Niin, toimii jos toimii. Jos päätyy US Armyn valitsemaksi eiköhän se laiteta kuntoon. Kuinka tärkeä pyöräalustaiselle tykille 6000 piirun ampumasektori käytännössä on? Jos vaihtoehtona on vedettävä tykki jolla on laajempi ampumasektori?
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa kaikkein realistisimmalle ratkaisulle monesta syystä.
Hanski
Ylipäällikkö
122H-erillispatteri sopisi varsin hyvin paikallisjoukoille. Nykyisin paikallisjoukkojen raskaampi tulituki pääsääntöisesti joko puuttuu tai sitä pitää saada käyttöön ylemmältä johtoportaalta. 122H-kalustolla olisi myös käyttöä pääkaupunkiseudulla (yläkulmilla 360 asteen tulisektorissa ampuva ase on täällä ihan näppärä eikä nirkoinen kantamakaan niin haittaa, kun etäisyydet ovat varsin lyhyitä). Myös Ahvenanmaa olisi mahdollinen käyttökohde, 122H-kalusto olisi kevyesti ja nopeasti siirrettävissä saarelle.
PK-seutu on varmaan ainoa erityisolosuhdeympäristö. Ahvenanmaalla korostuu kantama ja kyky toimia tulevaisuudessa liikkuvia maaleja vastaan täsmäammuksin. 122H63 siirtyy yhtä helposti isommille saarille kuin 155 K 83.
Rannikkoprikaatissakin oli aikanaan molemmilla patteristoilla 122H. Siihen oli varmaan syynsä
Rannikkoprikaatissakin oli aikanaan molemmilla patteristoilla 122H. Siihen oli varmaan syynsä
Taitaa tulla vaan halvemmaksi hankkia täsmäammuksia 155 kalustolle kuin uudet vetäjät, ammukset ja kouluttaa sekä ylläpitää 122 H patteristoja. 155mm laserohjattu Excalibur esim sopinee sangen hyvin Merivoimien tarpeisiin.
Ahvenanmaan tapauksessa Kökar, Lemland ja pääsaari tarjoaisi n. 40km kantamalla ihan riittävästi tukeutumismahdollisuuksia. Pienemmillä saarilla 122H kalusto täsmäaseiden aikakaudella ei kuulosta hyvältä. Aikoinaan on ollut asiat toisin.
Lähitulitukeen saaristo-oloissa Nemon nyt tunnetusti saa aluslavetille.
Tässä tykistöä Australian puolustusvoimien tapaan. Ilmeisesti tykkiryhmä on varustettu MAN 8x8+M777 sekä Bushmaster MRAP ajoneuvoilla ja tykkiryhmän mukana kulkee about meikäläinen tuliannos ammuttavaa. Ihan hyvältä vaikuttaa.
M777 ei taida olla mitään erikoisempia rekyylikoneistoja. Jossain oli mainintaa kaksitoimisesta kokonaisuudesta, jossa olisi kehdon ja putken välillä yksi hidastin/palautin koneisto ja toinen alalavetin ja ylälavetin välillä. En tiedä toteutuiko tuo.
Onko tuota putken ennen laukaisua eteenvievää rekyylikoneistoa edes Brutuksessa.
Tällä videolla se ei ainakaan näy samalla tavalla kuin 105 mm versiossa.
M777 ei taida olla mitään erikoisempia rekyylikoneistoja. Jossain oli mainintaa kaksitoimisesta kokonaisuudesta, jossa olisi kehdon ja putken välillä yksi hidastin/palautin koneisto ja toinen alalavetin ja ylälavetin välillä. En tiedä toteutuiko tuo.
Onko tuota putken ennen laukaisua eteenvievää rekyylikoneistoa edes Brutuksessa.
Tällä videolla se ei ainakaan näy samalla tavalla kuin 105 mm versiossa.
Eiköhän Åålantiin olisi rannikkoprikaatin aikakaudellakin roudattu myös RT-kanuunapatteristo tai pari joten ei tämä ole joko-tai vaan sekä-että.Taitaa tulla vaan halvemmaksi hankkia täsmäammuksia 155 kalustolle kuin uudet vetäjät, ammukset ja kouluttaa sekä ylläpitää 122 H patteristoja. 155mm laserohjattu Excalibur esim sopinee sangen hyvin Merivoimien tarpeisiin.
