Tykistö

Pojat pyörittelivät latauskepin päätä surutta hiekassa... Ei kai se pieni määrä hiekkaa siellä panospesässä haittaa?

Tuo kiinnitti minunkin huomioni kun videon vilkaisin. Eikö siitä tosiaan ole haittaa?

Tykkimiehet puhuvat panoskammiosta eikä panospesästä. Huutoa varmaan tulisi jos jenkkitykkimiehistä ottaisi oppia, kuten @Tykimies jo kirjoitti. Panoskammiossa on paine 3 tn jokaista neliösenttiä kohti jolloin hiekka hajoaa atomeiksi. Asia on
toinen, kun sitä pääsee lukon väliin niin ettei se mene kiinni. Videolla kohdassa 1:55 myös näkyy kun jenkkimarine kantaa kranaattia olkapään päällä. Sieltä se putoaa 1,5 m korkeudelta maahan kun kantaja vähän horjahtaa tai kompastuu.

Ei hiekka väärässä paikassa muiden maiden tykistössä uutta ole. Ruotsissa kerran näin kun kovapanosammunnoissa ottivat kranaatit suoraan hiekkaisesta maasta ja löivät putkeen. Meillä ne pitää puhdistaa trasselilla ja pidetään esim puulaatikon
pääällä. Kulttuurieroista on siis kysymys.
 
Viimeksi muokattu:
Siis vertaillaan lapiokannusta JA KAIVINKONETTA 155K83:n kiilakannukseen ja miehiino_O Jos maa-aines on samanlaista ja käytettävissä on vain MIEHET, kiilakannus voittaa ajallisesti 6-0. Juurikin tästä syystä Vammas Oy aikoinaan toimitti kiilakannuspaketteja Lievestuoreen varikolle asennettavaksi venäläiseen tykkikalustoon. Tosin, tuleehan kiilajunttaa ylös-alas nostellessa hiki;), toisin kuin kaivinkoneen työskentelyä katsellessa. Ihan toinen juttu on, että jos maa on umpijäässä, ei niitä kiiloja tarvitse takoa pohjaan saakka, pysyy se tykki siinä vähemmälläkin lujassa maassa. Ja todistettavasti kiilan takoo juntalla asfalttipihaankin:)

täysin tietämättömänä kysyn, että pitääkö vedettävä tykkikalusto oikeasti hakata maahan jollain kiiloilla ja kaivinkoneella? Eikö tuo ole aivan sairaan hidasta? Miten kauan tuliasemaan meno tuollaisella kestää siitä, kun tykki irrotetaan vetokaluston perästä? Ja miten kauan kestää saada se taas ampumisen jälkeen takaisin auton perään? Mitä tehdään, jos tulee ilmahälytys ja tykki on jollain pultattu jollain kiiloilla maahan? Jätetään tykki paikalleen ja juostaan itse ilmasuojaan? Eli ei mitään mahkua pelastaa kalustoa? Tankkimiehenä noin huono liikkuvuus tuntuu jopa 1800-lukulaiselta
 
täysin tietämättömänä kysyn, että pitääkö vedettävä tykkikalusto oikeasti hakata maahan jollain kiiloilla ja kaivinkoneella? Eikö tuo ole aivan sairaan hidasta? Miten kauan tuliasemaan meno tuollaisella kestää siitä, kun tykki irrotetaan vetokaluston perästä? Ja miten kauan kestää saada se taas ampumisen jälkeen takaisin auton perään? Mitä tehdään, jos tulee ilmahälytys ja tykki on jollain pultattu jollain kiiloilla maahan? Jätetään tykki paikalleen ja juostaan itse ilmasuojaan? Eli ei mitään mahkua pelastaa kalustoa? Tankkimiehenä noin huono liikkuvuus tuntuu jopa 1800-lukulaiselta
Jos joskus sun vaunun eteen ammutaan isku kun olette lähdössä hyökkäykseen, toivo ja rukoile että tykit ei pääse laukausten välillä liikkumaan, sun henki kirjaimellisesti riippuu siitä. :)
https://m.riemurasia.net/kuva/Tykki/117376
 
Viimeksi muokattu:
Putket kohti koillista. Tai kaakkoa, ellei peräti etelää.

