Tykistö

kimmo.j kirjoitti:
Eikö "leiritykki" tarkoita sitä, että tykki on poistunut sodanajan vahvuudesta ja palvelee vielä loppuun harjoituskalustona?
Ns ammutaan loppuun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin se varmasti menee. Tykit pyörivät vielä mukana vahvuuslistauksissa mutta ensilinjan käyttöä niille ei ole suunniteltu. Ne olisi tietysti mahdollisuus palauttaa vielä riviin amitsuunia hankkimalla mutta se on sitten toinen tarina.

Noin yleisesti ottaen @Huhta on tuolla edellä varmaankin oikeilla jäljillä kun korostaa ampumatarpeiden kustannuksia ja merkitystä kokonaisuudessa.
 
Rannari kirjoitti:
Näin se varmasti menee. Tykit pyörivät vielä mukana vahvuuslistauksissa mutta ensilinjan käyttöä niille ei ole suunniteltu. Ne olisi tietysti mahdollisuus palauttaa vielä riviin amitsuunia hankkimalla mutta se on sitten toinen tarina.

Noin yleisesti ottaen @Huhta on tuolla edellä varmaankin oikeilla jäljillä kun korostaa ampumatarpeiden kustannuksia ja merkitystä kokonaisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vielä 2000-luvun alussa meillä käytettiin leireillä 105H37:aa. Sodassa palvellutta kalustoa siis joista jossain yksilössä oli asekilvessä (vai mikä olikaan oikea termi) luodin/sirpaleen reikiä. Tiedä oliko sodassa tullut vai jälkeenpäin ammuttu siihen mortteja häkellyttämään. Kuulemma ampumatarvikkeita "ammuttiin loppuun" ja laukaisumäärät leireillä oli todella hurjia verrattuna vaikka 122H63-kaluston kanssa harjoitteluun.

Suomella on kyllä niin runsas tykkikalusto ja vedettävää tykistöä sen verran etten oikein hevin usko että ensimmäisenä tarvitsee vanhaa kalustoa riviin raijata. Eipä sillä, esim. 105H37 oli yllättävänkin hyvä ja käyttökelpoinen. Ei siinä ongelmia esiintynyt leireillä enempää kuin 122-kalustonkaan kanssa, eikä tekniikka valtavasti ollut mennyt eteenpäin. Jos noihin on/saadaan ampumatarviketta ja tykeistä on pulaa niin ihan soivia pelejä olisivat.
 
Shadowmon kirjoitti:
Vielä 2000-luvun alussa meillä käytettiin leireillä 105H37:aa. Sodassa palvellutta kalustoa siis joista jossain yksilössä oli asekilvessä (vai mikä olikaan oikea termi) luodin/sirpaleen reikiä. Tiedä oliko sodassa tullut vai jälkeenpäin ammuttu siihen mortteja häkellyttämään. Kuulemma ampumatarvikkeita "ammuttiin loppuun" ja laukaisumäärät leireillä oli todella hurjia verrattuna vaikka 122H63-kaluston kanssa harjoitteluun.

Suomella on kyllä niin runsas tykkikalusto ja vedettävää tykistöä sen verran etten oikein hevin usko että ensimmäisenä tarvitsee vanhaa kalustoa riviin raijata. Eipä sillä, esim. 105H37 oli yllättävänkin hyvä ja käyttökelpoinen. Ei siinä ongelmia esiintynyt leireillä enempää kuin 122-kalustonkaan kanssa, eikä tekniikka valtavasti ollut mennyt eteenpäin. Jos noihin on/saadaan ampumatarviketta ja tykeistä on pulaa niin ihan soivia pelejä olisivat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Välittömään tarpeeseen on varmasti varattu muuta kalustoa. Tappioiden ja tilanteen pitkittymisen myötä saattaisi tietysti tulla kaikenmoisia muuttujia kuvaan mukaan. Silloinkin saattaisi käydä niin että on helpompi ostaa jostakin vaikka vanhempaa vedettävää 155mm kalustoa ja niihin amnuksia sen sijaan että jostain kaivettaisiin nyt jo harvinaiseksi käynyttä 130mm amitsuunia. Pelkkä varapatruuna joka tapauksessa.
 
