Tykistö

En sattuneesta syystä ala laajemmin avaamaan, tulee jälleen perinteinen eipäs-juupas-ketju, mutta yksinkertaistaen latauslaite joutui käyttäjävirheen syntipukiksi. Asiasta on tietoon oikeutetuille ;) jaettu hyvä ja vastaansanomaton tutkimus.
Olisiko sinulla kuvaa, jossa latauslaite on vielä asennettuna ja paikoillaan?
 
Etenkin tykistön käyttämä Ranger-lennokki on tullut tonttiin Niinisalossa.


Maavoimien Ranger UAV putosi metsään Niinisalossa

Maavoimien miehittämätön RUAG Ranger -ilma-alus on pudonnut Porin prikaatin lentotiedusteluharjoituksessa tiistaina 26. maaliskuuta kello 12.51 Niinisalossa.
Tapahtumasta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Rangeria käytetään lentotiedustelutoimintaan.

Ranger lähti lentoon katapultilta Niinisalon varuskunnasta ja putosi pian ilmaan nousun jälkeen Valtatie 23:n läheisyyteen metsään.
Ilma-alus vaurioitui putoamisen seurauksena.

Putoamisesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Putoamisalue on eristetty ja vartioitu. Tapahtumasta aloitetaan lentoturvallisuustutkinta.

Vastaava Ranger-lennokki on pudonnut myös vuonna 2012.
Syynä oli vika ilma-aluksen nopeusmittausjärjestelmässä.
Tuolloin myötävaikuttaneina tekijöinä olivat puutteet ohjeistuksessa ja lentokoulutuksessa, minkä johdosta lennolla ilmenneen vaativan vikatilanteen hallinta ei ollut riittävällä tasolla.

RUAG Ranger on otettu käyttöön Suomessa vuonna 2001.
Kyseessä on Sveitsissä lisenssillä valmistettu Israel Aircraft Industriesin miehittämätön tiedusteluilma-alus.
Se avulla voidaan johtaa myös epäsuoraa tulenkäyttöä.

Rangerin suurin lentoonlähtöpaino on 275 kiloa ja kärkiväli 5,7 metriä. Toiminta-aika on noin viisi tuntia.

28699
 

Old Boy

Kenraali
Ilman ilman vastusta ballistiikka yksinkertaistuu.
Mutta kun se ei ole todellinen tilanne! Eli koulufysiikalla ei pitkälle pötkitä ulkoballistiikassa. En pystyny matkan johdosta osallistumaan mielenkiintoiseen keskusteluun joten tämä tulee vähän myöhässä.
Ilman ilmakehän vastusta lentoradan molemmat haarat ovat yhtä pitkiä ja samanmuotoisia. Ilmanvastus hidastaa ammuksen kulkua, joten laskeva haara on jyrkempi. Mitä pienempi ilmanvastus sitä lähempänä rata on parabelia ja ametit samoin pidempiä. Ilmanvastukseen vaikuttavat lähtönopeus (kasvaa nopeuden neliön suhteessa), ammuksen poikkipinta-ala (kasvaa myös halkaisijan neliön suhteen), muoto, ammuksen lentoasento, ilman lämpötila, ilmanpaine sekä ilmamassan liiketila (myötä- tai vastatuuli).

Ampumataulukot on syntyny siten että lukemattomista koeammunnoista poistetaan häiriötekijöiden vaikutus. Siis tuuli, lämpötilan, ilmanpaineen, lähtönopeuden sekä ammuksen painoerojen ym vaikutus. Tulokseksi saadaan ns normaalilentoradat eli tiedetään miten pitkälle tietyn kaliberin ammus lentää näissä häiriöttömissä oloissa jokaisella koroarvolla. Taulukkoa ammunnassa käytettäessä sitten lisätään häiriöiden vaikutus. Näitä mainitsemiani koeammuntoja ei kuitenkaan ole tehty alikalille vaan täyskaliberin ammukselle. Näissä edellä olevissa laskelmissa käytetään korjaustekijänä ammuksen poikkipinta-alaa, joka on hyvin pieni. Silloin vastusvoimat pienevät ei halkaisijan vaan sen neliöjuuren suhteessa. Pitkä muoto on myös ballistisesti edullinen. Samaa ajatusta voitaisiin jatkaa sijoittamalla normaalilentoradan kaavaan rautakaupan tikkapelin tikka, joka lentäisi varmaan 500 km tai 10 g painava paperilennokki 1000 km.

