Tykistö

[Huhta]

Ehkä siitä oli meininki luopua ja mieli muuttui?

Paha sanoa.

Osaako joku muuten kertoa, milloin T-55M syntyi? N. 1990? Kuinka kauan projektia oli suunniteltu? Lopputulemahan oli hassu, kun rahat käytettiin vanhojen T-55:ien elvyttämiseen, vaikka rahalle olisi melko varmasti saanut enemmän vastinetta upottamalla ne 80-luvun puolivälissä NL:sta hankittuun T-72:een. Toki kukaan ei silloin odottanut, että halpoja Leopardeja tulisi markkinoille vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta mutta...

 

[Rannari]

Paha sanoa.

Osaako joku muuten kertoa, milloin T-55M syntyi? N. 1990? Kuinka kauan projektia oli suunniteltu? Lopputulemahan oli hassu, kun rahat käytettiin vanhojen T-55:ien elvyttämiseen, vaikka rahalle olisi melko varmasti saanut enemmän vastinetta upottamalla ne 80-luvun puolivälissä NL:sta hankittuun T-72:een. Toki kukaan ei silloin odottanut, että halpoja Leopardeja tulisi markkinoille vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta mutta...

Eikö 55M tuottanut myös sellaista mitä ei idästä olisi voitu ostaa?

Ajallisesti sijoittaisin sekä tuon että kakkosbemarin 80-luvun loppuvuosiin.

 

[StmSvejk]

Paha sanoa.

Osaako joku muuten kertoa, milloin T-55M syntyi? N. 1990? Kuinka kauan projektia oli suunniteltu? Lopputulemahan oli hassu, kun rahat käytettiin vanhojen T-55:ien elvyttämiseen, vaikka rahalle olisi melko varmasti saanut enemmän vastinetta upottamalla ne 80-luvun puolivälissä NL:sta hankittuun T-72:een. Toki kukaan ei silloin odottanut, että halpoja Leopardeja tulisi markkinoille vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta mutta...

Kylmän sodan aikana kalustohankinnat eivät olleet niin yksinkertaisia ja toisaalta, tuskinpa T-55M modernisoinnin hinnalla olisi saanut markkinahintaisia T-72:ia. NL:n hajoamisvaiheessa projekti kai oli jo aika pitkällä.

 

[Huhta]

Kylmän sodan aikana kalustohankinnat eivät olleet niin yksinkertaisia ja toisaalta, tuskinpa T-55M modernisoinnin hinnalla olisi saanut markkinahintaisia T-72:ia. NL:n hajoamisvaiheessa projekti kai oli jo aika pitkällä.

???

Meinasin, että ne samat ammunnanhallintajärjestelmät, pimeätähtäimet ja länsimaiset ammukset olisi hankittu meikäläiseen T-72 -kalustoon. Nythän kävi niin, että neukkulasta hankitut T-55:t saivat päivityksen, mutta neukkulasta hankitut T-72:t menivät Stenalle yhdessä Saksasta hankittujen kanssa.

 

[Huhta]

Eikö 55M tuottanut myös sellaista mitä ei idästä olisi voitu ostaa?

Ajallisesti sijoittaisin sekä tuon että kakkosbemarin 80-luvun loppuvuosiin.

Kyllä, mutta olisihan ne samat kamat voinut laittaa T-72:een. Pl. ammukset, mutta kaipa lännestä olisi saanut 125 mm vaunukanuunan ruokaa siinä missä satamillisenkin.

 

[Rannari]

???

Meinasin, että ne samat ammunnanhallintajärjestelmät, pimeätähtäimet ja länsimaiset ammukset olisi hankittu meikäläiseen T-72 -kalustoon. Nythän kävi niin, että neukkulasta hankitut T-55:t saivat päivityksen, mutta neukkulasta hankitut T-72:t menivät Stenalle yhdessä Saksasta hankittujen kanssa.

