Tykistö

Montako miljoonaa euroa näette, että 2030-luvulla olisi realistista käyttää tykistöön? Olisiko yläraja jossakin esim. n. 330-370 miljoonan euron tienoilla?
 
Mikäli jatkossa käy niin, että motorisoidut taisteluosastot menevät luiskaan ilman korvaajia, tämä tarkottaa sitä, että panssarinyrkki koostuu jatkossa Karjalan Prikaatin kouluttamasta mekanisoidusta prikaatista ja kahdesta mekanisoidusta taisteluosastosta.

Jos 16 K9-tykkiä jyvitettäisiin mekanisoidulle prikaatille ja 8 per mekanisoitu taisteluosasto, panssarinyrkille menisi yhteensä 32 K9:ää. Siihen päälle Porin prikaatin kouluttamalle jääkäriprikaatille 16, niin alkuperäinen 48 K9:n hankinta on sidottu tuohon.

Option lunastuksen myötä ylijohdolle jäisi vielä 48 K9:n nyrkki, jolla tukea muita joukkoja tai keskittää tulta painopisteelle. Tuo on kahdeksan patteria.

Jos olettaa, että D-30:n poistumisen korvaamisessa käytettäisiin yhtenä osana K9-optiota, ja meillä on nyt 26 patteristoa D-30:a, ja jos yksi patteri K9:ää korvaisi yhden patteriston D-30:a, niin jäljelle jäisi sitten 18 D-30-patteristoa korvattavaksi ensi vuosikymmenelle.

18x18=324.

Ja mikäli D-30:n korvaajaksi valittaisiin esim. Caesar niin että yhden patteriston korvaajaksi tulisi neljän CAESARin patteri, tarvitsisimme 72 CAESARia. Mikä vielä kuulostaa sellaiselta, että se mahtuisi meidän budjettiin.

Jos tykkejä onkin noin paljon, niin ampumatarvikkeita on todennäköisesti paljon vähemmän. Jäljellä saattaa olla 26 patteriston tykit, mutta ampumatarvikkeita voi olla esim. vain 13 patteriston laskennallista sodan ajan kulutusta vastaava määrä. Tai 8 patteriston. Mistä näitä tietää?

Tällä järjestelyllä tietysti avaa tulen laajalla alueella valtakuntaa, mutta mitä sen jälkeen, kun murkulat on ammuttu? Mitä ensimmäisten päivien tai ensimmäisen viikon jälkeen?

Haluan korostaa sitä, että 122 mm ampumatarvikkeiden hankinnat ovat käsittääkseni tyssänneet n. vuoteen 1990. Tuoreimmatkin ovat siis ~30 vuotta vanhaa tavaraa eikä koko nykyinen varanto ole tietenkään tuolta ajalta, vaan osa on vieläkin vanhempaa.

On tietysti vaikea sanoa, missä määrin PV arvottaa kykyä aloittaa torjuntataistelut laajalla alueella valtakuntaa ja missä määrin pidetään tärkeänä kykyä käydä torjuntataisteluita rajoitetulla alueella pidemmän aikaa. Missään tapauksessa en kuitenkaan tarkastelisi korvaavaa suorituskykyä erityisesti putkimäärän näkökulmasta.
 
Jos tykkejä onkin noin paljon, niin ampumatarvikkeita on todennäköisesti paljon vähemmän. Jäljellä saattaa olla 26 patteriston tykit, mutta ampumatarvikkeita voi olla esim. vain 13 patteriston laskennallista sodan ajan kulutusta vastaava määrä. Tai 8 patteriston. Mistä näitä tietää?

Tällä järjestelyllä tietysti avaa tulen laajalla alueella valtakuntaa, mutta mitä sen jälkeen, kun murkulat on ammuttu? Mitä ensimmäisten päivien tai ensimmäisen viikon jälkeen?

Haluan korostaa sitä, että 122 mm ampumatarvikkeiden hankinnat ovat käsittääkseni tyssänneet n. vuoteen 1990. Tuoreimmatkin ovat siis ~30 vuotta vanhaa tavaraa eikä koko nykyinen varanto ole tietenkään tuolta ajalta, vaan osa on vieläkin vanhempaa.

On tietysti vaikea sanoa, missä määrin PV arvottaa kykyä aloittaa torjuntataistelut laajalla alueella valtakuntaa ja missä määrin pidetään tärkeänä kykyä käydä torjuntataisteluita rajoitetulla alueella pidemmän aikaa. Missään tapauksessa en kuitenkaan tarkastelisi korvaavaa suorituskykyä erityisesti putkimäärän näkökulmasta.
Minkä veikkaisit olevan mikäli D-30:lle K9-option jälkeen käynnistettäisiin seuraajahanke, jossa hankitaan uusi tykistöjärjestelmä tilalle, olevan:

a) pessimistinen veikkaus hankkeeseen käytettävissä olevasta rahasta?

b) optimistinen veikkaus käytettävissä olevasta rahasta?

