Tykistö

[Tykimies]

@Tykimies jo kommentoikin. D-30:n ylläpidon kustannukset ovat varmasti varsin maltilliset. Kulloinkin on käytössä aivan pieni murto-osa tykeistä muiden maatessa luolien loppumattomassa viidakossa. Kalustokierto voidaan tykkien suuren määrän vuoksi optimoida niin, että yksittäinen tykki on koulutuksessa ainoastaan lyhyehkön ajan. Laukauksia kertynee varsin vähn per tykki, joten huolto on myös yksinkertaista.

Sivuhuomiona: oletteko kiinnittäneet huomiota pv:n 122H-kaluston kuntoon? Kaikki näkemäni yksilöt ovat olleet erinomaisessa kunnossa, todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin tehtaalta aikanaan valmistuessaan. Tykkien kunnon osalta elinkaarta olisi varmasti vielä hyvin pitkälle ja uskon @Old Boy ennustuksen mukaisesti, että tykkimalli jatkaa rajoitetussa käytössä esim. paikallisjoukkojen erillispattereina vielä pitkälle 2030-lukua.

Eihän tuossa 122H-kalustossa kulu muu kuin putki ja lukko, jotka nekin ovat erinomaisessa kunnossa. Varusmiehet pitävät tykeistä niin hyvää huolta, ettei ruostekaan pääse yllättämään. Joissakin 122:ssa lienee vielä tänäkin päivänä alkuperäiset puhkeattomat renkaat, koska ne eivät tosiaan miksikään mene.

Faktahan on se, että tuo kalusto tulee olemaan käytössä vielä pitkään, ensimmäisenä korvataan 122PSH74. Lopulta kaikki tykit tulevat olemaan 155:sia, mutta toistaiseksi ei ole tarvetta korvata kalustoa, joka toimii ja sille riittää ampumatarvikkeita. Ihan hyvä niin, nyt kun on hävittäjät ja korvetit tulossa, niin näinä aikoina kansalaisille ei tarvitse selittää, miksi menisi taas lisää miljardeja aseisiin.

 

[Tykimies]

EDIT: Tuplapostaus.

 

[peelo]

Eihän tuossa 122H-kalustossa kulu muu kuin putki ja lukko, jotka nekin ovat erinomaisessa kunnossa. Varusmiehet pitävät tykeistä niin hyvää huolta, ettei ruostekaan pääse yllättämään. Joissakin 122:ssa lienee vielä tänäkin päivänä alkuperäiset puhkeattomat renkaat, koska ne eivät tosiaan miksikään mene.

Faktahan on se, että tuo kalusto tulee olemaan käytössä vielä pitkään, ensimmäisenä korvataan 122PSH74. Lopulta kaikki tykit tulevat olemaan 155:sia, mutta toistaiseksi ei ole tarvetta korvata kalustoa, joka toimii ja sille riittää ampumatarvikkeita. Ihan hyvä niin, nyt kun on hävittäjät ja korvetit tulossa, niin näinä aikoina kansalaisille ei tarvitse selittää, miksi menisi taas lisää miljardeja aseisiin.

Just! Eihän tykissä ole muita kuluvia osia kuin putki ja lukko? Ja renkaatkin on ikuiset

Kuinka monta 122 H yksilöä olet muuten nähnyt kun noin hyvin niiden kunnosta tiedät? Myös tuntuu olevan hyvin tiedossa a-tarvike varastojen tilanne.

Elinikään ja ylläpitoon vaikuttavia kuluvia osia on perus kenttätykeissäkin paljon, joten tuollainen optimismi on vähän erikoista ja antaa täysin väärän kuvan sotatarvikkeiden ylläpidosta.

Lukkoon ei muuten taida ihan kauheita kuormia kohdistua kartussilaukausta käyttävässä tykissä.

Edit: 130 K oli SA-vahvuudessa ihan loppuun asti.