Ahvenanmaan tapauksessa Kökar, Lemland ja pääsaari tarjoaisi n. 40km kantamalla ihan riittävästi tukeutumismahdollisuuksia. Pienemmillä saarilla 122H kalusto täsmäaseiden aikakaudella ei kuulosta hyvältä. Aikoinaan on ollut asiat toisin.
Lähitulitukeen saaristo-oloissa Nemon nyt tunnetusti saa aluslavetille.
Huhta
Greatest Leader
Sanotaanko, että rohkea esitys! D-30 on saanut foorumilla paljon kehuja enkä epäile niitä. Mutta kun putki ei ole 105 mm, vaan siinä on se ikävä itäväljyys... Miten ratkaisette ongelman? Aiotteko todella ostaa Venäjältä ampumatarvikkeita?
Toinen kysymys koskee kaluston uudelleenorganisointia paikallisjoukoille ja Old Boyn mainitsemaa huomattavasti pidempää määrää. Tarkoittaisiko tämä, että tykit olisivat maantieteellisesti jonkin tietyn alueen joukkojen käytössä? Entä organisoitaisiinko niitä uudelleen pienempiin kokoonpanoihin nykyisen 18-tykkisen patteriston sijaan?
Bonuskysymyksenä, näettekö myös 152 K:n jatkavan? Oletan, että TELAK-kalustosta on saatu kannibalisoitua joitakin tykkiin soveltuvia varaosia. Ampumatarvikkeet tullevat kuitenkin tässäkin vastaan aika lailla samassa aikaikkunassa.
Nammolle tehdään riittäävän iso tilaus niin eiköhän ne toimita ja mahdollisesti myös modernisoi latauksia. Onko 122ssa mitään mitä pitäisi modernisoida, muuta kuin se itäväljyys? Älyammuksiin olisi hyvä saada niitä lähtönopeuksia, mutta kait ne voi napata muualtakin kuin esim vastatykistötutkalta.
155 ajaa sen stenalle. Ainoa mitä 152ssa on, on Krosnopol. Sen takia en kuitenkaan pitäisi 152sta rivissä vaan vaihtaisin sen 155een.
fulcrum
Greatest Leader
122mm ammuksia valmistetaan Venäjän lisäksi ainakin Kiinassa ja Serbiassa, mahdollisesti Egyptissä ja Intiassa, Israelissakin on kai ainakin joskus tehty. En usko että tästä jää kiinni. Tilauslomaketta postiin vaan.
152K taitaa olla liian vähälukuinen että sitä kannattaisi pitää rivissä. Jos ymmärsin oikein niin kanuunat ampuvat eri murkulaa kuin yleisempi 152mm haupitsikalusto joten niille ei välttämättä löydy niin helposti poliittisesti hyväksyttävää toimittajaa? Ehkä ne voisi porailla 155-millisiksi?
Huhta
Greatest Leader
Itä-Euroopan firmoista oli aiemmin foorumilla juttua, että monella ei ole todellista tuotantokapasiteettia tuotekuvastonsa kalujen valmistamiseen. Ja nuo eksoottisemmat maat taas voivat tuottaa ikäviä laatuyllätyksiä.
Viime kirjoitukseni HX-rahoituksen järjestyminen poikkeuksellisen edullisten poliittisten kiemuroiden avulla oli lähteisiin perustuva fakta. Mutta 122 H63.n korvaaja sen sijaan vain mielipide muiden joukossa.