Eikö tuossa olisi tst-vaunujen määrä käytännössä puolittunut kun T-55 olisi ilman uusia kilkkeitä ollut varsin joutava vehje. Nyt saatiin peruskorjattu vaunu uuden rinnalle ja jotenkin asialliset kalut kahdelle ps-prikaatille.

 

[Rannari]

Kyllä, mutta olisihan ne samat kamat voinut laittaa T-72:een. Pl. ammukset, mutta kaipa lännestä olisi saanut 125 mm vaunukanuunan ruokaa siinä missä satamillisenkin.

Määrän kustannuksella kyllä. Ehkä silläkin oli merkitystä.

 

[Huhta]

Eikö tuossa olisi tst-vaunujen määrä käytännössä puolittunut kun T-55 olisi ilman uusia kilkkeitä ollut varsin joutava vehje. Nyt saatiin peruskorjattu vaunu uuden rinnalle ja jotenkin asialliset kalut kahdelle ps-prikaatille.

Eihän meillä ollut toista panssariprikaatia ennen NL:n T-72 -hankintoja? Tai näin Esa Muikku avasi T-72:n hankkimisen taustoja panssariseminaarissa. Ja Wikipedia väittää, että T-55:ia päivitettiin 70 kpl, T-72:ia taas hankittiin Neuvostoliitosta 60 kpl 80-luvulla.

 

[fulcrum]

M777 on monet asiat tehty keveyden aikaansaamiseksi ja siinä se varmasti on onnistunutkin. Kranaatin lataaminen on hieman hankalaa, koska peräkappale on hyvin pitkällä ja kun kranaatti painaa 40+ kg tapahtuu se monesti heittämällä lataussillalle. Tämä tai se että ammunnassa on aika monta vaihetta ei tee siitä erityisen tehotonta kuitenkaan. Eri asioita mitä ammunnan aikana M777 käytetään ovat suuntaajan käsipyörä vasemmalla, korottajan oikealla (löytyy myös vasemmalta etummainen pyöristä), lukon avaus kehdon vasemmalla puolella, nallimekanismin käyttökahva lukossa, joka syöttää nallilippaasta automaattisesti nallin nallipesään sekä laukaisumekanismi oikealla jota käytetään laukaisunarulla (voidaan laukaista myös lukosta narulla). Pumppauksesta mitä oikealla puolella tehdään en osaa sanoa mihin liittyy. Kaikenkaikkiaan vaiheita ehkä on jonkinverran, mutta toiminta on kuitenkin ihan kohtuu tehokasta, tästä huomattavasti huonompi esimerkki on M109.

Uskoisin että ammattisotilaat, jotka ovat käyttäneet muutakin kuin venäläistä patarautaa ottaisivat taisteluun milloin tahansa mieluummin M777 kuin minkään vedettävän itätykin, varsinkin digitalisoidun yksilön. Meillä itätykit ovat käytössä lähinnä kustannussyistä ei siksi että ne olisivat parasta sodankäynnin näkökohdista.

@fulcrum ainoat itätykit PVn käytössä tällä hetkellä ovat 152 K 89 ja 122 H 63.

Tuliyksikön digitalisointi on toki merkittävä edistysaskel, mutta noin muuten en kyllä maallikon silmin näe mikä tuossa on muun kuin keveyden suhteen niin erinomaista. Videon perusteella tuliasemaan meno ei näytä poikkeuksellisen rivakalta vaikka kannuskuopat onkin helppo kaivaa pehmeään hiekkaan ilman Fiskarsin lapioitakin, eikä tulinopeus ole sarjassaan erikoinen. Ja kuten moni on todennut, ulkoisesti tykki näyttää mekaanisesti mutkikkaalta ja voi olla kenttähuollon kannalta ikävä laite kun se rupeaa ryteiköissä keräämään jäätä, rapaa, oksia yms. Tietenkin vanhempien itätykkien kartussipanokset on kai vähän sellainen dinosaurus-ominaisuus.

