Tykistö

Pyörät tosiaankin panevat ajattelemaan, että "mistähän nuokin on haalittu?"
Mikä tää muotitermi olikaan, kiertotalous eikö niin.

Termin keksijän pitäisi tulla katsomaan, miten SA-Int teki kiertotalous silloin kun konsultin isä oli vielä pilke isoisän ja -äidin silmissä. :salut:
 
Tykistö todella matkustaa 1. luokassa. Ovat niin hienoja että laukaisuakin varten pitää olla oma erillinen lämmitetty tilao_O. Taitaa olla niin, että talvisodassa ei tykistön tulen vähäisyys johtunut kranaattien puutteesta vaan hanhenmaksapateen kuljetusvaikeuksista:)!
 
Ampuvat lämmitetyistä kasemateista nojatuolissa istuen.

Totta, totta! On toki yleisesti tiedossa tykistön tarvitsevan paljon rompetta ja hyvät olosuhteet voidakseen taistella kykyjään vastaavalla tasolla. Tähän liittyy myös maailmanlaajuinen pyrkimys kasvattaa tykistön kantomatkaa. Mitä pidemmälle kranaatti lentää, sitä vaikeampi havaita miten pieleen laukaus meni:devilish:.
 
76 ItK/31? Porlammen motista tms.
Helposti tunnistettavat pyörät on tosiaan peräisin 76 ItK31:stä. Niitä suunnitellessa ei painonsäästö ole ollu prioriteettilistalla ollenkaan....
Mutta ei välttämättä Porlammin motista, sillä sotasaaliina saatiin vain reilut 40 kpl mutta Saksasta ostettiin yli 70, sotasaalista tietysti nekin. Koska PV ei ennen heittänyt mitään pois saivat nämä "Itko:t" loppusijoituksen rt:n harjoitusaseina.
 
Kuvamuistini:rolleyes: sanoi, että jossain vanhassa kuvassa olen tuon nähnyt ja niinhän se olikin, 81KRH71Y vastaanottoammunta Niinisalossa joskus 70-luvun alussa ja kuvan oikeassa reunassa samantapainen koppi:
81Krh71 luovutuskuva 3.jpg
Itse koppi on jonkin vanhan (RT?) tykin etukilpi, mutta minkä? 152/45C:stä se ei ole.

Ja tässä vielä samantapainen (mutta ei sama) laukaisusuoja Tampella omalla koeradalla Niinisalossa 155GH45T:n ensimmäisessä koeammunnassa 09.08.1988; voisi siis sanoa, että konstruktio on koeteltu ja hyväksi havaittu;):
Loppu.jpg
Kuvassa vasemmalla näkyy 130/53TK -kehysaseen putkensuu.
 
Last edited by a moderator:
koppi on jonkin vanhan (RT?) tykin etukilpi, mutta minkä? 152/45C:stä se ei ole.
Melkein kaikki sopivankokoiset rannikkotykit oli ilman kilpeä, joten vaihtoehtoja ei monta ole. Piirteitä siis kiilamainen muoto sekä korotusta varten tehty aukko ulottuu ainoastaan etuseinään eikä mene "katto-osaan". Lisäksi kilven piti olla poistettu käyttöstä 1971. Tämä viimeinen ehto rajaakin mahdollisuudet ainoastaan yhteen tykkimalliin 130/46 E eli brittien MkVII lempinimeltään "Loordi". Tuli Suomeen 1940 mutta ehti käyttöön vasta Jatkosotaan. Hangon rintamalla ammuttiin putket loppuun ja ne putkitettiin 1940-luvulla Tampellassa uudestaan. 1960-luvulla tykkeihin asennettiin uudet 130/50 N -tykeistä otetut
kilvet. Kalusto toimi rautatietykkeinä. Yksi tämän ajan päälliköistä oli sotahistorioitsijanakin tunnettu Urho Myllyniemi. Kun Tampella teki tämänkin kilpien vaihtotyön on johtopäätös aihetodisteilla aika selvä. Mutta kirjallisuudessa ei ole yhtään kuvaa joka todistaisi asian.
 
Ove Enqvistin kirjassa "Suomen rannikkotykit" on sivulla 145 kuva 130/50 N -tykin kilvellä varustetusta 152/46 E -tykistä. Tuo Reilassa käytetty koeammuntasuoja ei selvästikään ole näistä kilvistä tehty.

130/53 N -tykistä löytyy hyvä kuvasarja SA 154757-779.
152/46 E -tykistä löytyy hyvä kuvasarja SA 69714-8, virheellisesti nimellä "152/45 E".

MILLOGin Ruttanmäen radalla 2010 oli 130/53 N -kilpi laukaisusuojana:
1542709109122.png
 
Back
Top