HS (04.12.2016): Niinistön mukaan Suomi on tarjonnut myös Virolle mahdollisuutta osallistua tykkiostokseen... ”Kun olemme tätä operatiivista tykistöhankintaa nyt pohtineet, olemme myös informoineet Viroa siitä, että tällainen hanke on vireillä.”Niinistö muistuttaa Suomella olleen onnistuneita yhteishankintoja Viron kanssa jo aiemmin... ”Ostimme yhdessä keskivalvontatutkia muutama vuosi sitten. Kauppa oli Viron kaltaiselle maalle edullinen. Me ostimme kymmenkunta tutkaa ja Viro kaksi. Saimme hinnassa alennusta.”

Sanoo Niinistö ja jatkaa: Neuvotteluja Etelä-Korean kanssa K9 Thunder -tykistöjärjestelmästä on käyty jo pitkään. Niinistö ei halua kertoa kaupan tarkkaa hintaa, mutta sanoo, että kyse on ainakin sadasta miljoonasta eurosta... ”Maavoimille kauppa on erittäin merkittävä”, Niinistö sanoo. Ilma- ja merivoimille vaihtorahoja.
 
Putket kohti koillista. Tai kaakkoa, ellei peräti etelää.

HS (04.12.2016): Niinistön mukaan Suomi on tarjonnut myös Virolle mahdollisuutta osallistua tykkiostokseen... ”Kun olemme tätä operatiivista tykistöhankintaa nyt pohtineet, olemme myös informoineet Viroa siitä, että tällainen hanke on vireillä.”Niinistö muistuttaa Suomella olleen onnistuneita yhteishankintoja Viron kanssa jo aiemmin... ”Ostimme yhdessä keskivalvontatutkia muutama vuosi sitten. Kauppa oli Viron kaltaiselle maalle edullinen. Me ostimme kymmenkunta tutkaa ja Viro kaksi. Saimme hinnassa alennusta.”

Sanoo Niinistö ja jatkaa: Neuvotteluja Etelä-Korean kanssa K9 Thunder -tykistöjärjestelmästä on käyty jo pitkään. Niinistö ei halua kertoa kaupan tarkkaa hintaa, mutta sanoo, että kyse on ainakin sadasta miljoonasta eurosta... ”Maavoimille kauppa on erittäin merkittävä”, Niinistö sanoo. Ilma- ja merivoimille vaihtorahoja.

OK. Tuollainen yhteistyö olisi ihan järkeenkäyvää.
 
HS (04.12.2016): Niinistön mukaan Suomi on tarjonnut myös Virolle mahdollisuutta osallistua tykkiostokseen... ”Kun olemme tätä operatiivista tykistöhankintaa nyt pohtineet, olemme myös informoineet Viroa siitä, että tällainen hanke on vireillä.”Niinistö muistuttaa Suomella olleen onnistuneita yhteishankintoja Viron kanssa jo aiemmin... ”Ostimme yhdessä keskivalvontatutkia muutama vuosi sitten. Kauppa oli Viron kaltaiselle maalle edullinen. Me ostimme kymmenkunta tutkaa ja Viro kaksi. Saimme hinnassa alennusta.”

Sanoo Niinistö ja jatkaa: Neuvotteluja Etelä-Korean kanssa K9 Thunder -tykistöjärjestelmästä on käyty jo pitkään. Niinistö ei halua kertoa kaupan tarkkaa hintaa, mutta sanoo, että kyse on ainakin sadasta miljoonasta eurosta... ”Maavoimille kauppa on erittäin merkittävä”,

Tykistökeskustelussa voitaisiin tietysti puhua tykistöstäkin...
Nää ydinasetrollaajat ei varmaan lukenu lehtiä vielä 1995, kun kansainvälistä ydinsulkusopimusta jatkettiin määräämättömäksi ajaksi. Kukaan 170:stä allekirjoittajavaltiosta ei siis myy mitään ydinteknologiaa tällaista pelotetta suunnittelevaan maahan.