Keveys on toki hyödyllinen ominaisuus muutenkin kuin ilmakuljetuksen kannalta, ei sen puoleen. Mutta pl. sellaiset tapaukset että saamme noita ilmaiseksi aseveliapuna, tai poistomyynnistä romumetallin hintaan bidenistisen kansantasavallan romahdettua, tuskin nuo meille olisi hyvä hankinta.

Tiesin että 152H-kalusto on poistunut SA-varauksista vissiin jo 10+ vuotta sitten, mietiskelin vaan onko niitä enää edes leiritykkeinä käytetty. Vissiin siitäkin kadonneet jo? Mallin 'comeback' korvaamaan 122:sta ei ole tarkoituksenmukainen ajatus millään muotoa.

 

[Protheon_93]

Onko missään tietoa paljonko D-30:n huolto ja ylläpito maksaa Suomessa? Siis koko 471 tykin arsenaali.

Mahdollista seuraajaa ajatellessa tulee ottaa huomioon, että mihin rahat, joilla on D-30:a operoitu, tulee riittää seuraajan operointiin.

 

[fulcrum]

Eihän meillä ollut toista panssariprikaatia ennen NL:n T-72 -hankintoja? Tai näin Esa Muikku avasi T-72:n hankkimisen taustoja panssariseminaarissa. Ja Wikipedia väittää, että T-55:ia päivitettiin 70 kpl, T-72:ia taas hankittiin Neuvostoliitosta 60 kpl 80-luvulla.

Derkkuhankintojen aikaan modernisointiprojekti taisi olla jo senverta pitkällä ettei suunnitelmia viitsitty muuttaa? Niinpä vähän aikaa maassa oli periaatteessa 3 prikaatin panssarikalusto.
Muikun esitys on hyvää settiä, en tiennytkään että myöhemmissä komentovaunuissa oli myös valonvahvistin. Olen vähän yllättynyt ettei uudempaa 125mm ammusta hankittu Venäjältä.

 

[Rannari]

Eihän meillä ollut toista panssariprikaatia ennen NL:n T-72 -hankintoja? Tai näin Esa Muikku avasi T-72:n hankkimisen taustoja panssariseminaarissa. Ja Wikipedia väittää, että T-55:ia päivitettiin 70 kpl, T-72:ia taas hankittiin Neuvostoliitosta 60 kpl 80-luvulla.

Ei varmaan kun ei ollut tankkeja. Tavoitetilana oli kaksi sa-panssariprikaatia. Eihän kalustomurhe kunnolla poistunut ennen kuin Saksasta saatiin tavaraa vähän laajemmalla skaalalla.

 

[Huhta]

Derkkuhankintojen aikaan modernisointiprojekti taisi olla jo senverta pitkällä ettei suunnitelmia viitsitty muuttaa? Niinpä vähän aikaa maassa oli periaatteessa 3 prikaatin panssarikalusto.
Muikun esitys on hyvää settiä, en tiennytkään että myöhemmissä komentovaunuissa oli myös valonvahvistin. Olen vähän yllättynyt ettei uudempaa 125mm ammusta hankittu Venäjältä.

Venäjä ei ole tainnut olla halukas myymään parhaimpia ampumatarvikkeitaan ulkomaille. Niin kuin muustakin kalustosta on vientiin monkey-modelit.

 

[peelo]

Tuliyksikön digitalisointi on toki merkittävä edistysaskel, mutta noin muuten en kyllä maallikon silmin näe mikä tuossa on muun kuin keveyden suhteen niin erinomaista. Videon perusteella tuliasemaan meno ei näytä poikkeuksellisen rivakalta vaikka kannuskuopat onkin helppo kaivaa pehmeään hiekkaan ilman Fiskarsin lapioitakin, eikä tulinopeus ole sarjassaan erikoinen. Ja kuten moni on todennut, ulkoisesti tykki näyttää mekaanisesti mutkikkaalta ja voi olla kenttähuollon kannalta ikävä laite kun se rupeaa ryteiköissä keräämään jäätä, rapaa, oksia yms. Tietenkin vanhempien itätykkien kartussipanokset on kai vähän sellainen dinosaurus-ominaisuus.