Suoran ilman aiheuttaman vastuksen lisäksi erityisesti tuulet vaikuttavat lyhentävästi hyvin pitkän kappaleen lentorataan. Tuuli pyörii ylemmisssa ilmakerroksissa joten ainakin sivutuulta löytyy aina. Ammus lentää aerodynaamisten voimien vaikutuksesta vähän kärki ylhäällä jolloin teoreettinen poikkipinta ei enää päde. Jne.... Siten näillä yli sadan km:n kantamilla on todella ainoastaan huulenheiton arvo. Eli kuten
kokenu kenttämies sen jo kirjoitti:
Kyllä ei lennä alikalikka eikä muukaan projektiili vaunukanuunasta ammuttuna 120 km etäisyydelle, se on vissi!
 
Mutta kun se ei ole todellinen tilanne! Eli koulufysiikalla ei pitkälle pötkitä ulkoballistiikassa. En pystyny matkan johdosta osallistumaan mielenkiintoiseen keskusteluun joten tämä tulee vähän myöhässä.
Ilman ilmakehän vastusta lentoradan molemmat haarat ovat yhtä pitkiä ja samanmuotoisia. Ilmanvastus hidastaa ammuksen kulkua, joten laskeva haara on jyrkempi. Mitä pienempi ilmanvastus sitä lähempänä rata on parabelia ja ametit samoin pidempiä. Ilmanvastukseen vaikuttavat lähtönopeus (kasvaa nopeuden neliön suhteessa), ammuksen poikkipinta-ala (kasvaa myös halkaisijan neliön suhteen), muoto, ammuksen lentoasento, ilman lämpötila, ilmanpaine sekä ilmamassan liiketila (myötä- tai vastatuuli).

Ampumataulukot on syntyny siten että lukemattomista koeammunnoista poistetaan häiriötekijöiden vaikutus. Siis tuuli, lämpötilan, ilmanpaineen, lähtönopeuden sekä ammuksen painoerojen ym vaikutus. Tulokseksi saadaan ns normaalilentoradat eli tiedetään miten pitkälle tietyn kaliberin ammus lentää näissä häiriöttömissä oloissa jokaisella koroarvolla. Taulukkoa ammunnassa käytettäessä sitten lisätään häiriöiden vaikutus. Näitä mainitsemiani koeammuntoja ei kuitenkaan ole tehty alikalille vaan täyskaliberin ammukselle. Näissä edellä olevissa laskelmissa käytetään korjaustekijänä ammuksen poikkipinta-alaa, joka on hyvin pieni. Silloin vastusvoimat pienevät ei halkaisijan vaan sen neliöjuuren suhteessa. Pitkä muoto on myös ballistisesti edullinen. Samaa ajatusta voitaisiin jatkaa sijoittamalla normaalilentoradan kaavaan rautakaupan tikkapelin tikka, joka lentäisi varmaan 500 km tai 10 g painava paperilennokki 1000 km.

Suoran ilman aiheuttaman vastuksen lisäksi erityisesti tuulet vaikuttavat lyhentävästi hyvin pitkän kappaleen lentorataan. Tuuli pyörii ylemmisssa ilmakerroksissa joten ainakin sivutuulta löytyy aina. Ammus lentää aerodynaamisten voimien vaikutuksesta vähän kärki ylhäällä jolloin teoreettinen poikkipinta ei enää päde. Jne.... Siten näillä yli sadan km:n kantamilla on todella ainoastaan huulenheiton arvo. Eli kuten
kokenu kenttämies sen jo kirjoitti:
Siksi kommentoin asiaa ensin empiirisesti hieman aikaisemmin (s. 615).

Keisari Vilhelm -tykillä testattiin kanuunan kantamaa jo ensimmäisessä maailmansodassa.
  • Järeä pitkän kantaman kanuuna
    • Kaliiperi: 210 mm
    • Suurin kantama: 126–131 km
    • Ampumatarvike: sirpalekranaatti
    • Kranaatin paino: 120 kg (vaihteli ammuksesta riippuen)
    • Kranaatin lähtönopeus suurimmalla panoksella: 2000 m/s (7 200 km/h)
    • Paino: noin 750 000 kg
Kun kranaatteja ammuttiin stratosfäärin kautta Pariisiin, nautittiin yläilmakehän vähäisemmästä ilmanvastuksesta.