K9 on ollu taas näkyvästi mediassa mutta HS:n uutinen ei sisältäny mitään uutta. Kuten jo tiedetään Rovajärvellä testattiin sopiiko laite suomalaiseen ammunnanhallintajärjestelmään, meidän atarvikkeita ampumaan sekä ehtiikö sen käytön opettaa
Suomen lyhyessä vm-palveluksessa. Viimemainittu ei ollut ennakolta ainakaan varmaa, koska Etelä-Koreassa palvelusaika on 21 kk. Kokemusten kerrottiin ollen hyvät, mutta tietysti aina jotain vähemmän tyydyttävääkin löytyy. Niistä kertominen ei tie-
tysti ole PV:lle sallittua kesken kaupanteon. Itse värkki on laivassa matkalla takaisin ja aiesopimuskin kaupasta on allekirjoitettu.

Vaikka K9:n valinta tehtiin jo ennen kesää ja näytti nyt saavan sinetin Rovan testeissä, ei itse kauppaa ei ole tehty, kuten Niinistö aina jaksaa muistuttaa. Samalle rahapotille olisi Maavoimissa muitakin ottajia huutavia rahareikiä paikkaamaan muista
puolustushaaroista puhumattakaan. Viimeksihän näin kävikin, kun resurssikilpailussa toiset puolustushaarat keksi, että panssarihaupitsi on sotavalmis vasta, kun sille on atarvikkeet. Enää ei tästä ole varaa pitää kiinni tai ei hankittaisi mitään mistään.
Etelä-Korea ei myöskään ehkä toista kertaa tarjoa käytettyjä tykkejä edullisesti saadakseen pään auki kaupoille Eurooppaan. Tästä mieleen tulee 60 -luku, jolloin pieni Suomi oli japanilaisten henkilöäautojen ensimmäinen maahantuoja.
 
Viimeksi muokattu:
Tykistökeskustelussa voitaisiin tietysti puhua tykistöstäkin...
Nää ydinasetrollaajat ei varmaan lukenu lehtiä vielä 1995, kun kansainvälistä ydinsulkusopimusta jatkettiin määräämättömäksi ajaksi. Kukaan 170:stä allekirjoittajavaltiosta ei siis myy mitään ydinteknologiaa tällaista pelotetta suunnittelevaan maahan.

K9 on ollu taas näkyvästi mediassa mutta HS:n uutinen ei sisältäny mitään uutta. Kuten jo tiedetään Rovajärvellä testattiin sopiiko laite suomalaiseen ammunnanhallintajärjestelmään, meidän atarvikkeita ampumaan sekä ehtiikö sen käytön opettaa
Suomen lyhyessä vm-palveluksessa. Viimemainittu ei ollut ennakolta ainakaan varmaa, koska Etelä-Koreassa palvelusaika on 21 kk. Kokemusten kerrottiin ollen hyvät, mutta tietysti aina jotain vähemmän tyydyttävääkin löytyy. Niistä kertominen ei tie-
tysti ole PV:lle sallittua kesken kaupanteon. Itse värkki on laivassa matkalla takaisin ja aiesopimuskin kaupasta on allekirjoitettu.

Vaikka K9:n valinta tehtiin jo ennen kesää ja näytti nyt saavan sinetin Rovan testeissä, ei itse kauppaa ei ole tehty, kuten Niinistö aina jaksaa muistuttaa. Samalle rahapotille olisi Maavoimissa muitakin ottajia huutavia rahareikiä paikkaamaan muista
puolustushaaroista puhumattakaan. Viimeksihän näin kävikin, kun resurssikilpailussa toiset puolustushaarat keksi, että panssarihaupitsi on sotavalmis vasta, kun sille on atarvikkeet. Enää ei tästä ole varaa pitää kiinni tai ei hankittaisi mitään mistään.
Etelä-Korea ei myöskään ehkä toista kertaa tarjoa käytettyjä tykkejä edullisesti saadakseen pään auki kaupoille Eurooppaan. Tästä mieleen tulee 60 -luku, jolloin pieni Suomi oli japanilaisten henkilöäautojen ensimmäinen maahantuoja.


