Tykistö

Niin mitenkäs se oli sen rys... neukk... venäläisen telakanuunan (152telak91?) kanssa? Oliko niitä tarkoitus ostaa Neuvostoliitosta enemmänkin? Mutta valtio katosi alta? Eikö DDR:llä ollut niitä meille myytäväksi? Miksi niistä luovuttiin niin nopeasti? (Ja tämä siis ei ole arvostelua, vaan minulla ei ole tietoa.)
 
Niin mitenkäs se oli sen rys... neukk... venäläisen telakanuunan (152telak91?) kanssa? Oliko niitä tarkoitus ostaa Neuvostoliitosta enemmänkin? Mutta valtio katosi alta? Eikö DDR:llä ollut niitä meille myytäväksi? Miksi niistä luovuttiin niin nopeasti? (Ja tämä siis ei ole arvostelua, vaan minulla ei ole tietoa.)
Yhden pston verran ylijohdon tykistönä. Hankinta kesti kauan vaikka kaupat tehtiin muistaakseni 1989. Hyväksyttiin sotavarusteeksi vasta 1998 ja poistui jotain 2015. Loput kranaatit saman putken vedettävälle versiolle. Poistoon syynä uniikit alustat joihin ei ollu varaosia ja itäkalibereista luopuminen.
 
Yhden pston verran ylijohdon tykistönä. Hankinta kesti kauan vaikka kaupat tehtiin muistaakseni 1989. Hyväksyttiin sotavarusteeksi vasta 1998 ja poistui jotain 2015. Loput kranaatit saman putken vedettävälle versiolle. Poistoon syynä uniikit alustat joihin ei ollu varaosia ja itäkalibereista luopuminen.

Tuosta olikin aiemmissa viesteissä, että varaosien kanssa oli vaikeuksia (ja mm. tykkien kanssa toimitettu huoltojärjestelmä oli minimaalinen). Mistäköhän tämä juontui? Venäjä nyt ei ole ehkä kaikkein helpoimpia kauppakumppaneita, mutta luulisi osia silti saaneen tehtaalta. Tai ainakin käytettynä jostakin itäblokista (Ukraina).

Toki käsitän kalustosta luopumisen. Vanhahkoa ja kohtuullisen uniikkia tavaraa.

Niin mitenkäs se oli sen rys... neukk... venäläisen telakanuunan (152telak91?) kanssa? Oliko niitä tarkoitus ostaa Neuvostoliitosta enemmänkin? Mutta valtio katosi alta? Eikö DDR:llä ollut niitä meille myytäväksi? Miksi niistä luovuttiin niin nopeasti? (Ja tämä siis ei ole arvostelua, vaan minulla ei ole tietoa.)

Päättelen, että tarkoitus oli hankkia tykkejä molemmille panssariprikaateille... DDR-hankinnoissa tuli kai 72 kpl, joten liekö sitten ollut tarkoitus hankkia kaksi patteristoa per panssariprikaati?

Mutta voin ihan hyvin olla väärässä, lainaamani nimimerkki varmaan tarkentaa tarvittaessa:

No asiaan varmasti vaikutti moni asia mutta NL:n hajotessa jäi kesken ainakin BMP-2, 152TelaK91 ja 152K89 hankinnat sekä MT-LBv hankinnat. Tarkoitus oli varustaa toinen silloin MT-LBv kaluston varassa ollut SA-PsPr BMP-2:lla (se jo T-72:lla varustettu) jolloin olemassa olevat BMP-1:t olisivat riittäneet sille T-55M:llä varusteltavalle PsPr:lle. Molemmille prikaateille olisi haluttu tykkikalustoksi 152K kalusto. Suunnitellut kaupat jäi kesken NL:n hajottua ja vain murto-osa toteutui, tosin ex-DDR:stä saatiin sitten osa suunnitellusta kalustosta ainakin määrällisesti, ei ehkä laadullisesti kun BMP-1:ä tuli -2:n sijaan ja 122mm tykkejä 152:n sijaan.

Vapautuvilla ja lisähankittavilla MT-LBv:llä oli suunniteltu varustettava osa JPr:sta.Tästä syystä mm. KarPr testasi vuosia intensiivisesti MT-LBv kalustoa 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa vuosien ajan. No nyt tiedämme että näitä JPr:a ei lopulta saatu koskaan loppuun varusteltua vaikka loppuun ajettua BTR-60 kalustokin pidettiin rivissä ja vaikka osan näistä raskaspatteristo (se jonka olisi pitänyt olla 152K89:llä alunperin) korvattiin kevyellä.

