Tykistö

Kuinkahan uskottavaa on että aina kun USAlaiset saavuttavat jotain niin Venäjä ilmoittaa pistäneensä 1-10% paremmaksi. Ilmoittaa, ei todista. Oli kyse rokotteesta tai tykistä.
Yllättävän monelle Venäjän ilmoitus on sama kuin todiste.
 
Olisiko käytetyille M777 haupitseille käyttöä Suomessa? USA:n merijalkaväki luopuu suurimmasta osasta omistaan tämän vuosikymmenen aikana.
Olisi, mutta hinta tulee olemaan käytettynäkin muheva. Sillä sillä on jo muita ostajia, jotka ostanevat lisää jos saa alle K9 Moukarin hinnan mitä ne nykyisellään uutena melkeinpä on.

Eli luulen, että M777:n hyvistä puolista ei ole meille niin paljoa hyötyä jotta kannattaisi maksaa käytetyn markkinahinta. Kun se titaanin käyttö/rakenteen keveys ilmakuljettamista varten on kuulemma johtanut myös siihen, ettei se pysy ehjänä kuljettaessa perinteistä tiestön pomppurataa pitkin mitä meillä olisi tarjolla.

Toki peruskuvio menee kai enemmän sen kautta mitä @Old Boy on palstalla kertonut. Eli että ammusten hintaa pitää ensin katsoa ja vasta sitten on aika murehtia itse tykkien hintaa. Tuo ei syöne kovinkaan erityistä, mutta ammuttavan suhteen tulee ehkä tässä D30-sukupolven massavanhenemisessa isojen valintojen paikka.
 
Viimeksi muokattu:
No mikä ettei ilmakuljetettavasta tykistä olisi etua, tosin eihän meillä ole mitään millä edes ilmakuljettaa?
"Eli luulen, että M777:n hyvistä puolista ei ole meille niin paljoa hyötyä jotta kannattaisi maksaa käytetyn markkinahinta. Kun se titaanin käyttö/rakenteen keveys ilmakuljettamista varten on kuulemma johtanut myös siihen, ettei se pysy ehjänä kuljettaessa perinteistä tiestön pomppurataa pitkin mitä meillä olisi tarjolla."
Mistäs kuulit, ettei pysy ehjänä?
Aika helvetin retuuttamista ne kestää monessa paikkaa, jossa niitä porukka on perässä kiskoneet ja usko pois, siellä ei ole joka autossa tunnollinen kuski, joka muistaa peiliin katsoa!
Niin, mistä kuulit M777 heikkoudesta tiekuljetuksessa?
 
M777 painaa 4200 kg, D-30 3200 kg, olisipa mainio jos näitä ostettaisiin taktiseksi tykistöksi korvaamaan 122mm kalustoa. Vaikka edes neljäsosa D-30 lukumäärästä eli vaikka 96 kpl tekisi hyvää paikallisille joukoulle, varsinkin kun alueelliset menossa luiskalle ensi vuosikymmenellä.
Tai lunastetaan K9-optio ja option lunastuksen yhteydessä sovitaan toinenkin optio 96 K9:lle.

Tarkoitus olisi siis tänä vuosikymmenä hankkia 96 K9 ja sama määrä ensi vuosikymmenellä.
 
Tai lunastetaan K9-optio ja option lunastuksen yhteydessä sovitaan toinenkin optio 96 K9:lle.

Tarkoitus olisi siis tänä vuosikymmenä hankkia 96 K9 ja sama määrä ensi vuosikymmenellä.
Edullinen kestotilaus vetämään Korean suuntaan: patterillinen moukareita peräpohjolaan per vuosi :solthum:
 
Vähän M777 kritiikkiä pyynnöstä etsittynä. Olennaisin on toki hinta. Miksi maksaa M777 edes käytetyn hintoja kyvystä, jolle ei ole meillä oikein käyttöä? Murkulat ja vetologistiikka painaa saman mitä tosi edullisella terästykillä.
Though the M777 is very light compared to nearly all other 155 mm howitzers, it lacks the propulsion-capable APUs used in many other modern towed howitzers, such as the FH-70 and G-5. The elevation and traversal of the M777 are completely unpowered. So the M777 has to be manhandled into position. There is also no rammer, so several crewman with a long, curved ramrod must physically drive each shell and powder charge into the breech with their own strength.

The main value of the M777's 4-ton weight was to be easy transportability by vehicles that couldn't handle the M198, but in practice, only heavy-lift helicopters and 6x6 cargo trucks are actually used to transport it in field conditions. Its much-vaunted transportability by HMMWVs and helicopters as small as the UH-60 are seldom attempted. This is probably due to safety regulations, and the gradual increase in the weight of the M777 since its initial field tests. The M777s are typically airlifted by a CH-47 Chinook, a CH-53E Super Stallion, or a V-22 Osprey, all of which are a far cry from the UH-60 Blackhawk.