E-Koreallahan noita riittää myytäväksi enemmänkin, varsinkin kun uusi versio on jo valmisteilla:

A total of 1,136 K9s and 179 K10s will be produced… In June 2016, the DAPA revealed they were designing a new fully automatic projectile-and-charge loading system that will be retrofitted to the K9, essentially giving it a robotic turret. The purpose is to reduce the crew needed to operate the vehicle to two in order to mitigate personnel losses expected to be suffered during North Korean attacks. (Wiki)
 
En tiedä tykistöstä hirveästi mitään, joten tymiä kysymyksiä saattaa olla. Miten vertailu PZH2000 vs. K9, vaikea tietysti sanoa kumpi on parempi, mutta voisiko joku tunteva listata olennaisia eroja? Miksi PZH2000 ei tarvitse latausajoneuvoa? Yhdistävä tekijä on ainakin sama moottori?
 
En tiedä tykistöstä hirveästi mitään, joten tymiä kysymyksiä saattaa olla. Miten vertailu PZH2000 vs. K9, vaikea tietysti sanoa kumpi on parempi, mutta voisiko joku tunteva listata olennaisia eroja? Miksi PZH2000 ei tarvitse latausajoneuvoa? Yhdistävä tekijä on ainakin sama moottori?


Mitään en tiedä, mutta muistan, että PzH 2000 testattiin aikanaan. Hinnan lisäksi taisi olla painoakin Suomen olosuhteisiin silloin liikaa.

Suomessa suoritettiin kenttäkokeita PzH 2000:lla vuonna 1998 alkaneen uuden telalavettisen tykin hankintaohjelman perusteella. Testattavaksi oli valittu myös Zuzana ja AS 90 Braveheart. Järjestelmien kustannustehokkuus ei tyydyttänyt ja hanke keskeytettiin. Suomessa päätettiin hankkia sen sijaan lisää 155 K 98 -kalustoa. (Wiki)
 
Onhan se. Minä kun en tykistöstä juuri enempää ymmärrä kuin sika tähdistä, niin heräsi kysymys katsottuani tuon ammmunta pätkän.
Ammutut hylsyt mätettään maahan pystyyn ja sen jälkeen alkaa vimmattu askarointi.
Irrotetaanko hylsystä nalli vai mitä ihmettä siinä väsätään?
Jos näin on niin miksi? Ymmärrän kyllä, jos laataamo vääntää nallit irti uudelleen latausta varten, mutta maastossa suoritettuna?o_O

Se ei ole hylsy vaan ruutikartussi joka toimii ajopanoksena, kranaatti tungetaan sitä ennen erikseen putkeen.

En ole kartussien kanssa vekslannut, mutta oletan että jokaisella tykillä on vain kymmenkunta kierrätettävää kartussia, joihin laukauksen jälkeen heitetään lennosta uudet ruutipussit ja nalli seuraavia laukauksia varten. Tuossa ainoa virhe että lataaja jäi vekslaamaan jumittuneen nallin kanssa, kun olisi pitänyt siirtyä suosiolla laittamaan seuraava kuntoon. Mutta varmaan tiesikin ettei laukauksia tule kuin kourallinen.

Kyllähän se näin on. Siinä saa sissi kikkailla, erikoisjoukko hieroa asekäsittelyä, hävittäjälentäjä kokeilla g-voimia selän kustanuksella, panssarivoimat harjoitella yhteistoimintaa minkä jaksaa jne. Mutta nykyaikaisen taistelukentän todellisen tappotyöntekijän löytää noiden putkien takana työskentelevistä lättäjaloista.

Kaikkia tarvitaan joka tapauksessa.

No, ideaalitilannehan on se, että jalkaväki keskittyy pitämään vihollista aloillaan sen aikaa, että tykistö pääsee murjomaan maalit maanrakoon. Turha mennä tarvetta enempää kiväärillä sohimaan, jos voi loikoilla poterossa ja tilata murkulaa taivaalta :p
 
Viimeksi muokattu:
En ole kartussien kanssa vekslannut, mutta oletan että jokaisella tykillä on vain kymmenkunta kierrätettävää kartussia, joihin laukauksen jälkeen heitetään lennosta uudet ruutipussit ja nalli seuraavia laukauksia varten.