Voidaan toki kysyä miksi sotilastavaraa ylipäätänsä ei enemmän saatu velan kuittauksena Venäjältä,ä. Itse uskon, että Kopteri-Kustaan ajan ilmapiiriin ja teknomeijan ihannointiin ei Ryssäromut sopineet (tai tankit ylipäätään) ja toisaalta laarit oli täynnä "riittävän hyvää" ex-DDR:n tavaraa. Halusiko Puolustusvoimat edes lisää sitä? Entä poliitikot? Samoin lieni poliittisesti hyödyllistä 1990-luvun laman aikana pitää Sisu Defencen tuotantolinjan auki tuottamalla vaikka sitten kopioita BV:sta.
 
@PSS

Tarkennetaan siis vielä, että DDR:llä ei ko. tykkejä (2S5, alkuperäisellä nimellä) koskaan ole ollutkaan käytössä. Itä-Saksan jäämistöstä harkittiin 152 mm panssarihaupitsin, 2S3:n, hankkimista. Valitettavasti alustat olivat sen verran heikossa hapessa, että päädyttiin pienempikaliberiseen panssarihaupitsiin, 2S1 (122 PSH 74).

Tuolta vielä tirkisteltävää, mitä kaikkea oli käytössä DDR:ssä:

https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Technik_und_Bewaffnung_der_NVA
 
Loput kranaatit saman putken vedettävälle versiolle
Harmi kun ei myyty niitakin Indonesiaan (viittaan niihin 4:aan tai 5:een Bofors tykkiin, joita tassa taannoin jaljitettiin kissojen ja koirien kanssa).
- sisaanajoa pitkasti yli puolet verrattuna varsinaiseen "toiminnalliseen aikaan"

Hyva tuo CV:n historiallinen katsaus, eli suunnitelmat oli ihan kohillaan. Sitten
"Voidaan toki kysyä miksi sotilastavaraa ylipäätänsä ei enemmän saatu velan kuittauksena Venäjältä,ä. Itse uskon, että Kopteri-Kustaan ajan ilmapiiriin ja teknomeijan ihannointiin ei Ryssäromut sopineet (tai tankit ylipäätään) ja toisaalta laarit oli täynnä "riittävän hyvää" ex-DDR:n tavaraa." paastettiin hihhulit irti, ja taas saatiin lyhytkestoisia joukkoja (hadin tuskin) koulutettua ennenkuin romut happanivat kasiin.
- tosin mainittiinhan sekin tausta, ettei kotimainen vaihtoehtokaan ollut niin hyva kuin mainostettiin
- kaippa puolustusministerit ovat usein tunteneet olevansa se varis juuri tervatulla katolla: nokka, pyrsto, jne
 
Tuosta olikin aiemmissa viesteissä, että varaosien kanssa oli vaikeuksia (ja mm. tykkien kanssa toimitettu huoltojärjestelmä oli minimaalinen). Mistäköhän tämä juontui? Venäjä nyt ei ole ehkä kaikkein helpoimpia kauppakumppaneita, mutta luulisi osia silti saaneen tehtaalta. Tai ainakin käytettynä jostakin itäblokista (Ukraina).

Olisiko, että valmistaja on lopettanut noiden osien valmistuksen? Ja että venäjä olisi päättänyt käyttää omansa loppuun ja pitävänsä MSTA-S:t armeijan pääkalustona.
 
WMZ322_SH-3_122mm_tracked_self-propelled_howitzer_China_Chinese_army_defense_industry_Internet_925_001.jpg


The WMZ322 is a 122mm tracked self-propelled howitzer designed and manufactured by the Chinese Defense Company NORINCOP (North Industries Corporation). First information about this artillery systems was released in 2005, but NORINCO has never published technical details about the product. According some Chinese military sources, the WMZ322 is proposed for the export under the name of SH-3. The WMS322 offers for mobility and fire power thanks to its computerized firing control system. According a pictures released on the website China Military, the WMZ322 is in service with the Chinese armed forces. In November 2017, President Paul Kagame’s office releasing a picture on its Flickr account showing one SH-3 that participated in a military exercise in Rwanda under the code name ‘Hard Punch II’.
https://www.armyrecognition.com/chi...acked_self-propelled_howitzer_data_china.html

Olisiko tästä 122mm kaluston korvaajaksi?

The artillery weapon system is fitted with a semi-automatic loading system offering a rate of fire of 6 to 8 rounds per minute. The main gun has a maximum firing range of 18 km with standard ammunition, 22 km with EFRB (Extend Range Full Bore) and 27 km with RAP (Rocket Assisted Projectiles) ammunition. The vehicle can carry a total of 40 ammunition.
 
Hyvinkin, mutta kaluston ostaminen Kiinasta voi olla turvallisuuspoliittisesti vaikeaa. Vaikka onhan meillä ollut hyvät välit Kiinan kansantasavaltaan jo vuodesta 1944, minkä osoituksena oli myös tämänvuotinen valtiovierailu - ongelmaksi voi kuitenkin muodostua tiettyjen länsivaltojen kanta isompien kauppojen kohdalla.

