Tykistö

Taidan jättää nämä kommentoinnit ja palata vanhaan linjaan, ilman komentteja ja ajatuksia. Tappele jonkun muun kanssa, jotta mun ei tarvitse laittaa sua ignoren alle.

Lähinnä ihmettelin, että miten Suomi ja Venäjä ovat jäämässä 130 mm viimeisiksi käyttäjiksi, kerran Intia modernisoi monta sataa putkea...
 
Intia modernisoi putket 155-millisiksi...

Miten tuon hankkeen lopulta kävi? 180 kpl modattiin mutta mitä tapahtui lopuille. Menivätkö poistoon vai jäivätkö edelleen käyttöön alkuperäisasussaan? Tykkejä ainakin oli kuitenkin käytössä satamäärin.
 
Miten tuon hankkeen lopulta kävi? 180 kpl modattiin mutta mitä tapahtui lopuille. Menivätkö poistoon vai jäivätkö edelleen käyttöön alkuperäisasussaan? Tykkejä ainakin oli kuitenkin käytössä satamäärin.

edelliseltä sivulta

India's Ministry of Defence has approved the upgrading of the Indian Army's Soviet-era 130mm/52 caliber M-46 field guns (a model that dates back to 1954) to the 155 mm/45 caliber model. The upgrade works, estimated to cost about $ 28 million, will be carried out by the state-owned Ordnance Factory Board (OFB).

According to a government official, the OFB secured the contract by outbidding two foreign players who had partnered with local private sector companies Punj Lloyd and Bharat Forge. All upgraded guns will be supplied to the Indian Army by 2022.

The Army had floated a tender in 2013 for upgrading the lethality of 300 out of 1,000 M-46 guns. The gun will acquire a range of over 38 kilometers after the upgrade. The defense ministry selected the state-owned OFB on the basis of better capabilities in terms of direct fire, the rate of fire, accuracy, and consistency. The gun has a combat weight of 8.4 tons and a length and width of 11.84 meters and 2.45 meters.
 
edelliseltä sivulta

Niuhotan: alkuperäinen pituuskaliiperi oli viissiin enemmän kuin 52?

Näiden Intia-uutisten kanssa tulee aina se murhe ettei tiedä lähtikö muutostyö koskaan edes käyntiin. Lennokkaita projekteja on mutta niillä on toisinaan tapana venyä ja vanua.
 
Jossain tekstissä osui aikoinaan silmiin maininta tutkittavana olleesta 152 H 55 - kaluston ”kanuunamodifikaatiosta”. Onko joku kuullut moisesta? Mitähän mahtoi pitää sisällään? Ilmeisesti pidempää putkea väljyydessä 152 tai 155.
 
Intialaisilla löytyy myös M46 asennettuna Arjun alustalle.
https://www.armyrecognition.com/def...n_arjun_mk-i_tank_unveiled_defexpo_10021.html

Zuhai messuilta.
30770128617_9118a80f88_k.jpg

007p2fpvgy1fwwes5xc7mj33402c01kx-jpg.514417

007p2fpvgy1fwwes14gmcj33402c01kx-jpg.514418

007p2fpvgy1fwwes85xpuj33402c0nnt-jpg.514419

007p2fpvgy1fwwesaanzxj33402c01kx-jpg.514420
 
1541398312081.png

1541398171682.png

Selvennykseksi: Suomessa siis kokeiltiin yhdellä vetävällä pyöräparilla kulkevaa tykkiä jo 27 vuotta sitten ja huonoksi todettiin. Olettaa siis sopii, että kiinalaisetkin versiot soveltuvat parhaiten asfaltoidulle pihalle;)
 
Last edited by a moderator:
Uskotteko, että Suomi vielä modernisoi vedettävää tykkikalustoa, vai poistuvatko käytöstä sitä mukaa, kun A-tarvikkeet happanevat (lähinnä 122mm) tai tykit kuluvat loppuun (155mm).
 
Uskotteko, että Suomi vielä modernisoi vedettävää tykkikalustoa, vai poistuvatko käytöstä sitä mukaa, kun A-tarvikkeet happanevat (lähinnä 122mm) tai tykit kuluvat loppuun (155mm).

Minusta olisi hyvin huolestuttavaa jos jossain päin Suomea päättäjät pohtivat tulevaisuutta ja niissä pohdinnoissa ainoa tykistö olisi telavehkeet. Niitä kun ei ikinä tule olemaan muutamia kymmeniä enempää. Kait se Ukrainakin on osoittanut, että tykistö on edelleen taistelukentän kunkku jos ja kun ilmavoimat syystä tai toisesta pysyy poissa rintamalta.
 
Minusta olisi hyvin huolestuttavaa jos jossain päin Suomea päättäjät pohtivat tulevaisuutta ja niissä pohdinnoissa ainoa tykistö olisi telavehkeet. Niitä kun ei ikinä tule olemaan muutamia kymmeniä enempää. Kait se Ukrainakin on osoittanut, että tykistö on edelleen taistelukentän kunkku jos ja kun ilmavoimat syystä tai toisesta pysyy poissa rintamalta.

Nimenomaan näin. Edes sellaiset valtiot, joilla on täysin ylivoimainen ilma-ase ja rutkasti telakalustoa (USA) eivät ole hylänneet vedettävää kalustoa. Sanoisin että vedettävän tykistön häviäminen koittaa about samaan aikaan kuin raskaampien kranaatinheittimienkin (ei todellakaan vähään aikaan). En ole asiantuntija kranaatinheittimissä, mutta luulisi että 120mm heitintä kohtaa monet samat ongelmat ja rajoitukset kuin vedettävää tykistöäkin.
Ei liene yhtään valtiota joka voisi säilyttää suuren armeijan ja luopua vedettävästä kalustosta siirtyen esim. teloilla ja pyörillä pörräävään.
 