 

[Hanski]

Just! Eihän tykissä ole muita kuluvia osia kuin putki ja lukko? Ja renkaatkin on ikuiset

Kuinka monta 122 H yksilöä olet muuten nähnyt kun noin hyvin niiden kunnosta tiedät? Myös tuntuu olevan hyvin tiedossa a-tarvike varastojen tilanne.

Elinikään ja ylläpitoon vaikuttavia kuluvia osia on perus kenttätykeissäkin paljon, joten tuollainen optimismi on vähän erikoista ja antaa täysin väärän kuvan sotatarvikkeiden ylläpidosta.

Lukkoon ei muuten taida ihan kauheita kuormia kohdistua kartussilaukausta käyttävässä tykissä.

Edit: 130 K oli SA-vahvuudessa ihan loppuun asti.

Vaikea sanoa, montako yksittäistä tykkiä olen nähnyt, mutta varuskunnissa näkee koulutuskäytössä olevia tykkejä, harjoituksissa olen käynyt patteriston tuliasemissa ja olen nähnyt yhden esimerkin 122H-kaluston varastoinnista. Kaikki nämä yksilöt ovat olleet kunnoltaan tip-top. Huollon ja ylläpidon määrää ei pidä vähätellä, mutta ainakin minulla on sellainen yleiskäsitys, että pv pitää kalustostaan hyvää huolta!

 

[Old Boy]

Mitä erikoista M777 pitäisi olla? Lähinnähän tässä on sen huonoutta useampi kirjoittaja korostanut heikoin perusteluin. Keveys on ollut suunnittelun perusta ja sillä on saavutettu ase joka ilmeisesti täyttää myös niidenkin joukkojen vaatimuksia joille keveys ei ole ehdottomin edellytys. Miksi siis olisi kehitetty näille muille joukoille toinen vedettävä haupitsi?

Maakiilat vs kannuslevyt
Suurin osa tykeistä maailmalla tai voisiko jopa sanoa että lähes kaikki on varustettu kannuslevyillä. Maakiilat on siis huomattavasti harvinaisempi ratkaisu, siihen on varmasti päädytty ihan järkiperusteilla Suomessa. Itse en syytä tiedä, mutta yksi asia mitä meillä ainakin tehdään on tarkkuuden ehkä liiallinenkin hionta, eli maakiiloilla kaikki laukaukset lähtevät varmaankin lähes samalla tavalla. Kannuslevyt käytännössä ammutaan aina paikalleen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa

Kyllä mä olen veli @peelo n kanssa samaa mieltä tästä tykkivertailusta, mutta kieltämättä pelkästään kahta videoo katsomalla mieleen saattaa tulla näiden ei-tykkimieskirjoittajien ajatuksia. Siitähän sitä keskustelua syntyy, kun nyt trollitkin on saatu siivottua. Off-topicia kannattaisi kylläkin välttää, kun jotkut katsoo 5-10 sivua kiinnostavaa txt:iä kerralla. Enää ei oo modeja siirtämässä viestejä oikeaan paikkaan, kun ovat lopettaneet yksi toisensa jälkeen.

Maakiilat on maailmalla harvinainen ratkaisu; en muista kun 122 H63. Ei oo venäläinen keksintö, vaan sakuilla oli projekti M1943 kolmihaaralavetti korvaamaan meilläkin tuttua 150 H40:a. Eivät ehtineet tehdä kun puisen mock-upin, jonka neukut löysi Skodan tykkitehtaalta nykyisen Tsekin alueella. Kiilat toimii 122 H63:ssa, mutta kovemmalla rekyylillä ne ei pehmeässä maassa pidä vaan liikkuu enemmän tai vähemmän. Estää kuitenkin tykin liikettä laukaustapahtumassa. Tarkkuus on ihan sama kannusratkaisulla kun suunta korjataan oikeaksi seuraavaan laukaukseen. Oikein tehty kannuksen kuoppa myös pitää; tosin syystä tai toisesta aina näin ei tapahdu. Raskaammille itätykeille oli erikseen pehmeän maan kannukset, joiden käyttö oli kuin hautaisi pesukoneen tai koirankopin kokonaan umpeen maan sisään. Meillä yleensä maaperä on kovempaa tai karkearakeisempaa kun maailmalla. Siksi kaiketi kiiloihin on päädytty.