Shadowmon kirjoitti:
Vielä 2000-luvun alussa meillä käytettiin leireillä 105H37:aa. Sodassa palvellutta kalustoa siis joista jossain yksilössä oli asekilvessä (vai mikä olikaan oikea termi) luodin/sirpaleen reikiä. Tiedä oliko sodassa tullut vai jälkeenpäin ammuttu siihen mortteja häkellyttämään. Kuulemma ampumatarvikkeita "ammuttiin loppuun" ja laukaisumäärät leireillä oli todella hurjia verrattuna vaikka 122H63-kaluston kanssa harjoitteluun.

Suomella on kyllä niin runsas tykkikalusto ja vedettävää tykistöä sen verran etten oikein hevin usko että ensimmäisenä tarvitsee vanhaa kalustoa riviin raijata. Eipä sillä, esim. 105H37 oli yllättävänkin hyvä ja käyttökelpoinen. Ei siinä ongelmia esiintynyt leireillä enempää kuin 122-kalustonkaan kanssa, eikä tekniikka valtavasti ollut mennyt eteenpäin. Jos noihin on/saadaan ampumatarviketta ja tykeistä on pulaa niin ihan soivia pelejä olisivat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jes, meillä oli kultaisella kasarilla Raatteen tien 76 K/36:t rivissä, eikä leireillä todellakaan ollut a-tarvikkeista pulaa. 130 K 54:sillä ammuttiin muistaakseni kerran, kaksi.
 
Pari kuvaa kun RSRAKH ampuu Rovalla.

47326450_2072971916059520_8446665310617993216_o.jpg

47437161_2076750872348291_5219087719426162688_o.jpg
 
Miten paljon tuota raskaanraketinheittimen gps ampumatarviketta on mahdettu hankki?
 
Siprin arvio on 180 rakettia, joista 90 on toimitettu.
 
Old Boy kirjoitti:
https://twitter.com/twitter/statuses/1070294723242397697

0:25 Yleensä alussa ammutaan 1 rak/ase, joilla tarkistetaan tulen koossaolo sekä korjataan tarvittaessa iskemät maaliin