Joitakin perusteluja voi toki esittää:
Maavoimien 2030-luvulla uusittavan kaluston määrä on niin massiivinen, että perusrahoituksella toimittaessa uskon etusijalle nousevan ns. budjettiratkaisut vähän viimeaikojen RK-uutisten tapaan. Siis mietitään voisiko entisiä kaluja jotenkin uudistaa tai edes pitää edelleen toimintakuntoisina. Isosta tykkimäärästä voidaan valita parhaat yksilöt säilytettäviksi, eihän tykeillä ole luultavasti paljoa ammuttu putkea kohti. Kalustohan kiertää koulutuskäytöstä varastoihin ja taas aikanaan takaisin. Olemassa olevien kranaattien kunnostus on edullisempaa kun ostaa uusia, joten täysin uusittaviksi menevät ainoastaan panokset. Se tosin onkin sitten laukauksen kallein ainesosa. Tykkiruutia saa ainakin toistaiseksi kotimaastakin eikä kaupoille tarvi mennä entiseen itäblokkiin vaikka ei saisikaan enää 10 v päästä. Pienimuotoisia modernisointimahiksiakin olisi: kotimaassa kehitettiin pitkän kantaman kranaatti, jonka hankinta tyssäsi Hornet-maksuihin ja siihen, ettei uskottu laajoja sotatoimia enää nähtävän. Toinen kehityskohde olisi tykkikohtainen paikantaminen digikarttojen sekä elektroniikan halpenemisen muodossa.
152 K89:stä oli kesällä juttua tykkimiesten Tulikomentoja-lehdessä. Viesti sama kun Suomen Sotilaan uutisessa: Niille koulutettiin uusi sa-joukko ja sen jälkeen vehkeet takaisin varikoihin. 10 v päästä nämä ex-varusmiehet on täyttäny 30 ja kaluston jatko tulee viimeistään harkintaan. Ellei jo sitä ennen kun kaikenlainen varastointi maksaa vuosi vuodelta enemmän. Mitään Krasnopol-täsmäammuksia ei nyt voi hankkia eikä varmaan ostettaisi muutoinkaan.
Uudet ajoneuvotykit eivät kuulu mahdollisiin ALTYK-korvaushankintoihin. Jos sellaisia joskus ostettaisiin, niin ne menisivät tulevaisuuden ratkaisujoukoille. Ahvenanmaan paikallispuolustus taas olisi kokonaan oman ketjun aihe. Siinä voisikin päästää irti forumin tunnetun luovuuden ja ennakkoluulottomuuden jolla etsiä uusia ratkaisuja rauhan ajan kaisainvälisessä sopimusympäristössä.
Commander
Kenraali
Rannikkoprikaatissakin oli aikanaan molemmilla patteristoilla 122H. Siihen oli varmaan syynsä
Ehkäpä paikallisen rannikkoalueen neljä rannikkotykistöpatteristoa vaikuttivat osaltaan rannikkoprikaatin epäsuoran tulen järjestelyihin?
fulcrum
Greatest Leader
Varmasti perää tässä, mutta D-30 ja M-30 käyttäjämaita on jotain 50-60 ja joillain niillä on itsellään merkittävää alan teollisuutta, vaikea kuvitella että Venäjällä on tähän tykkiin ammusmonopolia.
Eiköhän tämänkin ole rivissä ainoastaan itäsaksan ammusostosten vuoksi, eli tuskin on kiinnitetty yksikköön raketinheitinten kaltaisesti? 24 putkea on sopiva osasto lappamaan varastokranaattia hyökkäyksen painopisteeseen projektiluontoisesti.
Voisitko tarkentaa miksi harmittaa? Oletko kuullut Kiinalaisen rynnäkkökivääriostoksen tarinan ja luuletko että PV ostaa seuraavaan 50 vuoteen mitään kyseisestä afrikan valtiosta?
(Ja videon laitehan on Venäläinen smerch kiinaisella ajoneuvoalustalla)
BM-30 Smerch - Wikipedia
Voisitko tarkentaa miksi harmittaa? Oletko kuullut Kiinalaisen rynnäkkökivääriostoksen tarinan ja luuletko että PV ostaa seuraavaan 50 vuoteen mitään kyseisestä afrikan valtiosta?
(Ja videon laitehan on Venäläinen smerch kiinaisella ajoneuvoalustalla)
BM-30 Smerch - Wikipedia
en.wikipedia.org
Jos Suomi olisi Kiinan kanssa väleissä ihan erilaisessa para-avaruudessa jossa hankinnat tehtäisiin Venäjä-Kiina -akselilta, niin epäilisin että jotkut Kiinan varustukset, lähinnä tietyt ohjusmallit ja tykistökalusto raketinheittimet ml. voisivat olla ihan kilpailukykyinen valinta.