Sitten M777 vs 2A36
Tulinopeus taitaa olla M777 ja 2A36 sama 6 ls/min ja siten samaa luokkaa kuin suurimmalla osalla vedettävistä tykeistä. Kantamaero on 2A36 hyväksi johtuen pitemmästä putkesta, vertailukelpoista lukua on vaikea sanoa, kun eivät ammu samoja laukausyhdistelmiä. Ensimmäinen on yli puolet kevyempi mikä tekee käsittelystä huomattavasti helpompaa ja siten tuliasemaanmeno on todennäköisesti M777 hyväksi. 2A36 sivusuuntaus on vain +/-25 astetta ja yhdistettynä kömpelyyteen saattaa aiheuttaa viiveitä a-tehtävien toteutuksessa. Ainakin tuliasematoiminnan suunnittelulta vaatii enemmän. 2A36 korotusalue on +57 asteeseen asti, kun M777 vastaava luku yli 70. Toinen siis selkeä kanuuna ja toinen haupitsi. Haupitsilla toteuttaa erilaisia tehtäviä joustavammin ja siten sopii ainoaksi tyypiksi paremmin. Miehityksen osalta normaali vaatimus varmaankin on 3+ammusmiehet (2A36) ja 4+ammusmiehet (M777). Panosjärjestelmä on venäläisessä logistisesti lähes katastrofi ja muutenkaan ei välttämättä tulitoiminnan kannalta joustavimmasta päästä.

Hyasintin tulinopeus on nimellisesti sama ja molemmilla ehtii minuutissa ampua sen 6 laukausta. Tärkein ominaisuus, muutama laukaus mahdollisimman nopeasti, menee kyllä Hyasintin hyväksi. "Triple-sevenin" putken kannatintappi on hyvin edessä jotta osa rekyylivoimaa saadaan suunnattua maalevyn kautta suoraan alas maahan. Tämän rakenteen varjopuoli on että kranaatti joudutaan heittämään peräkappaleen väliin kuten videossa näkyy. Painava tykki, kuten Hyasintin lisäksi "Legacy-Tampella" on myös tykkimiehistön voimin mahdoton liikuteltava tuliasemassa, sitä voidaan ainoastaan kääntää. Muuten tarvitaan vetäjä apuun. 2 A36 on optimoitu kaukotoimintaan; siinä on ainoastaan kolme osapanosta ja lyhin matka 7 km. 130 K54 oli sama juttu sen lyman ollessa 6 km.

Eihän tuossa 122H-kalustossa kulu muu kuin putki ja lukko, jotka nekin ovat erinomaisessa kunnossa. Varusmiehet pitävät tykeistä niin hyvää huolta, ettei ruostekaan pääse yllättämään. Joissakin 122:ssa lienee vielä tänäkin päivänä alkuperäiset puhkeattomat renkaat, koska ne eivät tosiaan miksikään mene.

Mukavaa, että olet palannut forumille. Pisimpään täällä olleet muistavat sun tulikivenkatkuiset väittelyt @CV9030FIN kanssa. Jotta nyt ei käy vähän samalla tavoin, niin ehdotan kaikessa ystävyydessä, että otat kantaa vain niihin asioihin, jotka vuosia sitten varusmieskoulutuksen saanut tykinjohtaja tietää. Et luultavasti ole kuullutkaan esimerkiksi ammuksen johtorenkaista jääneen kuparin poistosta ammoniakkikäsittelyllä, kun varusmiehille ei tuollaisia aineita käyttöön anneta. Ja tämäkin vielä kuuluu käyttöhuoltoon. Perushuollossa tykki puretaan jokaista mutteria myöten. Ja tietysti maksetaan Millogille joka välissä. Varastointikin maksaa kun se pitää tehdä olosuhteissa, jotka takaavat kaluston säilymisen käyttökunnossa.