0:37 Samoissa asemissa suoritetaan vain yksi tulitehtävä jonka jälkeen olisi pystyttävä häipymään 5 minuutissa. Ra harjoituksissa aika ylittyy mutta oikeassa tilanteessa vih vastatoimien pelko pudottaa ajasta minuutteja pois.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo selvittämäsi kohta 0:25 jäi minua askarruttamaan.
Kuinka paljon tähän tulen koossa pysymisen ja iskemien tarkastamiseen ja suuntauksien korjaamiseen menee aikaa tai kuinka paljon siihen max saa mennä aikaa?
Kun ensimmäiset raketit ammutaan, niin samallahan paljastetaan sijainti vihollisen vastatykistötoiminnalle.
Tulitehtävän suorittamiseen ja ajoneuvojen pois ajamiseenhan kuluu myös jonkin aikaa.
Kaikki nämä asiat eivät saa kestää liikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Kustaanmiekka kirjoitti:
Tuo selvittämäsi kohta 0:25 jäi minua askarruttamaan.
Kuinka paljon tähän tulen koossa pysymisen ja iskemien tarkastamiseen ja suuntauksien korjaamiseen menee aikaa tai kuinka paljon siihen max saa mennä aikaa?
Kun ensimmäiset raketit ammutaan, niin samallahan paljastetaan sijainti vihollisen vastatykistötoiminnalle.
Tulitehtävän suorittamiseen ja ajoneuvojen pois ajamiseenhan kuluu myös jonkin aikaa.
Kaikki nämä asiat eivät saa kestää liikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voisi myös ajatella että tuo varmistus vie toiminnalta kokonaan yllätysmomentin. Usein ainakin mainitaan tavoitteeksise että ensimmäisten sekuntien aikana pitäisi tulla maksimimäärä tulta maaliin. Siihen tuollainen kertalaaki ja sen jälkeinen hierominen sopii huonosti. Ei sekään tietysti hyvä ole jos koko sarja menee ohi :unsure:
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Huhta kirjoitti:
On täysin avoinna, paljonko nykyisille tykeille on ampumatarvikkeita. Saksalaiset tilasivat 155 mm sirpalekranaatteja (kuuluivatko panokset mukaan?) parin tuhannen euron kappalehintaan. Jos 155 mm ampumatarvikkeiden laskentaperusteena käytetään varovaista 500 laukausta per tykki, niin ampumatarvikkeissa päädytään helposti yli miljoonaan euroon per putki.
Klikkaa laajentaaksesi...
On varsin turhaa täällä alkaa laatimaan suunnitelmia, millä taistelutappiot korvattaisiin. Siinä on nimittäin niin paljon muuttuvia asioita, että ennakointi on ammattilaisillekin hankalaa. Eihän tulevassa sodassa ole mitään kotirintamaa jossa sorvataan uusia tykkejä tai korjataan vanhoja, kuten jäsen @veeteetee on kuvannu Jatkosodan ajalta. Mitä taas tulee viimeisiin leirikäytössä oleviin 130 K54-tykkeihin niin niiden atarvikkeet loppuu ennen seuraavan sodan alkua, jos ei hyökkääjä pidä todella kiirettä kriisin kehittämisessä. Tämän tykin yksi tuliannos, jonka siis lasketaan riittävän yhden päivän (kiivaaseen) taisteluun painaa vaatimattomat 85 tonnia. Siten sen siirtäminen esim toiselle puolelle maata ei ole mikään pikkujuttu. Tarkennuksena vielä ettei kannata laskea autojen kantavuuksien mukaan sillä venäläisellä ergonomialla pakattujen atarvikelaatikoiden paino ei ratkaise kuljetuskykyä vaan niiden tilavuus. Tämä asia sopii tosin muihinkin tykistön atarvikekuljetuksiin.

Ylläoleva esimerkkihinta on mielestäni koko laukausta koskeva. Kysessä on siis tavallinen massamaisesti käytettävä sirpalekranaatti jonka suuruusluokka on ehkä jotain runsaan parin tuhannen luokkaa. Kallein komponentti on ruuti, jos ei lasketa nykyaikaisia IM-räjähteitä. Niiden hinnoista en osaa sanoa muuta kun että maksaa trotyylitäytettä enemmän. Siten jäsen @Huhta oli ihan oikeassa kun huomasi, ettei vedettävän tykistöjärjestelmän hintaa ratkaise itse ase vaan niihin hankittavat atarvikkeet.
 
Rannari kirjoitti:
Voisi myös ajatella että tuo varmistus vie toiminnalta kokonaan yllätysmomentin. Usein ainakin mainitaan tavoitteeksise että ensimmäisten sekuntien aikana pitäisi tulla maksimimäärä tulta maaliin. Siihen tuollainen kertalaaki ja sen jälkeinen hierominen sopii huonosti. Ei sekään tietysti hyvä ole jos koko sarja menee ohi :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...

