Tykistö

[Old Boy]

Hyasinttia ei Wikin mukaan myyty Itä-Eurooppaan ollenkaan. Veikkaan ettei syynä ollut se että se olisi ollut niille liian hyvä, vaan rahaa ei ollut. Aika selkeä trendi itäblokin asevoimissa oli että kalustoa hommattiin valtavia määriä 60- ja 70-luvuilla, sitten kasarin aikana hankintamäärät kuihtuivat hyvin vähiin.

No ei ehkä ollu rahanpuute syynä, vaan se etteivät neukut juuri koskaan myyneet parasta kalustoaan ulkomaille. MSTA-tykit (vedettävä sekä itseliikkuva) tulivat 1987, jonka jälkeen tämä vanhempi M1976 2 A36-kalusto vapautui myyntilistalle. Suomi ehti juuri ennen Nliiton loppumista hankkia miltei viimeisinä bilateriaalikauppoina pari pstoa vedettäviä sekä yhden 18 tykin tela-alustaisen patteriston. Jälkimmäisistä toisen puoliskon sai hakea vasta 1990-luvun puolivälissä; niin tipalle meni. Noin 5 vuoden väliaikana ei varastohallissa ollu tapahtunu mitään. Samasta rivistä jatkettiin hankinta loppuun.

152K89:lle ei välttämättä ole aivan hurjaa laukausmäärää, niillä on esimerkiksi harjoituksissa ammuttu hyvin säästeliäästi.

Neukkukaupoissa ostettiin aina määrävahvuiset atarvikkeet tykkien mukana, sodanuhkatilanteessahan niitä ei saisi lisää. Hyasinteillä ei ammuttu alussa ollenkaan vaan eka ikäluokka sai koulutuksen vasta tämän vuosituhannen puolella. Lisää ammuttavaa tuli tekakanuunoista luovuttaessa, kun niiden atarvikkeet on samoja. Nämä 152 K89:t ovat siis kaikkein vähiten käytettyjä vai pitäisikö sanoa uusimpia tykkejämme. Ohessa video, joka on tosin tainut jo täällä olla. Siitä saa hyvän kuvat vehkeen toiminasta; verrata voi vaikka jenkkien "triple seiskaan."

 

[Passi]

. Siitä saa hyvän kuvat vehkeen toiminasta; verrata voi vaikka jenkkien "triple seiskaan."

Ainakin amatöörin silmin tuo 777 näyttää siltä kuin insinööreille olisi maksettu suhteessa liikkuvien osien määrään. Ja vaikka on yli kaksikymmentä vuotta tuoreempi, niin kehitys ei ole ensimmäinen mieleen tuleva asia.

 

[KymJP1/96]

En ole tykistön asiantuntija, mutta tuo neukku ja suomalaiset käyttäjät näyttää vakuuttavammalta paketilta kuin jenkit. Toiminta sujuvampaa, vähemmän mölinää ja turhaa hyppimistä vähemmän. Tuo semiautomaattinen lataus yllätti allekirjoittaneen.

777 näyttää tosiaan siltä, että on ruuvattu kaikki hilavitkuttimet kiinni ja vähän päälle.

 

[J0h1F]

niin kuinka PV:lla on varaa hankkia vaikkapa Ruotsista rynnäkkövaunuja kolminkertaiseen hintaan, mitä Venäjältä olisi saatu ja kyse on kuitenkin teknologiasta, jonka voi hankkia mistä vain

Jaa-a, tämä kyllä tulee mieheltä, joka ei ole näitä kumpaakin omakohtaisesti vertaillut. BMP-2 tai edes BMP-3 ovat todella vanhanaikaista kalustoa verrattuna CV9030FIN:iin.

Jos CV9030FIN laitetaan tyypillisessä panssarimaastossa kolmea BMP-2:ta vastaan, on lopputuloksena kolme palavaa BMP-2:ta. Eikä ylivertaista ole pelkästään optroniikka ja tilannetietoisuus sekä pääase ampumatarvikkeineen ja panssari, vaan myös taktinen liikkuvuus jne.