 

[peelo]

Vaikea sanoa, montako yksittäistä tykkiä olen nähnyt, mutta varuskunnissa näkee koulutuskäytössä olevia tykkejä, harjoituksissa olen käynyt patteriston tuliasemissa ja olen nähnyt yhden esimerkin 122H-kaluston varastoinnista. Kaikki nämä yksilöt ovat olleet kunnoltaan tip-top. Huollon ja ylläpidon määrää ei pidä vähätellä, mutta ainakin minulla on sellainen yleiskäsitys, että pv pitää kalustostaan hyvää huolta!

Ei ollut missään nimessä tarkoitettu sulle @Hanski kommenttini sun kirjoituksissa on ajatus mukana ja se selvisi sinun viestissäsi. Tuossa @Old Boy hyvin kuvasi samaa mihin minunkin kommentointini perustui eli @Tykimies tyyliin kertoilla kovin varmana asioita joita ei opi pelkän varusmiespalveluksen kautta ja tämä tosiaan on tapahtunut aikaisemminkin.

 

[Tykimies]

Just! Eihän tykissä ole muita kuluvia osia kuin putki ja lukko? Ja renkaatkin on ikuiset

Kuinka monta 122 H yksilöä olet muuten nähnyt kun noin hyvin niiden kunnosta tiedät? Myös tuntuu olevan hyvin tiedossa a-tarvike varastojen tilanne.

Elinikään ja ylläpitoon vaikuttavia kuluvia osia on perus kenttätykeissäkin paljon, joten tuollainen optimismi on vähän erikoista ja antaa täysin väärän kuvan sotatarvikkeiden ylläpidosta.

Lukkoon ei muuten taida ihan kauheita kuormia kohdistua kartussilaukausta käyttävässä tykissä.

Edit: 130 K oli SA-vahvuudessa ihan loppuun asti.

Aika monta olen nähnyt ja monella ampunut, mutta mikäli olet itse niiden kanssa työsi puolesta tekemisissä, niin sitten varmaan vähemmän kuin sinä.

122H63 vaan on erittäin simppeli ja yksinkertainen mekaaninen laite. Ihan kuin venäläinen Lada, joka lähtee -40 asteen pakkasella käyntiin, vaikka olisi vuoden seissyt käyttämättömänä. Kyllähän nuokin aivan varmasti saa rikki jos vain haluaa, mutta pohjimmiltaan ovat kuitenkin helppoja ja halpoja ylläpitää verrattuna vaikkapa panssarihaupitsiin.

 

[Tykimies]

Mukavaa, että olet palannut forumille. Pisimpään täällä olleet muistavat sun tulikivenkatkuiset väittelyt @CV9030FIN kanssa. Jotta nyt ei käy vähän samalla tavoin, niin ehdotan kaikessa ystävyydessä, että otat kantaa vain niihin asioihin, jotka vuosia sitten varusmieskoulutuksen saanut tykinjohtaja tietää. Et luultavasti ole kuullutkaan esimerkiksi ammuksen johtorenkaista jääneen kuparin poistosta ammoniakkikäsittelyllä, kun varusmiehille ei tuollaisia aineita käyttöön anneta. Ja tämäkin vielä kuuluu käyttöhuoltoon. Perushuollossa tykki puretaan jokaista mutteria myöten. Ja tietysti maksetaan Millogille joka välissä. Varastointikin maksaa kun se pitää tehdä olosuhteissa, jotka takaavat kaluston säilymisen käyttökunnossa.

Mukavaa, että joku muistaa, kun itsekään ei muista.

Pointtini olikin nyt vain se, että 122H63 huolto ja ylläpitäminen on luokkaa "ilmaista" verrattuna uusiin moukareihin. Ei ole siis mitenkään realistista, että edes puolia niistä korvattaisiin moukareilla, koska sellaiseen ei yksinkertaisesti ole rahaa.