Keveys on toki hyödyllinen ominaisuus muutenkin kuin ilmakuljetuksen kannalta, ei sen puoleen. Mutta pl. sellaiset tapaukset että saamme noita ilmaiseksi aseveliapuna, tai poistomyynnistä romumetallin hintaan bidenistisen kansantasavallan romahdettua, tuskin nuo meille olisi hyvä hankinta.

Tiesin että 152H-kalusto on poistunut SA-varauksista vissiin jo 10+ vuotta sitten, mietiskelin vaan onko niitä enää edes leiritykkeinä käytetty. Vissiin siitäkin kadonneet jo? Mallin 'comeback' korvaamaan 122:sta ei ole tarkoituksenmukainen ajatus millään muotoa.

Mitä erikoista M777 pitäisi olla? Lähinnähän tässä on sen huonoutta useampi kirjoittaja korostanut heikoin perusteluin. Keveys on ollut suunnittelun perusta ja sillä on saavutettu ase joka ilmeisesti täyttää myös niidenkin joukkojen vaatimuksia joille keveys ei ole ehdottomin edellytys. Miksi siis olisi kehitetty näille muille joukoille toinen vedettävä haupitsi?

Maakiilat vs kannuslevyt
Suurin osa tykeistä maailmalla tai voisiko jopa sanoa että lähes kaikki on varustettu kannuslevyillä. Maakiilat on siis huomattavasti harvinaisempi ratkaisu, siihen on varmasti päädytty ihan järkiperusteilla Suomessa. Itse en syytä tiedä, mutta yksi asia mitä meillä ainakin tehdään on tarkkuuden ehkä liiallinenkin hionta, eli maakiiloilla kaikki laukaukset lähtevät varmaankin lähes samalla tavalla. Kannuslevyt käytännössä ammutaan aina paikalleen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

Sitten M777 vs 2A36
Tulinopeus taitaa olla M777 ja 2A36 sama 6 ls/min ja siten samaa luokkaa kuin suurimmalla osalla vedettävistä tykeistä. Kantamaero on 2A36 hyväksi johtuen pitemmästä putkesta, vertailukelpoista lukua on vaikea sanoa, kun eivät ammu samoja laukausyhdistelmiä. Ensimmäinen on yli puolet kevyempi mikä tekee käsittelystä huomattavasti helpompaa ja siten tuliasemaanmeno on todennäköisesti M777 hyväksi. 2A36 sivusuuntaus on vain +/-25 astetta ja yhdistettynä kömpelyyteen saattaa aiheuttaa viiveitä a-tehtävien toteutuksessa. Ainakin tuliasematoiminnan suunnittelulta vaatii enemmän. 2A36 korotusalue on +57 asteeseen asti, kun M777 vastaava luku yli 70. Toinen siis selkeä kanuuna ja toinen haupitsi. Haupitsilla toteuttaa erilaisia tehtäviä joustavammin ja siten sopii ainoaksi tyypiksi paremmin. Miehityksen osalta normaali vaatimus varmaankin on 3+ammusmiehet (2A36) ja 4+ammusmiehet (M777). Panosjärjestelmä on venäläisessä logistisesti lähes katastrofi ja muutenkaan ei välttämättä tulitoiminnan kannalta joustavimmasta päästä. Kranaattivalikoima on länsikaliberille huomattavasti parempi tällä hetkellä, mutta se ei varsinaisesti liity itse aseeseen. Valmistajan/huoltojärjestelmän tuki niin RA-kuin SA-oloissakin varmaan hiukan parempi lännessä. Venäläinen varmasti luotettavampi/huollettavampi, mutta toisaalta suunniteltu varmaankin hiukan erilaiselle kunnossapitojärjestelmälle, lopputulos saattaa sitten kuitenkin olla länsimaisessa systeemissä länsiaseen eduksi. M777 toimiva täysin integroitu ammunnanhallintajärjestelmä, jossa siis kaikki komponentit (INS, tietokoneet, radiot, akut jne) kulkee tykin mukana ja ilmeisesti käytettävissä myös ajon aikana. Tämä takaa nopeamman ja tarkemman tulenavauksen, johon valaistusolosuhteet ei juuri vaikuta. M777 ei nojaa pelkästää digitaalitekniikkaan vaan varajärjestelmät ovat käytössä ihan samalla tavalla kuin muillakin vaihtoehdoilla. Paljon muutakin voisi varmaan listata. Mielestäni nyt taas osa yrittää keksimällä keksiä huonoja puolia "monimutkaisesta" länsiaseesta.