Todelliseen kantamaan vaikuttaa loputon määrä muuttujia, joita ei kannata oikein mallintaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

Old Boy

Kenraali
Todelliseen kantamaan vaikuttaa loputon määrä muuttujia, joita ei kannata oikein mallintaa.
Eihän tässä ollut kyse siitä, etteikö tykillä voisi ampua yli 100 km. Saksalaisten Pariser Kanone tai -geschütz on toki tuttu kaikille tykistön historiaa tunteville. Vaan siitä, ettei ballistiikkaohjelmien korjaustekijöitä mielivaltaisesti muuttelemalla voida laskea mitään todellisia kantamia. Muuten kun mainitussa panssarimiesten huulenheitossa. Forumillahan oli jonkin aikaa esillä PV:n tutkimuskeskuksen ballistiikkojen laskemia todellisia kantamia, jotka oli alle puolet näistä "150+ km huuhaa-lukemista. Eihän nekään tietysti perustu suoraan koeammuntoihin vaan on niistä ekstrapoloitu. Mutta siinä on kuitenkin pyritty huomioimaan tämä "loputon määrä muuttujia".
 
Eihän tässä ollut kyse siitä, etteikö tykillä voisi ampua yli 100 km. Saksalaisten Pariser Kanone tai -geschütz on toki tuttu kaikille tykistön historiaa tunteville. Vaan siitä, ettei ballistiikkaohjelmien korjaustekijöitä mielivaltaisesti muuttelemalla voida laskea mitään todellisia kantamia. Muuten kun mainitussa panssarimiesten huulenheitossa. Forumillahan oli jonkin aikaa esillä PV:n tutkimuskeskuksen ballistiikkojen laskemia todellisia kantamia, jotka oli alle puolet näistä "150+ km huuhaa-lukemista. Eihän nekään tietysti perustu suoraan koeammuntoihin vaan on niistä ekstrapoloitu. Mutta siinä on kuitenkin pyritty huomioimaan tämä "loputon määrä muuttujia".
Tekniikan kehitys on mielestäni jo osittain ratkaisut sekä kantaman että osumantarkkuuden ongelmat.

Jos ei tykillä yllä maaliin, raketinheittimellä tai tykistöohjuksella voi yrittää kauemmas. Toisaalla tykistön itseohjautuvilla älyammuksilla osutaan pistemaaleihin tarvittaessa.

Vastatykistötutka taas tutkii vihollisen kranaattien yms. ballistisia ratoja.
 

PSS

Kenraali
Video on vuodelta 2016, joten voi olla, että on täällä jo ollutkin. Dronen lämpökamerakuvaa raketinheitiniskusta:

Olisi se vaan kiva, jos meilläkin olisi raskaalle raketinheittimelle joitain tuollaisia ihan perus raketteja. Raketinheitinnkun ymmärtääkseni on tuommoisen ryöpyn toimittajana omimmillaan.
 

veeteetee

Eversti
Siksi kommentoin asiaa ensin empiirisesti hieman aikaisemmin (s. 615).

Keisari Vilhelm -tykillä testattiin kanuunan kantamaa jo ensimmäisessä maailmansodassa.

  • Järeä pitkän kantaman kanuuna
    • Kaliiperi: 210 mm
    • Suurin kantama: 126–131 km
    • Ampumatarvike: sirpalekranaatti
    • Kranaatin paino: 120 kg (vaihteli ammuksesta riippuen)
    • Kranaatin lähtönopeus suurimmalla panoksella: 2000 m/s (7 200 km/h)
    • Paino: noin 750 000 kg
Kun kranaatteja ammuttiin stratosfäärin kautta Pariisiin, nautittiin yläilmakehän vähäisemmästä ilmanvastuksesta.

Todelliseen kantamaan vaikuttaa loputon määrä muuttujia, joita ei kannata oikein mallintaa.
Jos ihan oikeasti (eli Wikin ulkopuolelta) kiinnostaa miten tykillä ammutaan kauas, kannattaa jostain hommata tämä:
Wilhelmgeshutze ja HARP001.jpg
Sieltä löytyy sekin, miten tykillä tirvaistaan 180 km @ HARP.
 