 

[Protheon_93]

Mukavaa, että joku muistaa, kun itsekään ei muista.

Pointtini olikin nyt vain se, että 122H63 huolto ja ylläpitäminen on luokkaa "ilmaista" verrattuna uusiin moukareihin. Ei ole siis mitenkään realistista, että edes puolia niistä korvattaisiin moukareilla, koska sellaiseen ei yksinkertaisesti ole rahaa.

Menisiköhän esim. 100 Caesaria tuohon D-30:n huollon ja ylläpidon resursseihin? 100 Caesaria olisi jo kunnioitettava korvaaja D-30:lle.

 

[Falangi]

Videon tekijä on tykkimies Kanadan armeijassa. Ei kuitenkaan ilmeisesti M777:n kanssa tekemisissä vaan 105 millisten.

 

[peelo]

@Old Boy kulkiko ne pehmeän maan kannuslevyt kiinnitettynä lavettihaaroihin juuri takimmaisten renkaiden takapuolella 152 K 89 tykissä, josta ne sitten kiinnitettiin tarvittaessa paikoilleen?

 

[Hanski]

Ei ollut missään nimessä tarkoitettu sulle @Hanski kommenttini sun kirjoituksissa on ajatus mukana ja se selvisi sinun viestissäsi. Tuossa @Old Boy hyvin kuvasi samaa mihin minunkin kommentointini perustui eli @Tykimies tyyliin kertoilla kovin varmana asioita joita ei opi pelkän varusmiespalveluksen kautta ja tämä tosiaan on tapahtunut aikaisemminkin.

Fyrkkaa ja kovaa työtä vaaditaan varmasti ihan reippaasti, jotta kalusto pysyy niinkin hyvässä kunnossa. Viikolla tuli tiellä vastaan pv:n Masi-saattue. Masit olivat ulkoisesti kuin suoraan Sisun tehtaalta tulleita, vaikka uusimmillakin on jo yli 35 vuotta mittarissa. Ihan pienellä vaivalla kaluston kunto ei pysy tuollaisena, mutta onhan ylläpito joka tapauksessa kustannuksiltaan vain murto-osa kokonaan uuden kaluston hinnasta!

 

[Hanski]

Menisiköhän esim. 100 Caesaria tuohon D-30:n huollon ja ylläpidon resursseihin? 100 Caesaria olisi jo kunnioitettava korvaaja D-30:lle.

100 Caesaria vaatisi moninkertaiset ylläpitotyöt. Tykki, elektroniikka, ajoneuvoalusta >> pelkkä yksinkertainen mekaaninen tykki. 100 Caesaria olisivat luonnollisesti tulenteholtaan, selviytymiskyvyltään ja käytettävyydeltään moninverroin parempi kuin 400 122H:ta.

 

[StmSvejk]

100 Caesaria vaatisi moninkertaiset ylläpitotyöt. Tykki, elektroniikka, ajoneuvoalusta >> pelkkä yksinkertainen mekaaninen tykki. 100 Caesaria olisivat luonnollisesti tulenteholtaan, selviytymiskyvyltään ja käytettävyydeltään moninverroin parempi kuin 400 122H:ta.

Ei voi verrata mitenkään. Eiköhän sellaiset 40-50kpl CAESAR:ia vastaa noin 471kpl 122H63:a, olettaen että niille on modernit a-tarvikkeet.

 

[Protheon_93]

100 Caesaria vaatisi moninkertaiset ylläpitotyöt. Tykki, elektroniikka, ajoneuvoalusta >> pelkkä yksinkertainen mekaaninen tykki. 100 Caesaria olisivat luonnollisesti tulenteholtaan, selviytymiskyvyltään ja käytettävyydeltään moninverroin parempi kuin 400 122H:ta.

Itse ajattelin tämän tällä laskukaavalla:

122mm telatykistön 18 tykin patteriston korvaajaksi tuli 8 K9:n patteri. Eli tämä on se suhdeluku, jolla PV on arvioinut että 122mm patteriston saa korvattua 155mm telatykistöllä.