PVn organisaatiosta löytyy tykistön asiantuntijat suomesta ja siellä tehdään ratkaisut tykistön tulevaisuudesta. M777 ei varmastikaan siihen kuulu, mutta tulevaisuudessa se voi tietysti olla ainoa mitä on saatavilla ainakaan käytettynä. Ei välttämättä teknisesti optimaalisin vaihtoehto. Uusia itätykkejä ei enää tule ja budjetti ratkaisuna 122H saattaa olla vielä pitkään käytössä, toivottavasti! A-tarvikkeet hankitaan kotimaasta "kotimaisilta" valmistajilta, kuten 155 millisiinkin.

Kuinkahan paljon on ollut pelkkiä leiritykkejä? Eiköhän ne ole ainakin 2000-luvulla olleet ihan SA-sijoitettua kalustoa loppuun asti. Netissä olevista kuvista pystyy varmastikin päättelemään milloin 152H55 kalusto on poistunut käytöstä ja siitä on jo aikaa.

 

[peelo]

Tässä taitaa olla uusi video Archerista

Ihan kaikki ei tuohon pysty!

 

[fulcrum]

Mitä erikoista M777 pitäisi olla? Lähinnähän tässä on sen huonoutta useampi kirjoittaja korostanut heikoin perusteluin. Keveys on ollut suunnittelun perusta ja sillä on saavutettu ase joka ilmeisesti täyttää myös niidenkin joukkojen vaatimuksia joille keveys ei ole ehdottomin edellytys. Miksi siis olisi kehitetty näille muille joukoille toinen vedettävä haupitsi?

Maakiilat vs kannuslevyt
Suurin osa tykeistä maailmalla tai voisiko jopa sanoa että lähes kaikki on varustettu kannuslevyillä. Maakiilat on siis huomattavasti harvinaisempi ratkaisu, siihen on varmasti päädytty ihan järkiperusteilla Suomessa. Itse en syytä tiedä, mutta yksi asia mitä meillä ainakin tehdään on tarkkuuden ehkä liiallinenkin hionta, eli maakiiloilla kaikki laukaukset lähtevät varmaankin lähes samalla tavalla. Kannuslevyt käytännössä ammutaan aina paikalleen. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