USA:n armeija kehittää superasetta – tuhoaa yli 1600 kilometrin päästä


Uusi asejärjestelmä antaisi Yhdysvalloille etulyöntiaseman Kiinan ja Venäjän tykistöön nähden.

Yhdysvaltain armeija kertoo kehittävänsä uudenlaista tykkiä, joka pystyisi iskemään vihollisen kohteisiin jopa 1600 kilometrin päästä.

Asejärjestelmää käytettäisiin muiden aselajien tukena strategisiin tai taktisiin iskuihin. Pitkän kantomatkan ”supertykki” voisi armeijaministeri Mark Esperin mukaan tuhota kohteita jo ennen omien joukkojen saapumista konfliktialueelle.

– Tarvitsemme taktisen tason asejärjestelmän, jonka kantomatka on vihollisen vastaavia aseita pidempi, Esper sanoi medialle Military.com-sivuston mukaan.

Hän vertaa teknologista kehitystä keihäisiin ja miekkoihin.

– Miksi keihäs kehitettiin? Koska vihollisella oli miekka. Keihäs antaa taistelijalle pidemmän kantomatkan, Esper muotoilee.

Kehityksen taustalla on pitkälti sama ajatus kuin huippumodernissa F-35-hävittäjässä.
Häivekone pystyy tunkeutumaan tarkasti vartioituun ilmatilaan ja pehmittämään vastapuolen ilmatorjuntaa ennen muiden lentokoneiden saapumista.

– On pyrittävä tilanteeseen, jossa vihollista voi iskeä ilman vastareaktiota. Pitkän kantomatkan tykki antaa meille tämän etulyöntiaseman Venäjään nähden, Mark Esper sanoo.

– Voi myös kuvitella tilanteen, jossa sota-alukset eivät pääse Etelä-Kiinan merelle Kiinan laivaston toiminnan vuoksi. Me voisimme tällöin iskeä kohteisiin kauempaa.

Uusi tykki on osa Yhdysvaltain armeijan modernisointiohjelmaa, jossa keskitytään erityisesti pitkän kantomatkan täsmäiskukykyyn.

Kenraali John Murray vahvisti viime syyskuussa kongressin alahuoneen kuulemisessa, että ”strategisen pitkän kantomatkan tykin” kehitystyö on käynnissä. Tarkemmasta aikataulusta ei ole kerrottu julkisuuteen.
 
Oon tässä miettinyt PVn kauaskantoisille aseille tarkoitettua maalinosoitusta.
Mielessä on lähinnä tykistön 40 km yltävien ammusten kantama, uusien GMLRS-rakettien 80 km kantama ja miksei Hornettien kauaskantoiset pommit ja JASSM-rynnäkköohjus.
Eli missä jamassa meidän maalinosoitus noille aseille oikein on, kun maalit pitäisi pystyä osoittamaan syvällä vihollisen puolella ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Noh, tiedustelijoitahan voidaan tietysti käyttää. Mutta siirtyminen tiedustelupaikalle on hidasta ja tiedustelijat voidaan menettää.

Israelista on tulossa vastatykistötutkia. Määrä ei kerrottu, mutta mpNetissä on arvioitu, että 3-4kpl. Tuo määrä kuulostaa vähäiseltä. Saattavat kaikki mennä taisteluiden painopistesuuntaan.

Orbion lennokkien toimintasäde on 10-15 km
ja vaativat yhteyden maa-aseman suunta-antenniin.
Eli Orbion- lennokeilla ei päästä osoittamaan maaleja kovinkaan kauas vihollisen syvyyteen esim. uusille raketeille.


No sitten on Ranger-lennokit.
www.doria.fi (jalkaväkimiinojen suorituskykyä korvaavat tykistöasejärjestelmät)

Ranger-lennokkeja ostettiin 6kpl.
Niiden kantama on suotuisissa olosuhteissa 180km.
Tämä kantama on kylläkin riittävä kauaskantoisten aseiden maalinosoitukseen.
Rangereista on kuitenkin tuhoutunut 2012 yksi kone ja pari päivää sitten tuli tonttiin toinen.