Eli 471/18*8=209 tykkiä.

Mutta koska Caesar on D-30 verrattuna paljon liikkuvampi, helpommin käytettävissä eri alueilla nopeaa alustansa vuoksi, jne... laskin että Caesarin liikkuvuuden vuoksi voidaan vielä puolittaa se vaatimus tuosta noin parista sadasta sataan Caesariin, joka korvaisi sitten D-30:n suorituskyvyn 2030-luvulla.

 

[Commander]

Kyllä mä olen veli @peelo n kanssa samaa mieltä tästä tykkivertailusta, mutta kieltämättä pelkästään kahta videoo katsomalla mieleen saattaa tulla näiden ei-tykkimieskirjoittajien ajatuksia. Siitähän sitä keskustelua syntyy, kun nyt trollitkin on saatu siivottua. Off-topicia kannattaisi kylläkin välttää, kun jotkut katsoo 5-10 sivua kiinnostavaa txt:iä kerralla. Enää ei oo modeja siirtämässä viestejä oikeaan paikkaan, kun ovat lopettaneet yksi toisensa jälkeen.

Maakiilat on maailmalla harvinainen ratkaisu; en muista kun 122 H63. Ei oo venäläinen keksintö, vaan sakuilla oli projekti M1943 kolmihaaralavetti korvaamaan meilläkin tuttua 150 H40:a. Eivät ehtineet tehdä kun puisen mock-upin, jonka neukut löysi Skodan tykkitehtaalta nykyisen Tsekin alueella. Kiilat toimii 122 H63:ssa, mutta kovemmalla rekyylillä ne ei pehmeässä maassa pidä vaan liikkuu enemmän tai vähemmän. Estää kuitenkin tykin liikettä laukaustapahtumassa. Tarkkuus on ihan sama kannusratkaisulla kun suunta korjataan oikeaksi seuraavaan laukaukseen. Oikein tehty kannuksen kuoppa myös pitää; tosin syystä tai toisesta aina näin ei tapahdu. Raskaammille itätykeille oli erikseen pehmeän maan kannukset, joiden käyttö oli kuin hautaisi pesukoneen tai koirankopin kokonaan umpeen maan sisään. Meillä yleensä maaperä on kovempaa tai karkearakeisempaa kun maailmalla. Siksi kaiketi kiiloihin on päädytty.

Hyasintin tulinopeus on nimellisesti sama ja molemmilla ehtii minuutissa ampua sen 6 laukausta. Tärkein ominaisuus, muutama laukaus mahdollisimman nopeasti, menee kyllä Hyasintin hyväksi. "Triple-sevenin" putken kannatintappi on hyvin edessä jotta osa rekyylivoimaa saadaan suunnattua maalevyn kautta suoraan alas maahan. Tämän rakenteen varjopuoli on että kranaatti joudutaan heittämään peräkappaleen väliin kuten videossa näkyy. Painava tykki, kuten Hyasintin lisäksi "Legacy-Tampella" on myös tykkimiehistön voimin mahdoton liikuteltava tuliasemassa, sitä voidaan ainoastaan kääntää. Muuten tarvitaan vetäjä apuun. 2 A36 on optimoitu kaukotoimintaan; siinä on ainoastaan kolme osapanosta ja lyhin matka 7 km. 130 K54 oli sama juttu sen lyman ollessa 6 km.

Mukavaa, että olet palannut forumille. Pisimpään täällä olleet muistavat sun tulikivenkatkuiset väittelyt @CV9030FIN kanssa. Jotta nyt ei käy vähän samalla tavoin, niin ehdotan kaikessa ystävyydessä, että otat kantaa vain niihin asioihin, jotka vuosia sitten varusmieskoulutuksen saanut tykinjohtaja tietää. Et luultavasti ole kuullutkaan esimerkiksi ammuksen johtorenkaista jääneen kuparin poistosta ammoniakkikäsittelyllä, kun varusmiehille ei tuollaisia aineita käyttöön anneta. Ja tämäkin vielä kuuluu käyttöhuoltoon. Perushuollossa tykki puretaan jokaista mutteria myöten. Ja tietysti maksetaan Millogille joka välissä. Varastointikin maksaa kun se pitää tehdä olosuhteissa, jotka takaavat kaluston säilymisen käyttökunnossa.