Esimerkiksi jo Persianlahden sodassa Bradley oli se, joka tuotti Irakille eniten tappioita, ei laisinkaan Abrams. Bradleyssä oli Irakin T-72:t niiden kantaman ulkopuolelta tuhoamaan kyennyt TOW ja BMP-2:t niiden kantaman ulkopuolelta tuhoamaan kyennyt 25 mm Bushmaster nuoliammuksin.

Tuo semiautomaattinen lataus yllätti allekirjoittaneen.

Niin, meidän Tampellamme (ja venäläiset tykit) ovat puoliautomaattisia (kiila avautuu ja ase virittyy uudelleen rekyylikoneiston avulla), M777 ei.

 

[ctg]

Mutta jos me tarkastellaan tulevaisuuden sodankäyntiä ja vaihtuvia tarpeita toteuttaa erilaisten kuormien toimittamista taistelukentälle vihollisen hämmästeltäväksi, niin panisin painoa raketinheitinjärjestelmän- tai jopa erillisen raketinheitin prikaatin kehittämiseen.

Kranaatinheittimet, kenttätykistö, keskiraskaat raketinheittimet ja lopulta jos niitä raskaita raketinheittimiä 300-400km kantamalla vielä joskus saataisiin, mutta niihin ei ole varaa.

Alusta on eriasia kuin a-tarvike ja murkula vs raketti rahassa ollessa kyse murkula voittaa aina. Smerchin kantomatka ja a-tarvikkeet tekee siitä seksikkäitä. Sitä en kiellä. Kyllä se itseäkin himottaa. Mutta se hinta per laukaus. Joten miten selvität sen a-tarvike hinta ongelman?

 

[fulcrum]

No ei ehkä ollu rahanpuute syynä, vaan se etteivät neukut juuri koskaan myyneet parasta kalustoaan ulkomaille. MSTA-tykit (vedettävä sekä itseliikkuva) tulivat 1987, jonka jälkeen tämä vanhempi M1976 2 A36-kalusto vapautui myyntilistalle. Suomi ehti juuri ennen Nliiton loppumista hankkia miltei viimeisinä bilateriaalikauppoina pari pstoa vedettäviä sekä yhden 18 tykin tela-alustaisen patteriston. Jälkimmäisistä toisen puoliskon sai hakea vasta 1990-luvun puolivälissä; niin tipalle meni. Noin 5 vuoden väliaikana ei varastohallissa ollu tapahtunu mitään. Samasta rivistä jatkettiin hankinta loppuun.

Heh, nojoo mutta olishan tuossa itäblokin maatkin ehtineet tilata noita jos kerran Suomikin. Aika monessa muussakin sotakalustokategoriassa oli nähtävissä ettei VarLiitto-maiden tilausmäärät kasarin lopulla olleet enää suuria. Esimerkiksi mainittua BMP-2:sta tilasi vain kolme itäblokin maata, joista Puola ja DDR vähemmän kuin Suomi. Ja Puola esimerkiksi tilasi yhden Kilo-luokan sukellusveneen, sitten keksi että 'liian suuri Itämerelle' (=liian kallis) ja tilasi käytettyjä, vanhentuneita valtameriveneitä (!).

 

[Huhta]

Jaa-a, tämä kyllä tulee mieheltä, joka ei ole näitä kumpaakin omakohtaisesti vertaillut. BMP-2 tai edes BMP-3 ovat todella vanhanaikaista kalustoa verrattuna CV9030FIN:iin.

Jos CV9030FIN laitetaan tyypillisessä panssarimaastossa kolmea BMP-2:ta vastaan, on lopputuloksena kolme palavaa BMP-2:ta. Eikä ylivertaista ole pelkästään optroniikka ja tilannetietoisuus sekä pääase ampumatarvikkeineen ja panssari, vaan myös taktinen liikkuvuus jne.