Jäljellä on siis enään neljä Rangeria jos tuota Niinisalossa pudonnutta ei saada ehjäksi.
Neljällä ei pitkälle pötkitä. Taitaisi painopistesuuntaan Rangeritkin mennä.

Mulla on tunne, että meillä ei ole tarpeeksi kalustoa kauaskantoiseen maalinosoitukseen.

Onkohan Rangereiden tilalle suunnitteilla uudenaikaisempia pitkän lentomatkan omaavia lennokkeja?
Ja mielellään enemmän kuin kuusi kappaletta.

Vai onko parempi hankkia Israelista lisää vastatykistötutkia?

Ja onkohan meillä ehken salaista sopimusta Jenkkien kanssa?
Että tiukan paikan tullen antaisivat meille satelliiteista tiedustelutietoa (no tätä tuskin mpNettiläiset koskaan saa tietää)?
 

Rannari

Ylipäällikkö
Oon tässä miettinyt PVn kauaskantoisille aseille tarkoitettua maalinosoitusta.
Mielessä on lähinnä tykistön 40 km yltävien ammusten kantama, uusien GMLRS-rakettien 80 km kantama ja miksei Hornettien kauaskantoiset pommit ja JASSM-rynnäkköohjus.
Eli missä jamassa meidän maalinosoitus noille aseille oikein on, kun maalit pitäisi pystyä osoittamaan syvällä vihollisen puolella ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Noh, tiedustelijoitahan voidaan tietysti käyttää. Mutta siirtyminen tiedustelupaikalle on hidasta ja tiedustelijat voidaan menettää.

Israelista on tulossa vastatykistötutkia. Määrä ei kerrottu, mutta mpNetissä on arvioitu, että 3-4kpl. Tuo määrä kuulostaa vähäiseltä. Saattavat kaikki mennä taisteluiden painopistesuuntaan.

Orbion lennokkien toimintasäde on 10-15 km
ja vaativat yhteyden maa-aseman suunta-antenniin.
Eli Orbion- lennokeilla ei päästä osoittamaan maaleja kovinkaan kauas vihollisen syvyyteen esim. uusille raketeille.


No sitten on Ranger-lennokit.
www.doria.fi (jalkaväkimiinojen suorituskykyä korvaavat tykistöasejärjestelmät)

Ranger-lennokkeja ostettiin 6kpl.
Niiden kantama on suotuisissa olosuhteissa 180km.
Tämä kantama on kylläkin riittävä kauaskantoisten aseiden maalinosoitukseen.
Rangereista on kuitenkin tuhoutunut 2012 yksi kone ja pari päivää sitten tuli tonttiin toinen.

Jäljellä on siis enään neljä Rangeria jos tuota Niinisalossa pudonnutta ei saada ehjäksi.
Neljällä ei pitkälle pötkitä. Taitaisi painopistesuuntaan Rangeritkin mennä.

Mulla on tunne, että meillä ei ole tarpeeksi kalustoa kauaskantoiseen maalinosoitukseen.

Onkohan Rangereiden tilalle suunnitteilla uudenaikaisempia pitkän lentomatkan omaavia lennokkeja?
Ja mielellään enemmän kuin kuusi kappaletta.

Vai onko parempi hankkia Israelista lisää vastatykistötutkia?

Ja onkohan meillä ehken salaista sopimusta Jenkkien kanssa?
Että tiukan paikan tullen antaisivat meille satelliiteista tiedustelutietoa (no tätä tuskin mpNettiläiset koskaan saa tietää)?
Tiedustelu ja maalittaminen yms. ovat varmasti asioita joista tietävät eivät asiaa foorumilla avaa. Onhan tuota jo vuosikymmen kehitetty joten varmaan jonkinmoista kykyäkin on saatu aikaiseksi. Se tiedetään että nykyään Suomessa koulutetaan mm. ilmatulenjohtajia ja GMLRS-ammunnan yhteydessä esiteltiin tulenjohtaja joka oli Utin ammattiukkeleita.

Rangereita muuten ostettiin kahdessa erässä yhteensä 12kpl. Eihän sekään paljoa ole mutta enemmän kuin tuplaa jäljellä olevien määrän.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Oon tässä miettinyt PVn kauaskantoisille aseille tarkoitettua maalinosoitusta.
Mielessä on lähinnä tykistön 40 km yltävien ammusten kantama, uusien GMLRS-rakettien 80 km kantama ja miksei Hornettien kauaskantoiset pommit ja JASSM-rynnäkköohjus.
Eli missä jamassa meidän maalinosoitus noille aseille oikein on, kun maalit pitäisi pystyä osoittamaan syvällä vihollisen puolella ja mahdollisimman reaaliaikaisesti.