Jos tuossa olisi aseena vaikkapa 122 K 60:n tyyppinen pitkäputkisempi kanuuna, niin sillä saavutettaisiin tiettyjä etuja kuten pidempi kantama (25 km perusampumatarvikkeella). Taitaa kuitenkin olla niin, että pitkäputkisemman ja pidempiä, suurempia panoksia käyttävän kanuunan asennus vaatisi raskaamman alustankin.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Hyvinkin, mutta kaluston ostaminen Kiinasta voi olla turvallisuuspoliittisesti vaikeaa. Vaikka onhan meillä ollut hyvät välit Kiinan kansantasavaltaan jo vuodesta 1944, minkä osoituksena oli myös tämänvuotinen valtiovierailu - ongelmaksi voi kuitenkin muodostua tiettyjen länsivaltojen kanta isompien kauppojen kohdalla.

Jos tuossa olisi aseena vaikkapa 122 K 60:n tyyppinen pitkäputkisempi kanuuna, niin sillä saavutettaisiin tiettyjä etuja kuten pidempi kantama (25 km perusampumatarvikkeella). Taitaa kuitenkin olla niin, että pitkäputkisemman ja pidempiä, suurempia panoksia käyttävän kanuunan asennus vaatisi raskaamman alustankin.

Pikkuisen enemmän voisi tosiaankin olla enemmän tuota kantamaa. Kiina maana on myös ongelma, saataisiinko sieltä hankittua osia jos tilanne olisi päällä. Toinen ongelma olisi, että pitäisikö tuolta ostaa aseita alunalkaenkaan?
 
pitäisikö tuolta ostaa aseita alunalkaenkaan?
Tuleeko muuta mieleen kuin ruosteisia rynkkyja, vino pino ja T-tankkien rantatykkitorneihin laivakranuja, kun niita oli ensin 20v (?) aseen alkuperaislahteelta pyydelty
- oli "sattumoisin" PLAN-paattien paa-aseen valjyys, tuo sama
 
Olisiko, että valmistaja on lopettanut noiden osien valmistuksen? Ja että venäjä olisi päättänyt käyttää omansa loppuun ja pitävänsä MSTA-S:t armeijan pääkalustona.

Ei harmainta aavistusta, voi hyvin olla. Tuotanto näköjään päättyi 1991. Tosin tela-alusta on kuulemma sama kuin mm. BUK-järjestelmässä ja taitaapi olla monessa muussakin systeemissä vähintään samansukuinen alusta, joten kaipa varaosia löytyisi? Tykin osalta vaikeampaa, mutta kannibalisoituja luulisi saaneen Ukrainasta/Valko-Venäjältä - ja onhan meillä se tykki itsessään vedettävänä versiona.

Ei sillä, että erityisesti kaipaisin kaluja takaisin, kuten jo ylempänä kirjoitin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Yksikään EU:n jäsenmaa ei tällä hetkellä saa ostaa aseita suoraan Kiinasta tai Venäjältä. Muutekin käyttäisin hankintamäärärahat uusien tykkien sijaan etupäässä ampumatarvikkeisiin.
Mutta EU:n sotatarvikkeiden kaupan kielto Kiinan kanssa koskee ainoastaan vientiä Kiinaan. Siinä ei puhuta sanallakaan tuonnista.

Ja tuodaanhan tänne Kiinasta siviilimyyntiinkin ampuma-aseita.
 
Tuosta olikin aiemmissa viesteissä, että varaosien kanssa oli vaikeuksia (ja mm. tykkien kanssa toimitettu huoltojärjestelmä oli minimaalinen). Mistäköhän tämä juontui? Venäjä nyt ei ole ehkä kaikkein helpoimpia kauppakumppaneita, mutta luulisi osia silti saaneen tehtaalta. Tai ainakin käytettynä jostakin itäblokista (Ukraina).

Toki käsitän kalustosta luopumisen. Vanhahkoa ja kohtuullisen uniikkia tavaraa.



Päättelen, että tarkoitus oli hankkia tykkejä molemmille panssariprikaateille... DDR-hankinnoissa tuli kai 72 kpl, joten liekö sitten ollut tarkoitus hankkia kaksi patteristoa per panssariprikaati?

Mutta voin ihan hyvin olla väärässä, lainaamani nimimerkki varmaan tarkentaa tarvittaessa:

Olikos täällä joskus vihjettä että 152 telavehkeitä olisi ollut harkittu jopa parille jääkäriprikaatille
 
Mutta EU:n sotatarvikkeiden kaupan kielto Kiinan kanssa koskee ainoastaan vientiä Kiinaan. Siinä ei puhuta sanallakaan tuonnista
Ehdit ensin.

Mutta lisataan: the UK and France have been able to export to China equipment with military applications -- such as the UK Searchwater radar and the French AS-365N Dauphin-2 helicopter -- in the period since the embargo was imposed.
 
Back
Top