Esimerkiksi jo Persianlahden sodassa Bradley oli se, joka tuotti Irakille eniten tappioita, ei laisinkaan Abrams. Bradleyssä oli Irakin T-72:t niiden kantaman ulkopuolelta tuhoamaan kyennyt TOW ja BMP-2:t niiden kantaman ulkopuolelta tuhoamaan kyennyt 25 mm Bushmaster nuoliammuksin.


Niin, meidän Tampellamme (ja venäläiset tykit) ovat puoliautomaattisia (kiila avautuu ja ase virittyy uudelleen rekyylikoneiston avulla), M777 ei.

Huhujen mukaan MLU-päivityksen prototyyppi "aavebemari" piti CV:tä pilkkanaan harjoituksissa. Tiedä sitten.

 

[Skoda120LS]

Voisikohan olla kätevää että SA luopuisi 122 h63(D-30) ja laittaisi prikaateihin tilalle vanhat 152 h55(D-20) koska jäljellä mainitussa on isommat ammukset ja teho suurempi. Nämä 6-tuumaiset voisivat ampua tasaista peitetulta samaan aikaan kun 155 k98 hoitaa niin sanotun tykistätaistelun (ampuu vastapatteritulta).
152h55 on yksi maailman luotettavimmista haupitseista ja sitä on käytetty tähän ehdottamaani tehtävään viimeisimmissä sodissa kuten toisessa Vuoristo-Karabahin sodassa 27 syyskuuta-10 marraskuuta 2020.
Mitä ammuksiin tulee niitä saa Bulgariasta ja Rumaniasta sekä niitä saa viisi yhden 155 sirpalepaukun hinnalla.

 

[МкГустеровъ]

Kun sinä menit mainitsemaan tuon 155k98:n niin ihmettelen henk. koht. miksi youtubessa on vain pari videota joissa on näytillä tuo kyseinen kanuuna. Sota Vuoristo-Karabahissa oli aikalailla intensiivisin sota 2020-luvulla tähän mennessä. Muuten löysin aikahyvän filmin pätkän

liittyen 152 h55 tosikäytössä nimenomaan siellä.

 

[PH]

Tiedän heti ainakin yhden tahon, joka hyötyisi siitä, että Suomi alkaisi "korvaamaan" täsmäammukset, nopean liikkuvuuden ja pitkän kantaman mahdollistavia 155 millisiä 40-luvun teknologiaan perustuvalla pataraudalla, joka ei mahdollista täsmäammuksia, liikkuvuutta eikä pitkää kantamaa

Aika paljon uusia käyttäjiä muuten liikkeellä.

 

[Skoda120LS]

Vanhassa vara parempi... välillä. Pataraudalla halpa räiskii, eli soveltuu venähtäviin asemasotakonflikteihin. En tarkoita että mitään 155 K98 ruvettaisi mihinkään vaihtamaan vaan että olisi monipuolisuutta patteristoissa. 152 H55 en myöskään mihinkään "valmiusprikaatiin" laittaisi sillä niille nopeus ja kantama ovat pääasia. Mutta reserviläispatterit ovat eriasia. Kai on niitä 152 H88-40 on viellä jossain? Niin hienoja vehkeitä ei olekaan kellään.

Tosiaan tänään aamuste kirjauduin kun olin jo kauan lukenut foorumia.

 

[PH]

Vanha patarauta tuhotaan jo nyt lennokkien ja vastatykistön yhteistyöllä niille sijoilleen, jos homma menee staattiseksi pönöttämiseksi ilman hajautusta, tykkikohtaisia päätteitä, naamiointia ja valemaaleja. En edes halua kuvitella mikä tilanne on 10 vuoden päästä.

Yksikään tulipatteri ei viivy asemissa yhtään sen kauempaa kuin tulitehtävä vaatii ja kiire pois alta on melkoinen. Ja lähtökohtaisesti kaikki sodan ajan joukot ovat pääasiassa reserviläisiä tykistön osalta, valmiusyksiköiden tykistökomponentteja lukuunottamatta.