Nimenomaan näin. Edes sellaiset valtiot, joilla on täysin ylivoimainen ilma-ase ja rutkasti telakalustoa (USA) eivät ole hylänneet vedettävää kalustoa. Sanoisin että vedettävän tykistön häviäminen koittaa about samaan aikaan kuin raskaampien kranaatinheittimienkin (ei todellakaan vähään aikaan). En ole asiantuntija kranaatinheittimissä, mutta luulisi että 120mm heitintä kohtaa monet samat ongelmat ja rajoitukset kuin vedettävää tykistöäkin.
Ei liene yhtään valtiota joka voisi säilyttää suuren armeijan ja luopua vedettävästä kalustosta siirtyen esim. teloilla ja pyörillä pörräävään.

Sveitsillä on ollut aika hyvää yritystä.tuohon suuntaan. Tuskin sielläkään on ihan puhtaaseen suoritukseen päästy.
 
Jenkit ovat testanneet kuorma-auton lavalta ammuttavaa kevyt rekyylistä 155mm haupitsia. Saman firman tuote kuin 105mm Hawkeye, josta on täälläkin ollut puhetta ja toimii samalla ns. "forward-recoiling" periaatteella. US Army haluaa korvata jalkaväkiyksikköjen vedettävän tykistön (105 ja 155mm) itseliikkuvalla 2020-luvun puolivälin paikkeilta alkaen.

Army Tests Low-Recoil 155mm Howitzer Small Enough To Fit On The Back Of A Truck
http://www.thedrive.com/the-war-zon...er-small-enough-to-fit-on-the-back-of-a-truck

image
 
Nimenomaan näin. Edes sellaiset valtiot, joilla on täysin ylivoimainen ilma-ase ja rutkasti telakalustoa (USA) eivät ole hylänneet vedettävää kalustoa. Sanoisin että vedettävän tykistön häviäminen koittaa about samaan aikaan kuin raskaampien kranaatinheittimienkin (ei todellakaan vähään aikaan). En ole asiantuntija kranaatinheittimissä, mutta luulisi että 120mm heitintä kohtaa monet samat ongelmat ja rajoitukset kuin vedettävää tykistöäkin.
Ei liene yhtään valtiota joka voisi säilyttää suuren armeijan ja luopua vedettävästä kalustosta siirtyen esim. teloilla ja pyörillä pörräävään.

Minä taas arvelisin, että vedettävä kranaatinheitin ylittää vedettävän tykin elinkaaren käyttökelpoisena asejärjestelmänä. Syistä vähäisin ei suinkaan ole huomattava ero valmistuskustannuksissa. Parempi liikkuvuus on myös oma meriittinsä kranaatinheittimelle.
 
Uskotteko, että Suomi vielä modernisoi vedettävää tykkikalustoa, vai poistuvatko käytöstä sitä mukaa, kun A-tarvikkeet happanevat (lähinnä 122mm) tai tykit kuluvat loppuun (155mm).

Pyrkimys yhteen kaliberiin on mainittu useaan otteeseen useissa lähteissä, joten kyllä, 122 mm poistuu ampumatarvikkeiden hapantuessa/loppuessa. 155 mm tykistö voi saada vielä jotakin ammunnanhallintaan/paikannukseen liittyvää modifikaatiota ajan myötä, mutta kyllä, kaluston kuluessa loppuun uskon panostettavan itseliikkuvaan. Itseliikkuvuuden edut ovat tykistössä niin ilmeiset meidän olosuhteissamme eikä strategiselle liikkuvuudelle taas ole tarvetta.
 
Sveitsillä on ollut aika hyvää yritystä.tuohon suuntaan. Tuskin sielläkään on ihan puhtaaseen suoritukseen päästy.

Puola tulee myös mieleen. Vedettävää tykistöä ei taida olla enää lainkaan käytössä, ellei sitten paikallisjoukoille ole varastoitu jotakin, mitä ei Wikipediassa kehdata esittää. Kranaatinheittimiäkin kehitetään kovasti ajoneuvoalustoille (Rak ja Rosomak). Itävalta, Saksa ja Tsekkikin, jos vähän vähemmän vakavasti puolustukseen suhtautuvat maat hyväksytään, tukeutuvat itseliikkuvaan kalustoon tykistössä, vedettävät heittimet toki ovat edelleen vahvasti mukana. Ranskallakin on Wikipedian mukaan enää patteristo vedettäviä tykkejä, ilmeisesti johonkin erikoiskäyttöön.
 
Puola tulee myös mieleen. Vedettävää tykistöä ei taida olla enää lainkaan käytössä, ellei sitten paikallisjoukoille ole varastoitu jotakin, mitä ei Wikipediassa kehdata esittää. Kranaatinheittimiäkin kehitetään kovasti ajoneuvoalustoille (Rak ja Rosomak). Itävalta, Saksa ja Tsekkikin, jos vähän vähemmän vakavasti puolustukseen suhtautuvat maat hyväksytään, tukeutuvat itseliikkuvaan kalustoon tykistössä, vedettävät heittimet toki ovat edelleen vahvasti mukana. Ranskallakin on Wikipedian mukaan enää patteristo vedettäviä tykkejä, ilmeisesti johonkin erikoiskäyttöön.

Puola ainakin täyttää tuon suuren armeijan vaateen. Muut ovat vähän hiinä ja hiinä.
 
Back
Top