Reducing the weight of the weapon also has no effect on the weight or volume of its ammunition, nor the field supply trains required to carry it, which are a much more significant issue than transporting the weapon itself.

There are many problems with using titanium instead of steel, rooted in the fact that while it is similarly strong, titanium alloys are much less flexible (making them more prone to metal fatigue), and significantly harder (making them immensely expensive to machine). The awkward proportions of the M777 also stem from the ruthless pursuit of weight reduction, and these present serious practical problems of their own. Also this artillery piece is too light for the powerful 155 mm ammunition. The lighter a weapon is that fires a given projectile and propellant charge, the more violent its recoil is. This has resulted in the recoil-absorption mechanisms in the M777 wearing out dangerously fast in combat conditions. It is highly doubtful that these issues with the M777 can be fully-resolved.

Another major issue with the M777 is that its tube length is dated. The US Army began using 155 mm/L39 howitzers in the 1960s, and by the early 1980s the 155 mm/L39 had been eclipsed in development, production, and proliferation world-wide by 155 mm/L45 howitzers. These, in turn, are being gradually supplanted across the world by 155 mm/L52 howitzers. The danger of having artillery with a much shorter range than that of the enemy has been graphically demonstrated in the South African Border War, the Rhodesian Bush War, the Yom Kippur War, and the Vietnam War. In all of these conflicts, the side whose guns had a shorter reach ended up being devastated, because their artillery was constantly suppressed by longer-range enemy fire, while larger quantities of shorter-range enemy artillery operated without fear of being bombarded. The advent of the Excalibur projectile also doesn't resolve this issue; though it has an impressive range of 39 km, equivalent ammunition fired from 155 mm/L45 and 155 mm/L52 weapons (such as the G-5-52 howitzer) still has significant range advantage, leaving the US military vulnerable to the same devastation their fire bases experienced in the Vietnam War, when they came under fire by the Soviet M-46 130 mm field gun.

By 2016, the only operators of the M777 were Australia, Canada, and the United States. India has also recently placed an order for 145 M777A2s (though India has proven a dangerous market for artillery producers; this sale follows in the wake of the Denel and Bofors scandals, both resulting in the cancellation of major arms deals due to alleged improprieties). The only other nations so far committed to acquiring M777s are Saudi Arabia and Columbia. The UAE has expressed intent to acquire the ordnance of the M777, which with to create a self-propelled version.

The M777 has sold in large numbers and production continues. Approximately 1 200 pieces already completed. As of the recent deal to sell 145 M777s to India for $750 million, it has a unit cost of $5.17 million. However the M777 has an unusually narrow customer base for an artillery piece on the market for over 20 years, despite also having extremely heavy publicity. This is mainly due to its high price tag. A typical 155 mm howitzer costs about 1/10th as much.

USMC:n järkeilyä, jolle voi vain nauraa:
The M777 replaced the aging M198, 155mm howitzer in the early twenty first century. The M777 (9840lbs) is nearly half the weight of the M198 (15,935lbs), but the prime mover, Medium Tactical Vehicle Replacement (MTVR)(28,690 lbs) is heavier than its predecessor the 5-ton M1923/25 series truck (10,000lbs). The actual overall weight on the combined system weighs over 12,000 lbs more now than prior to the introduction of the M777. Buying a lighter howitzer with a heavier prime mover did not change how artillerymen were able to employ their main direct support weapon system.

Sinänsä kaikilla on ongelmansa ja ylispeksaus vaikuttaa maailmanlaajuiselta ilmiöltä sekin.
 
Tuolta löytyy virallinen video ammunnasta
Osuuko ammus kohteena olevan ohjuslavetin ohjuksen kärkikartioon? Sweet.
 
Vähän M777 kritiikkiä pyynnöstä etsittynä. Olennaisin on toki hinta. Miksi maksaa M777 edes käytetyn hintoja kyvystä, jolle ei ole meillä oikein käyttöä? Murkulat ja vetologistiikka painaa saman mitä tosi edullisella terästykillä.

Paljonhan riippuu siitä, mikä on käytetyn hinta. Kalustoa on kuitenkin maailman mittapuulla ihan järjetön määrä. Moniko maa pystyy ja haluaa absorboida asevoimiinsa tuollaisia määriä kuin jenkeillä on? MRAP-kalustossakin loppui kysyntä kesken, vaikka niitä olisi saanut kuljetuskustannusten hinnalla, ja ajoneuvoja pistettiin surutta päreiksi sodista vetäydyttäessä.