Nuo mainitsemasi tykit eivät ole enää rivissä. Parasta ennen -päivämäärä meni jo.

 

[Rannari]

Vanhassa vara parempi... välillä. Pataraudalla halpa räiskii, eli soveltuu venähtäviin asemasotakonflikteihin. En tarkoita että mitään 155 K98 ruvettaisi mihinkään vaihtamaan vaan että olisi monipuolisuutta patteristoissa. 152 H55 en myöskään mihinkään "valmiusprikaatiin" laittaisi sillä niille nopeus ja kantama ovat pääasia. Mutta reserviläispatterit ovat eriasia. Kai on niitä 152 H88-40 on viellä jossain? Niin hienoja vehkeitä ei olekaan kellään.

Tosiaan tänään aamuste kirjauduin kun olin jo kauan lukenut foorumia.

On tuota 152H-kalustoa vielä ykköskappaleina museoissa ja keräilijöillä.

 

[Einomies1]

En ole tykistön asiantuntija, mutta tuo neukku ja suomalaiset käyttäjät näyttää vakuuttavammalta paketilta kuin jenkit. Toiminta sujuvampaa, vähemmän mölinää ja turhaa hyppimistä vähemmän. Tuo semiautomaattinen lataus yllätti allekirjoittaneen.

777 näyttää tosiaan siltä, että on ruuvattu kaikki hilavitkuttimet kiinni ja vähän päälle.

Samaa mieltä. Mölyä on paljon ja aika monimutkaistelta juoksentelulta vaikuttaa koko tulitoiminta. Varsinkin tuo kranaatin lataaminen putkeen. Miksi tykin lavetti on rakennettu noin hankalaksi että lukko ja putki ovat hankalasti käytettävissä? Joka kerta paukku pitää työntää tuolla "kyrvällä" sisään. Suomi-versiossa porukka on siistissä avojonossa polvella ja homma toimii selkeästi. Tulinopeuskin lienee suurempi.

Sitten noissa videoissa ei näy niitä kun paikannus ei toimi ja ammunnanhallinta ei annakaan "go" merkkiä.

 

[fulcrum]

Huhujen mukaan MLU-päivityksen prototyyppi "aavebemari" piti CV:tä pilkkanaan harjoituksissa. Tiedä sitten.

Saman huhun mukaan siksi että ao. bemaria ajelivat kokeneet kantikset.

Onko 152-millistä haupitsikalustoa käytössä enää edes leiritykkinä? Tykeissä sinänsä ei varmaan ollut mitään vikaa, mutta jos vanhan haupitsikaluston säilyttämisessä piti tehdä valintoja niin ennemmin varmaan yleisesti modernimpi ja ketterämpi 122 H 63? Lisäksi siinä on sama ammus kuin PsH:ssa. Ehkä jos meille olisi hankittu niitä Akaasioita niin tilanne olisi ollut eri.

 

[peelo]

Nyt on ollu taas paljon puhetta suomalainen vs jenkki tykkimies. Lähtökohtaisesti tietenkin jenkkiläinen on parempi, koska nämä ovat ammattisotilaita joilla meihin verrattuna lähes rajattomat resurssin koulutukseen yms. Suhteutettuna toki suomalainen järjestelmä tuottaa erinomaista suorituskykyä ja aivan minimaalisilla resursseilla. Voi jopa olla että tuliasemassa tulitoiminnan aikana varusmieskoulutetut vetävät pidemmän korren, kuten videoilla näkyy on jenkki ammattisotilaiden touhu välillä sekavaa. Siinä sotimisessa vaan on paljon muutakin mitä pitäisi hallita.