Sitten M777 vs 2A36
Tulinopeus taitaa olla M777 ja 2A36 sama 6 ls/min ja siten samaa luokkaa kuin suurimmalla osalla vedettävistä tykeistä. Kantamaero on 2A36 hyväksi johtuen pitemmästä putkesta, vertailukelpoista lukua on vaikea sanoa, kun eivät ammu samoja laukausyhdistelmiä. Ensimmäinen on yli puolet kevyempi mikä tekee käsittelystä huomattavasti helpompaa ja siten tuliasemaanmeno on todennäköisesti M777 hyväksi. 2A36 sivusuuntaus on vain +/-25 astetta ja yhdistettynä kömpelyyteen saattaa aiheuttaa viiveitä a-tehtävien toteutuksessa. Ainakin tuliasematoiminnan suunnittelulta vaatii enemmän. 2A36 korotusalue on +57 asteeseen asti, kun M777 vastaava luku yli 70. Toinen siis selkeä kanuuna ja toinen haupitsi. Haupitsilla toteuttaa erilaisia tehtäviä joustavammin ja siten sopii ainoaksi tyypiksi paremmin. Miehityksen osalta normaali vaatimus varmaankin on 3+ammusmiehet (2A36) ja 4+ammusmiehet (M777). Panosjärjestelmä on venäläisessä logistisesti lähes katastrofi ja muutenkaan ei välttämättä tulitoiminnan kannalta joustavimmasta päästä. Kranaattivalikoima on länsikaliberille huomattavasti parempi tällä hetkellä, mutta se ei varsinaisesti liity itse aseeseen. Valmistajan/huoltojärjestelmän tuki niin RA-kuin SA-oloissakin varmaan hiukan parempi lännessä. Venäläinen varmasti luotettavampi/huollettavampi, mutta toisaalta suunniteltu varmaankin hiukan erilaiselle kunnossapitojärjestelmälle, lopputulos saattaa sitten kuitenkin olla länsimaisessa systeemissä länsiaseen eduksi. M777 toimiva täysin integroitu ammunnanhallintajärjestelmä, jossa siis kaikki komponentit (INS, tietokoneet, radiot, akut jne) kulkee tykin mukana ja ilmeisesti käytettävissä myös ajon aikana. Tämä takaa nopeamman ja tarkemman tulenavauksen, johon valaistusolosuhteet ei juuri vaikuta. M777 ei nojaa pelkästää digitaalitekniikkaan vaan varajärjestelmät ovat käytössä ihan samalla tavalla kuin muillakin vaihtoehdoilla. Paljon muutakin voisi varmaan listata. Mielestäni nyt taas osa yrittää keksimällä keksiä huonoja puolia "monimutkaisesta" länsiaseesta.

PVn organisaatiosta löytyy tykistön asiantuntijat suomesta ja siellä tehdään ratkaisut tykistön tulevaisuudesta. M777 ei varmastikaan siihen kuulu, mutta tulevaisuudessa se voi tietysti olla ainoa mitä on saatavilla ainakaan käytettynä. Ei välttämättä teknisesti optimaalisin vaihtoehto. Uusia itätykkejä ei enää tule ja budjetti ratkaisuna 122H saattaa olla vielä pitkään käytössä, toivottavasti! A-tarvikkeet hankitaan kotimaasta "kotimaisilta" valmistajilta, kuten 155 millisiinkin.

Kuinkahan paljon on ollut pelkkiä leiritykkejä? Eiköhän ne ole ainakin 2000-luvulla olleet ihan SA-sijoitettua kalustoa loppuun asti. Netissä olevista kuvista pystyy varmastikin päättelemään milloin 152H55 kalusto on poistunut käytöstä ja siitä on jo aikaa.

Pointtini taisivat olla huonosti ilmaistuja, en tarkoittanut että kannuslevyt olisivat huonompi ratkaisu vaan lähinnä sitä ettei M777 tarjoa tällä saralla mitään uutta. Vertailuni ei ollut vain itätykkeihin vaan myös esimerkiksi kotimaiseen K 83:een jolla ampuminen (ja koko tykki yleensäkin) vaikuttaa huomattavasti yksinkertaisemmalta proseduurilta. Haupitsin suurempi ampumiskulma on toki totta enkä tullut tätä ajatelleeksi: jotenkin mielsin M777:n kanuunaksi.

Vedettäviä tykkejä länsimaat eivät hirveästi enää hanki muuten kuin erikoistarkoituksiin. M777:kaan ei ole ollut mainittava myyntihitti maailmalla. Jos niitä meille vielä jossain vaiheessa aiotaan hankkia uutena niin tarjonta voi olla aika vähäistä jos Kiina/Venäjä-akseli on 'aut'. Jenkit, Israel ja ???