Ei pidä paikkaansa. Kartusseja on yhtä monta kuin on kranaattejakin. Yhdessä 122:sen ammuslaatikossa on kaksi kranaattia ja kaksi kartussia. Yhdessä 130:sen ammuslaatikossa on yksi kranaatti ja yksi kartussi. Kartussin sisällä ovat ruutipussit ja kartussin suuaukko on sinetöity vahvalla pahvilla. Tuo pahvi otetaan pois ennen ammuntaa, tarkistetaan että ruutipussit ovat ehjiä, eivätkä pilaantuneita tai muuten menettäneet tehonsa, tämän jälkeen pussien määrää vaihtelemalla saadaan erilaisia panoksia aikaan, sitten kun haluttu panos on tehty, laitetaan pahvi takaisin kartussin suuaukkoon.

Kartussit ovat kyllä uudelleen käytettäviä, mutta ei niitä ainakaan varusmiespalveluksessa uudelleen käytetä samalla leirillä. Tosiaan kranaatteja ja kartusseja voi olla paljonkin enemmän kuin 10 kappaletta. Joskus sitä on tullut yön pimeinä tunteina valmisteltua jopa 40 panosta.
 
Kartussit ovat kyllä uudelleen käytettäviä, mutta ei niitä ainakaan varusmiespalveluksessa uudelleen käytetä samalla leirillä

Näin on. Uudelleenkäyttö on kyllä teknisesti mahdollista, mutta ainoastaan samalla tykillä, jolla se on ensi kerran ammuttu. Tämä johtuu siitä, että kartussi tiivistää panoksen paineet pysymään panoskammiossa ja puristuu silloin sen seiniä vasten.
Jokainen tykki kuluu yksilöllisesti eikä toisen tykin panoskammioon tungettu kartussi sinne mahtuisi. II MS:n aikana kartusseja panostettiin kyllä myös tuliasemissa ja ohjesääntöihin jäi varmaan aika kuollut kirjan: jokaiseen kartussiin pitäisi tussilla
merkitä tykin numero millä se on ammuttu.

130 K 54:n kartusseilla on kyllä ainoastaan romumetallin arvo, koska panoksia ei enää uusia tule. Oman tykkimiesuran ensimmäiseksi tykiksi taas valikoitui 155 H 17 jonka ammuslaatikossa oli kaksi kranaattia ja kaksi kartussia. Painoa aika tarkalleen
tasaraha 100 kg. Kartusseista vielä sen verran, että niitä voi hyvin kutsua hylsyiksikin, koska niitähän ne ovat. Ei-tykkimiehet ymmärtää silloin paremmin.
 
Näin on. Uudelleenkäyttö on kyllä teknisesti mahdollista, mutta ainoastaan samalla tykillä, jolla se on ensi kerran ammuttu. Tämä johtuu siitä, että kartussi tiivistää panoksen paineet pysymään panoskammiossa ja puristuu silloin sen seiniä vasten.
Jokainen tykki kuluu yksilöllisesti eikä toisen tykin panoskammioon tungettu kartussi sinne mahtuisi. II MS:n aikana kartusseja panostettiin kyllä myös tuliasemissa ja ohjesääntöihin jäi varmaan aika kuollut kirjan: jokaiseen kartussiin pitäisi tussilla
merkitä tykin numero millä se on ammuttu.

Kävipähän mielessä, että olisikos mahdollista palauttaa tuollainen hylsy alkuperäisiin mittoihin? Itse kuvittelisin, että prosessi voi olla hyvinkin samanlainen mitä käytetään hylsyjen valmistuksessa muutenkin. En sano, että tuota voisi tehdä loputtomiin asti, mutta jos sillä saisi käytettyä hylsyä kahdesti, yhden käytön sijaan, niin eikös se olisi ihan rahan arvoinen teko?

Tämä siis ihan teoreettisella tasolla. Hylsyttömät ratkaisut taitavat olla enemmän nykyaikaa.
 
Kartussit tyssätään tai jollain muulla tavalla palautetaan takaisin nimellismittoihinsa. Sen jälkeen niihin voi ladata uudet panokset. En osaa sanoa kuinka monta kertaa saman hylsyn voisi käyttää mutta 2-3 kertaa ainakin. Kriittinen paikka on hylsyn
suu johon syntyy helposti repeämiä. Pienet ei vielä haittaa mutta yli 5 mm jos esiintyy pitää hylsy hylätä.
 
Back
Top