Vastaukseni kritiikkiin:

it lacks the propulsion-capable APUs used in many other modern towed howitzers

Yksi huoltoa vaativa ja hajoamisherkkä komponentti vähemmän. Tätä ei muuten ole myöskään 155 K 83:ssa, joka painaa yli kaksinkertaisesti, eikä myöskään vain n. tonnin M777:ää kevyemmässä D-30:ssä.

The awkward proportions of the M777 also stem from the ruthless pursuit of weight reduction, and these present serious practical problems of their own. Also this artillery piece is too light for the powerful 155 mm ammunition. The lighter a weapon is that fires a given projectile and propellant charge, the more violent its recoil is. This has resulted in the recoil-absorption mechanisms in the M777 wearing out dangerously fast in combat conditions. It is highly doubtful that these issues with the M777 can be fully-resolved.

Hankala kommentoida tähän mitään.

Another major issue with the M777 is that its tube length is dated.

Totta. Mutta kenelläpä olisi myydä käytettyjä, vedettäviä 155 mm tykkejä 52-kaliberimitan putkella?

the M777 has an unusually narrow customer base for an artillery piece on the market for over 20 years, despite also having extremely heavy publicity. This is mainly due to its high price tag. A typical 155 mm howitzer costs about 1/10th as much.

Kapea asiakaspohja? Mitä muuta vedettävää 155 mm tykkiä on tällä vuosituhannella myyty viiteen maahan tai valmistettu yli 1000 kpl?

Uutena hinta on ollut korkea. Käytettynä voi lähteä huomattavasti halvemmalla.

The M777 (9840lbs) is nearly half the weight of the M198 (15,935lbs), but the prime mover, Medium Tactical Vehicle Replacement (MTVR)(28,690 lbs) is heavier than its predecessor the 5-ton M1923/25 series truck (10,000lbs). The actual overall weight on the combined system weighs over 12,000 lbs more now than prior to the introduction of the M777.

Täysin käsittämätön tekstipätkä!

Ensinnäkin, mikä ihme on M1923/25? Netti ei tunne sellaista. Jos kyse on kirjoitusvirheestä, ja todellisuudessa tarkoitetaan tyyppimerkinnöillä M923 ja M925 kulkevia kuorma-autoja, niin ne painavat paljon enemmän kuin 5 tonnia. "5-tonninen kuorma-auto" viittaa kuljetuskapasiteettiin, ei ajoneuvon painoon. Wikipedia antaa M923:n tyhjäpainoksi 9490 kg ja M925:n 9990 kg. MTVR:sta puolestaan on eri versioita, mutta Mk 23 -version omamassaksi kerrotaan sellaiset 13 200 kg.

Eli jos tästä lähdetään laskemaan, niin M198 vetäjänään M923/M925 painaa yhteensä sellaiset n. 20 tonnia. M777 vetäjänään MTVR vastaavasti n. 18 tonnia.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jos M-777 hankittaisiin, niin suoraan modifioituna Brutukseksi. Brutushan käyttää M-777:aa. Saisikohan moisen systeemin siirtolavalle jolloin se olisi ajoneuvotyypistä riippumaton?

 
Mielenkiinnolla seuraan tätä keskustelua 122H63 korvaamisesta, kun "oma" tykki kyseessä. Vaikka reservissä ollaan vielä pitkään, ei taida koskaan tulla kertauskutsua opiskelemaan mitään uutta tykkiä. Tosin korvaaminen on ajankohtaista aikaisintaan 2030-luvulla.
 
Mielenkiinnolla seuraan tätä keskustelua 122H63 korvaamisesta, kun "oma" tykki kyseessä. Vaikka reservissä ollaan vielä pitkään, ei taida koskaan tulla kertauskutsua opiskelemaan mitään uutta tykkiä. Tosin korvaaminen on ajankohtaista aikaisintaan 2030-luvulla.
Itsellä sama ase ja 30-luvulla ikää on jo lähemmäs 50.. Haikeat fiilikset :)
 
Muistaakseni M777ssa on kaksi ongelmaa:
1. Titaanirakenne ei kestä vanhoja ammusmääriä, jolloin käyttöikä jää lyhyeksi.
2. Hinta on 6-7 miljoonaa usd kun Israelista saa uutta 155mm APU Tampellaa noin 500keur/kpl sisältäen ammuksia.

Missään nimessä härveli ei sovi suomelle, edes ilmaiseksi.
 
Täysin käsittämätön tekstipätkä!
Joo, tarkastelin noita mainitsemiasi ja pääosin paskalta vaikuttaa teksti haisevan. Voihan sitä vetää paljon kevyemmälläkin kalustolla. Nyt sen arvoksi jää sen korostaminen, että kevyttä tykkiä hankkiessa ei kannata hassata sen etuja unohtamalla muun logistiikan vaikutus.