Noh, tiedustelijoitahan voidaan tietysti käyttää. Mutta siirtyminen tiedustelupaikalle on hidasta ja tiedustelijat voidaan menettää.

Israelista on tulossa vastatykistötutkia. Määrä ei kerrottu, mutta mpNetissä on arvioitu, että 3-4kpl. Tuo määrä kuulostaa vähäiseltä. Saattavat kaikki mennä taisteluiden painopistesuuntaan.

Orbion lennokkien toimintasäde on 10-15 km
ja vaativat yhteyden maa-aseman suunta-antenniin.
Eli Orbion- lennokeilla ei päästä osoittamaan maaleja kovinkaan kauas vihollisen syvyyteen esim. uusille raketeille.


No sitten on Ranger-lennokit.
www.doria.fi (jalkaväkimiinojen suorituskykyä korvaavat tykistöasejärjestelmät)

Ranger-lennokkeja ostettiin 6kpl.
Niiden kantama on suotuisissa olosuhteissa 180km.
Tämä kantama on kylläkin riittävä kauaskantoisten aseiden maalinosoitukseen.
Rangereista on kuitenkin tuhoutunut 2012 yksi kone ja pari päivää sitten tuli tonttiin toinen.

Jäljellä on siis enään neljä Rangeria jos tuota Niinisalossa pudonnutta ei saada ehjäksi.
Neljällä ei pitkälle pötkitä. Taitaisi painopistesuuntaan Rangeritkin mennä.

Mulla on tunne, että meillä ei ole tarpeeksi kalustoa kauaskantoiseen maalinosoitukseen.

Onkohan Rangereiden tilalle suunnitteilla uudenaikaisempia pitkän lentomatkan omaavia lennokkeja?
Ja mielellään enemmän kuin kuusi kappaletta.

Vai onko parempi hankkia Israelista lisää vastatykistötutkia?

Ja onkohan meillä ehken salaista sopimusta Jenkkien kanssa?
Että tiukan paikan tullen antaisivat meille satelliiteista tiedustelutietoa (no tätä tuskin mpNettiläiset koskaan saa tietää)?

Helsingin Sanomat julkaisi salaista materiaalia jossa maalinosoitukseen paljastettiin käytettävän Dragon Shield varustettua ELINT/COMINT konetta.
 
Iceye Oy:lle vain kyselyä - https://www.iceye.com/

Onkohan maanpuolustus teollisuuden ala? "ICEYE provides broad access to timely and reliable radar satellite imaging for a variety of industries "
Olen median jutuista käsittänyt, että PV ja Iceye tekee yhteistyötä josta ei paljoa ulospäin kerrota. Itse odotan tältä yhteistyöltä positiivisia tuloksia.

Tiedustelu ja maalittaminen yms. ovat varmasti asioita joista tietävät eivät asiaa foorumilla avaa. Onhan tuota jo vuosikymmen kehitetty joten varmaan jonkinmoista kykyäkin on saatu aikaiseksi. Se tiedetään että nykyään Suomessa koulutetaan mm. ilmatulenjohtajia ja GMLRS-ammunnan yhteydessä esiteltiin tulenjohtaja joka oli Utin ammattiukkeleita.

Rangereita muuten ostettiin kahdessa erässä yhteensä 12kpl. Eihän sekään paljoa ole mutta enemmän kuin tuplaa jäljellä olevien määrän.
Näinhä asia varmaankin on.
Ai, että Rangereita ostettiinkin 12kpl.
Tämä olikin uutta tietoa mulle.
Nyt siis ehjänä vielä 10.
Ei ole paljoa mutta enemmän kuin neljä.

Helsingin Sanomat julkaisi salaista materiaalia jossa maalinosoitukseen paljastettiin käytettävän Dragon Shield varustettua ELINT/COMINT konetta.
Siis olikos tämä siitä kohutusta HS vuodosta missä HS kertoi tietoja Viestikoelaitoksesta?
Vai joku muu juttu?
 
Top