Tää yllätysmomentin säilyminenhän on tärkeä asia johon tullaan panostamaan.
PV:hän ilmoitti joku aika sitten, että hankkii uusia älykkäitä ja tarkkoja tykistöammuksia.
Yksi perustelu oli se, että yllätys paranee kun ei tarvitse ampua ensimmäisiä kohdistuslaukauksia ollenkaan, vaan jo ensimmäinen tuli-isku pitäisi osua kohteeseen tarpeeksi tarkasti.
Lisäksi kohteeseen ei tarvitse ampua niin monta kertaa kun tarvittavat osumat saadaan vähemmällä jo aikaiseksi.
Ja siten myös aikaa jää enemmän väistyä vihollisen vastatykistötoiminnan alta pois.
Ja onhan nämä raskaan raketinheittimen uudet GMLRS-ammukset myös älykkäitä/tarkkoja. Niillekkään ei tarvita mitään kohdistuslaukauksia.
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Tää yllätysmomentin säilyminenhän on tärkeä asia johon tullaan panostamaan.
PV:hän ilmoitti joku aika sitten, että hankkii uusia älykkäitä ja tarkkoja tykistöammuksia.
Yksi perustelu oli se, että yllätys paranee kun ei tarvitse ampua ensimmäisiä kohdistuslaukauksia ollenkaan, vaan jo ensimmäinen tuli-isku pitäisi osua kohteeseen tarpeeksi tarkasti.
Lisäksi kohteeseen ei tarvitse ampua niin monta kertaa kun tarvittavat osumat saadaan vähemmällä jo aikaiseksi.
Ja siten myös aikaa jää enemmän väistyä vihollisen vastatykistötoiminnan alta pois.
Ja onhan nämä raskaan raketinheittimen uudet GMLRS-ammukset myös älykkäitä/tarkkoja. Niillekkään ei tarvita mitään kohdistuslaukauksia.
Klikkaa laajentaaksesi...

122mm raketinheittimellä ongelma siis on olemassa eikä tilanne parane tulevaisuudessakaan. Tai sitten annetaan vain mennä ilman varmistuksia?
 
Old Boy kirjoitti:
On varsin turhaa täällä alkaa laatimaan suunnitelmia, millä taistelutappiot korvattaisiin. Siinä on nimittäin niin paljon muuttuvia asioita, että ennakointi on ammattilaisillekin hankalaa. Eihän tulevassa sodassa ole mitään kotirintamaa jossa sorvataan uusia tykkejä tai korjataan vanhoja, kuten jäsen @veeteetee on kuvannu Jatkosodan ajalta. Mitä taas tulee viimeisiin leirikäytössä oleviin 130 K54-tykkeihin niin niiden atarvikkeet loppuu ennen seuraavan sodan alkua, jos ei hyökkääjä pidä todella kiirettä kriisin kehittämisessä. Tämän tykin yksi tuliannos, jonka siis lasketaan riittävän yhden päivän (kiivaaseen) taisteluun painaa vaatimattomat 85 tonnia. Siten sen siirtäminen esim toiselle puolelle maata ei ole mikään pikkujuttu. Tarkennuksena vielä ettei kannata laskea autojen kantavuuksien mukaan sillä venäläisellä ergonomialla pakattujen atarvikelaatikoiden paino ei ratkaise kuljetuskykyä vaan niiden tilavuus. Tämä asia sopii tosin muihinkin tykistön atarvikekuljetuksiin.

Ylläoleva esimerkkihinta on mielestäni koko laukausta koskeva. Kysessä on siis tavallinen massamaisesti käytettävä sirpalekranaatti jonka suuruusluokka on ehkä jotain runsaan parin tuhannen luokkaa. Kallein komponentti on ruuti, jos ei lasketa nykyaikaisia IM-räjähteitä. Niiden hinnoista en osaa sanoa muuta kun että maksaa trotyylitäytettä enemmän. Siten jäsen @Huhta oli ihan oikeassa kun huomasi, ettei vedettävän tykistöjärjestelmän hintaa ratkaise itse ase vaan niihin hankittavat atarvikkeet.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten yksin155mm kranaatti/laukaus voi maksaa noin paljon. Tuolla hinnalla saa ko perus wolkkarin hihnalta omaksi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top