Eikös kuparinpoistoon (ja kadiksen pääoven tykkien suuntauksen tarkistukseen) ole käytetty viskiä Tornin Ateljee-baarissa nautittuna???

 

[Falangi]

Älkää vielä kuitenkaan siihen Ceasariin lukittautuko, kun iipoilla on Atmoksessa vastaava tuote.

Onko noille "truck-mounted howitzereille" mitää järkevää suomenkielistä termiä vielä? Ettei vaan joku "itsekseen liikkuva tyki".

 

[Hanski]

Itse ajattelin tämän tällä laskukaavalla:

122mm telatykistön 18 tykin patteriston korvaajaksi tuli 8 K9:n patteri. Eli tämä on se suhdeluku, jolla PV on arvioinut että 122mm patteriston saa korvattua 155mm telatykistöllä.

Eli 471/18*8=209 tykkiä.

Mutta koska Caesar on D-30 verrattuna paljon liikkuvampi, helpommin käytettävissä eri alueilla nopeaa alustansa vuoksi, jne... laskin että Caesarin liikkuvuuden vuoksi voidaan vielä puolittaa se vaatimus tuosta noin parista sadasta sataan Caesariin, joka korvaisi sitten D-30:n suorituskyvyn 2030-luvulla.

Kyllä, äkkiseltään vaikuttaisi ihan kelvolliselta vaihtosuhteelta.

 

[StmSvejk]

Itse ajattelin tämän tällä laskukaavalla:

122mm telatykistön 18 tykin patteriston korvaajaksi tuli 8 K9:n patteri. Eli tämä on se suhdeluku, jolla PV on arvioinut että 122mm patteriston saa korvattua 155mm telatykistöllä.

Eli 471/18*8=209 tykkiä.

Mutta koska Caesar on D-30 verrattuna paljon liikkuvampi, helpommin käytettävissä eri alueilla nopeaa alustansa vuoksi, jne... laskin että Caesarin liikkuvuuden vuoksi voidaan vielä puolittaa se vaatimus tuosta noin parista sadasta sataan Caesariin, joka korvaisi sitten D-30:n suorituskyvyn 2030-luvulla.

8 K9:ä on huomattavasti tehokkaampi kuin 122 PsH 74 psto. Pattereittainkin hajautettuna esimerkiksi 122 PSH 74 katettu ampuma-ala on 3x 615km2 = 1845km2 vs. K9 patterin 5024km2.

Rautaa 122 PsH 74 psto sylkee minuutissa n. 2400kg, K9 patteri noin 2256kg, mutta toki tarkemmin ja suuremmalla r-ainemäärällä.

Kyllä se K9 on jo niin eri planeetalta että on jo vaikea verrata, vertaus CAESAR, ATMOS, WTF vs. 122 H 63 menee vielä eksoottisemmaksi.

 

[fulcrum]

Elinikään ja ylläpitoon vaikuttavia kuluvia osia on perus kenttätykeissäkin paljon, joten tuollainen optimismi on vähän erikoista ja antaa täysin väärän kuvan sotatarvikkeiden ylläpidosta.

Suhteellisesti ottaen - verrattuna vaikka ajoneuvokalustoon ja aivan erityisesti tela-ajoneuvoihin - yksinkertainen vedettävä tykki on tietenkin hyvin paljon halvempi säilöä pitkiä aikoja.
Toisaalta pitää muistaa että tykki tarvitsee vetäjän joita pitää niitäkin jossain säilöä, ja vaikka itse tykissä ei olisi helposti turmeltuvaa elektroniikkaa niin se yksikkö sitä kuitenkin sodassa tarvitsee ja jossain nekin pitää säilyttää.