Olen enemmän samaa mieltä kanssasi, että oikeaan hintaan kelpaisi kuin KymJP2K:n ei edes ilmaiseksi. Mutta ne, joille M777:n eduista on hyötyä ovat luultavasti halukkaampia maksamaan enemmän. Esim. Nepalin vastaiselle rajalle Intialla on aivan eri tarve ilmakuljetteiselle tykille kuin meillä. Kun ovat jo ostaneet sitä aiemmin.
 
Joo, tarkastelin noita mainitsemiasi ja pääosin paskalta vaikuttaa teksti haisevan. Voihan sitä vetää paljon kevyemmälläkin kalustolla. Nyt sen arvoksi jää sen korostaminen, että kevyttä tykkiä hankkiessa ei kannata hassata sen etuja unohtamalla muun logistiikan vaikutus.

Olen enemmän samaa mieltä kanssasi, että oikeaan hintaan kelpaisi kuin KymJP2K:n ei edes ilmaiseksi. Mutta ne, joille M777:n eduista on hyötyä ovat luultavasti halukkaampia maksamaan enemmän. Esim. Nepalin vastaiselle rajalle Intialla on aivan eri tarve ilmakuljetteiselle tykille kuin meillä. Kun ovat jo ostaneet sitä aiemmin.

Laskin näköjään tuon vanhemman tykki+veturi-yhdistelmän painon päin persettä aamuyöllä... :oops: M198 painaa n. 7230 kg, jos paunat muunnetaan metriseen yksikköön. Vajaan kymppitonnin painoisen vanhan veturin kanssa yhdistelmälle kertyy painoa n. 17 tonnia eikä aiemmin mainitsemani n. 20 tonnia. Joka tapauksessa vanha yhdistelmä on varsin samoissa uuden kanssa (n. 18 tonnia).

Hyvä pointti tuo muu logistiikka. Unimog tms. 4x4 varmaan riittäisi M777 vetämiseen. Toisaalta ehkä tykin keventämisellä saavutettiinkin jotain? Maastoliikkuvuus lienee parempi painon siirtyessä tykistä vetäjään ja itse tykki on kevyempi ajatellen heko-kuljetusta. Tosin jo M198 taisi olla siirreltävissä kopterilla, mutta nyt saadaan mukaan muutakin kuormaa (ampumatarvikkeet, tykkimiehistö) tai päästäneen pidemmälle/korkeammalle.

Mitä muihin ostajiin tulee, niin en usko, että M777 herättää valtaisaa huutokauppaa. Intialla on rajallinen ilmakuljetuskyky (Chinookeja on jotain alle 20 kpl, Mi-17:ää muutama sata, ja jälkimmäisellä kuljetettaessa asetta joudutaan kuulemma purkamaan) ja toisaalta M777 on tilattu uutena 145 kpl. Toki Intialla on suuri määrä vanhempaa tykistöä, mutta toisaalta Intialla on kova halu tehdä ihan itse ja maassa näyttääkin olevan ainakin kolme kotimaista, vedettävää 155 mm tykkimallia tilauksessa/kehityksessä. Lisäksi intialainen vatulointi hankinnoissa on ihan omaa luokkaansa.

Suomeen soveltuvuus on kieltämättä jonkinlainen kysymysmerkki. Voihan sitä argumentoida, ettei tänne ole hankittu aiemminkaan käytettyä vedettävää 155 mm kalustoa, vaikka sitä on ollut tarjolla runsain mitoin (FH70, M198, Soltamit...). Toisaalta nykytilanne poikkeaa aiemmasta siinä, että vedettävää itäkaliberia on poistunut ja poistuu satoja putkia. Muutkaan käytetyt vaihtoehdot eivät ammu sen kauemmaksi ja M777 on noista kaikista selkeästi kevyin. Tulinopeudessa otetaan tietysti takkiin samoin kuin mahdollisissa suunnitteluvirheissä. Huonoista vaihtoehdoista vähiten huono?
 
Ceasar taikka kotimainen pyöräajoneuvo. M777 on menneen talven lumia.
Sanoisin, että ideaali olisi K9-optio tällä vuosikymmenellä ja vaikkapa 100 Caesaria ensi vuosikymmenellä.

Olisi tykistöä, jonka maastoliikkuvuus olisi huippuluokkaa ja sitten tykistöä, joka renkailla kulkemisen vuoksi olisi operatiivisesti ja strategisesti hyvin liikkuvaa nopeasti läänistä toiseen vähemmällä huoltotarpeella.
 
Back
Top