Leiritykit nyt oli vaan sellainen kuriositeetti. Jos jotain vanhaa mallia jossain vielä muutama kappale olisikin ja niille vähän ammoa harjoitteluun niin ei niillä enää sodan ajan maanpuolustuksellista merkitystä ole.

 

[Tykimies]

Onko missään tietoa paljonko D-30:n huolto ja ylläpito maksaa Suomessa? Siis koko 471 tykin arsenaali.

Mahdollista seuraajaa ajatellessa tulee ottaa huomioon, että mihin rahat, joilla on D-30:a operoitu, tulee riittää seuraajan operointiin.

Sehän siinä juurikin on, että kyseessä on erittäin yksinkertainen ja kestävä laite, joka ei mahdottomia ylläpitoja vaadi, koska on täysin mekaanista itärautaa.

 

[Tykimies]

Voisikohan olla kätevää että SA luopuisi 122 h63(D-30) ja laittaisi prikaateihin tilalle vanhat 152 h55(D-20) koska jäljellä mainitussa on isommat ammukset ja teho suurempi. Nämä 6-tuumaiset voisivat ampua tasaista peitetulta samaan aikaan kun 155 k98 hoitaa niin sanotun tykistätaistelun (ampuu vastapatteritulta).
152h55 on yksi maailman luotettavimmista haupitseista ja sitä on käytetty tähän ehdottamaani tehtävään viimeisimmissä sodissa kuten toisessa Vuoristo-Karabahin sodassa 27 syyskuuta-10 marraskuuta 2020.
Mitä ammuksiin tulee niitä saa Bulgariasta ja Rumaniasta sekä niitä saa viisi yhden 155 sirpalepaukun hinnalla.

Ei todellakaan olisi kätevää, kun 152H55 on aikoja sitten poistunut käytöstä.

122 ja 155 olivat tietoinen ratkaisu ja valinta aikanaan. 130 ja 152 ovat poistuneet ja tulevat poistumaan kokonaan rivistä. 130 on pitkään ollut leiritykkinä kustannussyistä, koska järkevämpää kuluttaa poistuvaa kalustoa.

 

[Hanski]

On tuota 152H-kalustoa vielä ykköskappaleina museoissa ja keräilijöillä.

Kesällä tuli pitkästä aikaa käytyä tykistömuseossa ja 152H88 on kieltämättä tykkinä vakuuttavannäköinen. Selvää on, että parasta ennen -päivä koitti jo 1990-luvulla, mutta ulkonäkö on edelleen kunnossa.

 

[Hanski]

Onko missään tietoa paljonko D-30:n huolto ja ylläpito maksaa Suomessa? Siis koko 471 tykin arsenaali.

Mahdollista seuraajaa ajatellessa tulee ottaa huomioon, että mihin rahat, joilla on D-30:a operoitu, tulee riittää seuraajan operointiin.

@Tykimies jo kommentoikin. D-30:n ylläpidon kustannukset ovat varmasti varsin maltilliset. Kulloinkin on käytössä aivan pieni murto-osa tykeistä muiden maatessa luolien loppumattomassa viidakossa. Kalustokierto voidaan tykkien suuren määrän vuoksi optimoida niin, että yksittäinen tykki on koulutuksessa ainoastaan lyhyehkön ajan. Laukauksia kertynee varsin vähän per tykki, joten huolto on myös yksinkertaista.

Sivuhuomiona: oletteko kiinnittäneet huomiota pv:n 122H-kaluston kuntoon? Kaikki näkemäni yksilöt ovat olleet erinomaisessa kunnossa, todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin tehtaalta aikanaan valmistuessaan. Tykkien kunnon osalta elinkaarta olisi varmasti vielä hyvin pitkälle ja uskon @Old Boy ennustuksen mukaisesti, että tykkimalli jatkaa rajoitetussa käytössä esim. paikallisjoukkojen erillispattereina vielä pitkälle 2030-lukua.