniteltiin kai alkuun 140 004 rakettia. Nyt näyttäisi, että määrä jäisi vain 43 560 rakettiin, jotka valmistetaan loistavalla järjellä muutaman tuhannen raketin vuosittaisissa erissä, jolloin hankinnat päättyvät vasta 2025.
Hyvä tietysti meille ulkomaalaisille, kun amerikkalaisten omat tilaukset pitävät linjaston auki.http://www.dod.mil/pubs/foi/Reading...0402_DOC_31_GMLRS_GMLRS_AWDecember2013SAR.PDF
TT
Eversti
Hetkinen, siis PV:ko jo oikein julkisti tuon aikeensa? Pääsi ihan ohi! Onko tulevien K9-pyssyjen määrä tiedossa?
Saakohan tuosta jotain synergiaa aikaan kun on norskien kanssa sama, huoltoyhteistyötä, modausta tms?
Nythän meillä menee sitten samassa telaletkassa sekä kisuja että koiria
PV julkisti 1.7. neuvottelevansa korealaisten kanssa. Kesken, joten yksityiskohdat kuten määrä ei tiedossa. http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/maavoimien_tykistokaluston_uusiminen_etenee.7898.news
Kymmenisen vuotta käytettyjä ja noin puoleen hintaan tarkoitus ostaa meille. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016070521849603_uu.shtml
Norjalaiset ostaa uusia.
Kyllähän sitä luulisi löytyvän huoltoon (Patria-Kongsberg) ja muuhun yhteistä.
Korsumajuri
Kapteeni
Venäjä on käyttänyt Ukrainassa menestyksellisesti lennokkeja tulenjohtoon. Suomessa pitää mennä pidemmälle ja optimoida tykistön ja lennokkien yhteispelistä kaikki löysä pois. Tarvitaan järjestelmä, jossa lennokkioperaattori klikkaa ruudulta maalin, valitsee kranaatin tyypin ja painaa "fire". Klikkaus välittää koordinaatit suoraan passissa olevalle haupitsille, joka ampuu laukauksen(-t) mahdollisimman pienellä viiveellä. Kun savupilvi pöllähtää 40m maalista ohi, lennokkioperaattori vetää ruudulla vektorin hutilaukauksesta maaliin ja painaa "fire". Järjestelmä lähettää korjauksen haupitsille ja taas lähtee. Aika maalin havaitsemisesta kranaatin iskeytymiseen minimoituu, mikä sekä lisää vihollisen tappioita, että vähentää omien lennokkien menetyksiä.
Ideaalitilanteessa olisi jatkuvasti passissa tykistöä erilaisia kranaatteja putkissa, koordinaatteja vailla. Tulikomento ohjautuu automaattisesti sille tuliyksikölle, jolla on oikeantyyppistä kranaattia putkessa. Viimeisiä sekunteja ja kymmenyksiä saa höylättyä niinkin, että lennokki striimaa "välikoordinaatteja" tuliyksiköille siten, että putket osoittavat aina oikeaan suuntaan. Kun maali löytyy, tarvittava korjaus on pieni.
Samsung kehittelee K9:aan jo robottitoimintoja. Tykistö menee siihen, että aika kohteen havaitsemisesta sen tuhoutumiseen vähenee, lähestyen kranaatin lentoaikaa. Voi tietenkin olla, että robotisoituminen on vain välivaihe, koska on vielä nopeampaa ja tehokkaampaa, jos itse lennokki on aseistettu (UCAV).
Ideaalitilanteessa olisi jatkuvasti passissa tykistöä erilaisia kranaatteja putkissa, koordinaatteja vailla. Tulikomento ohjautuu automaattisesti sille tuliyksikölle, jolla on oikeantyyppistä kranaattia putkessa. Viimeisiä sekunteja ja kymmenyksiä saa höylättyä niinkin, että lennokki striimaa "välikoordinaatteja" tuliyksiköille siten, että putket osoittavat aina oikeaan suuntaan. Kun maali löytyy, tarvittava korjaus on pieni.
Samsung kehittelee K9:aan jo robottitoimintoja. Tykistö menee siihen, että aika kohteen havaitsemisesta sen tuhoutumiseen vähenee, lähestyen kranaatin lentoaikaa. Voi tietenkin olla, että robotisoituminen on vain välivaihe, koska on vielä nopeampaa ja tehokkaampaa, jos itse lennokki on aseistettu (UCAV).
@Korsumajuri Meinaat että semmoinen toimisi vaikka venäjän joukoilla kaiken maailman jammereit käytössä?
kertakenttään
Ylipäällikkö
@Huhta @Einomies1 Kyllä, haluan pulverisoida koko neliökilometrin.
Korsumajuri
Kapteeni
Pakko saada toimimaan, tässä on kyse vain hidasteesta. GPS:n ongelmia vähennetään jo nyt triple redundancy-järjestelmillä. Ongelman voi välttää kokonaan käyttämällä maaston mukaan suunnistavaa autopilottia. Tiedon lähetys lennokilta maa-asemalle on ongelmallisempi, mutta uskoisin että siihenkin löytyy ratkaisut. Lähivuosina markkinoille tullee laitteita, joissa tieto välittyy laserin tai voimakkaiden ledien avulla. Teknologia on jo olemassa ja käytössä muualla. Voisi toimia jo nyt koptereissa, koska ne saadaan leijumaan paikallaan.
Asian vierestä, mutta läheltä: Free-space optical olisi ratkaisu Puolustusvoimille taistelukentän tiedonsiirtoon, jota ei voi häiritä. Se ei onnistu yksittäiselle taistelijalle tai edes komppanialle asti, mutta jonkinlainen nopeasti siirrettävä runkoverkko on mahdollista pystyttää tälllä teknologialla. Sieltä yhteydet alaspäin nykyisillä laitteilla.
Huom, en usko, että suunnattuja korkean taajuuden radiolinkkejä on muutenkaan helppo häiritä. Mutta tuo ei säteilisi senkään vertaa naapurin puolelle.
Raveni
Greatest Leader
Ongelma ei liene mahdoton omalla alueella toimittaessa. Tarkat kartat ja valmiit koordinaatti pisteet joista lasketaan sijainti. Välttämättä tarvitse toimivaa gps laisinkaan. Häirintä muodostunee ongelmaksi kun toimitaan alueella josta ei tietoa ole.
Kyse on ehkä enemmänkin siitä, että pystyykö lennokki lähettämään reaaliaikaista dataa ja videokuvaa. Mutta, korkean taajuuden suunnatut linkit, jopa näkyvän valon alueella, voivat tosiaan olla yksi ratkaisu, mutta tällöin tietysti rajoitetulla kantamalla. Linkkiasema lennokkiin pitäisi siis olla jopa about oman etulinjan takana.
Raveni
Greatest Leader
Lennokkihan voi toimia myös linkkinä sopivasti varustettuna. Tällöin kantama lisääntyy ja säilyy paremmin (LOS) ainakin teoriassa. Häirinnän pitäisi muutoinkin päästä linkin ja koneen väliin. Toki naapurin kyvyistä en tiedä ja kovasti Venäjän elsoa kehutaan. Toki ohjaus signaalin kaappaaminen voi olla yksi riski.