M777 on monet asiat tehty keveyden aikaansaamiseksi ja siinä se varmasti on onnistunutkin. Kranaatin lataaminen on hieman hankalaa, koska peräkappale on hyvin pitkällä ja kun kranaatti painaa 40+ kg tapahtuu se monesti heittämällä lataussillalle. Tämä tai se että ammunnassa on aika monta vaihetta ei tee siitä erityisen tehotonta kuitenkaan. Eri asioita mitä ammunnan aikana M777 käytetään ovat suuntaajan käsipyörä vasemmalla, korottajan oikealla (löytyy myös vasemmalta etummainen pyöristä), lukon avaus kehdon vasemmalla puolella, nallimekanismin käyttökahva lukossa, joka syöttää nallilippaasta automaattisesti nallin nallipesään sekä laukaisumekanismi oikealla jota käytetään laukaisunarulla (voidaan laukaista myös lukosta narulla). Pumppauksesta mitä oikealla puolella tehdään en osaa sanoa mihin liittyy. Kaikenkaikkiaan vaiheita ehkä on jonkinverran, mutta toiminta on kuitenkin ihan kohtuu tehokasta, tästä huomattavasti huonompi esimerkki on M109.

Uskoisin että ammattisotilaat, jotka ovat käyttäneet muutakin kuin venäläistä patarautaa ottaisivat taisteluun milloin tahansa mieluummin M777 kuin minkään vedettävän itätykin, varsinkin digitalisoidun yksilön. Meillä itätykit ovat käytössä lähinnä kustannussyistä ei siksi että ne olisivat parasta sodankäynnin näkökohdista.

@fulcrum ainoat itätykit PVn käytössä tällä hetkellä ovat 152 K 89 ja 122 H 63.

 

[J0h1F]

Huhujen mukaan MLU-päivityksen prototyyppi "aavebemari" piti CV:tä pilkkanaan harjoituksissa. Tiedä sitten.

Niin, uusi päivitys paikkaa kaikki pahimmat heikkoudet erinomaisesti, siihen verrattuna vanha BMP-2 on käytännössä täysin sokea. Ainoaksi ongelmaksi jää taktinen liikkuvuus, koska BMP-2:ssa on manuaalinen vaihteisto. Onhan BMP-2MD:ssä kuitenkin 2015-tasoinen optroniikka uudistetuilta osiltaan, 15 vuotta uudempi kuin CV9030FIN:ssä.

 

[Rannari]

.

@fulcrum ainoat itätykit PVn käytössä tällä hetkellä ovat 152 K 89 ja 122 H 63.

Plus kaikki Merivoimien kirjanpitoon kätketyt

 

[Huhta]

Niin, uusi päivitys paikkaa kaikki pahimmat heikkoudet erinomaisesti, siihen verrattuna vanha BMP-2 on käytännössä täysin sokea. Ainoaksi ongelmaksi jää taktinen liikkuvuus, koska BMP-2:ssa on manuaalinen vaihteisto. Onhan BMP-2MD:ssä kuitenkin 2015-tasoinen optroniikka uudistetuilta osiltaan, 15 vuotta uudempi kuin CV9030FIN:ssä.

Yritin vain ilmaista, että jos itäkalustoa olisi ostettu kirjoittajan esittämän mukaisesti, niin sitä olisi voinut länsimaistaa vastaamaan tarpeita paremmin. Eihän bemarista CV:tä saa kaikilta osin, mutta nyttemmin toteutuneen MLU:n kaltaiset "näe ensin, ammu ensin, tuhoa ensin" -tyyppiset parannukset olisivat voineet olla hyvinkin kustannustehokkaita.

Mikä muuten mahtoi/mahtaa olla taustalla siinä, että BMP-2:n MLU meni näin pitkälle? Raha? On vähän hassua, että kalusto on jo palvellut suurimman osan elinkaarestaan ennen päivitystä. P.S. Harmi ettei Mecarin panssariammukset ehtineet mukaan (1, 2).

 

[Rannari]

Mikä muuten mahtoi/mahtaa olla taustalla siinä, että BMP-2:n MLU meni näin pitkälle? Raha? On vähän hassua, että kalusto on jo palvellut suurimman osan elinkaarestaan ennen päivitystä. P.S. Harmi ettei Mecarin panssariammukset ehtineet mukaan (1, 2).

Ehkä siitä oli meininki luopua ja mieli muuttui?