Mitä mieltä olet omasta haarukasta, joka menee kohdassa:

a) n. 180-220 miljoonaa euroa

b) 330-370 miljoonaa euroa.
 
Minkä veikkaisit olevan mikäli D-30:lle K9-option jälkeen käynnistettäisiin seuraajahanke, jossa hankitaan uusi tykistöjärjestelmä tilalle, olevan:

a) pessimistinen veikkaus hankkeeseen käytettävissä olevasta rahasta?

b) optimistinen veikkaus käytettävissä olevasta rahasta?

Mitä mieltä olet omasta haarukasta, joka menee kohdassa:

a) n. 180-220 miljoonaa euroa

b) 330-370 miljoonaa euroa.

A) 0 €

B) 300 milj. € ml. ampumatarvikkeet

Piti vastauksestani tai ei, niin tykistö ei ole ollut Suomen heikkous viime vuosikymmeninä eikä se todennäköisesti ole jatkossakaan. 96 K9:llä ja 150+ vedettävällä kotimaisella 155 mm putkella Suomi on edelleen yksi läntisen Euroopan johtavia tykistövaltioita.

Tuosta haarukastasi olisi mielenkiintoista kuulla tarkempaa arviota, kuinka olet siihen päätynyt. Se vaikuttaa jokseenkin kapealta - ikään kuin tykistöön panostettaisiin varmasti ja kuitenkin jokseenkin pienellä haarukalla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Tuosta haarukastasi olisi mielenkiintoista kuulla tarkempaa arviota, kuinka olet siihen päätynyt. Se vaikuttaa jokseenkin kapealta - ikään kuin tykistöön panostettaisiin varmasti ja kuitenkin jokseenkin pienellä haarukalla.
Ylempään haarukkaan päädyin sillä, että mietin näitä kalleimpia hankkeita mitä meillä ollaan rahoitettu ilman erillisrahoitusta ja poislukien vielä Hornetit ja kallein mistä löytyi oli nykyrahassa Hamina-luokka, joka maksoi 370 miljoonaa euroa ja maksettiin muutaman vuoden aikana.

Joten otin sen lähtökohdaksi, että niinkin tärkeään asiaan kuin tykistöön, jota vanhenee huomattava määrä ensi vuosikymmenen alussa, löydettäisiin sitten vähintään tuon kaltainen summa, koska se on vielä maksettavissa puolustusvoimien normaalista hankintavaroista ilman muiden kohteiden kärsimistä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ylempään haarukkaan päädyin sillä, että mietin näitä kalleimpia hankkeita mitä meillä ollaan rahoitettu ilman erillisrahoitusta ja poislukien vielä Hornetit ja kallein mistä löytyi oli nykyrahassa Hamina-luokka, joka maksoi 370 miljoonaa euroa ja maksettiin muutaman vuoden aikana.

Joten otin sen lähtökohdaksi, että niinkin tärkeään asiaan kuin tykistöön, jota vanhenee huomattava määrä ensi vuosikymmenen alussa, löydettäisiin sitten vähintään tuon kaltainen summa, koska se on vielä maksettavissa puolustusvoimien normaalista hankintavaroista ilman muiden kohteiden kärsimistä.

Okei. Tuo on ihan looginen lähestymistapa asiaan.

Haluan kuitenkin muistuttaa lähimenneisyydestä. Suomi on luopunut 130 mm tykistöstä ja leijonanosasta 152 mm tykistöä ilman yhtäkään korvaavaa putkea. Siinä menetettiin melkoinen määrä suorituskykyä. Myös 122 mm kalustosta luopuminen ilman korvaajaa on siis sitä myöten ihan realistinen vaihtoehto. Ei välttämättä toivottava, mutta puolustusvoimat on myös paljon muuta kuin tykistö.
 
Okei. Tuo on ihan looginen lähestymistapa asiaan.

Haluan kuitenkin muistuttaa lähimenneisyydestä. Suomi on luopunut 130 mm tykistöstä ja leijonanosasta 152 mm tykistöä ilman yhtäkään korvaavaa putkea. Siinä menetettiin melkoinen määrä suorituskykyä. Myös 122 mm kalustosta luopuminen ilman korvaajaa on siis sitä myöten ihan realistinen vaihtoehto. Ei välttämättä toivottava, mutta puolustusvoimat on myös paljon muuta kuin tykistö.

Mie olen huolestunut tästä tykiston supistamisesta, erityisesti ampuvien tuliyksiköiden määrästä. Nykyisin minun käsittääkseni patteri ampuu mutaman laukausken ja häipyy paikalta uuteen asemaan. Tästä johtuen tulitoimintaan on käytössä vain osa tykistöstä, kun taas osa on vaihtamassa asemia, eli miten kaikille tarvitsioille riittää epäsuoraa tulta, heittimistön tuli ei ehkä riitä ja siellä kun on sama tilanne, osa on vaihtamassa asemia. Enkä usko että ilmatukea on riittävästi, koneet tarvitaan hävittäjä torjuntaan eikä ilmasta maahan aseistusta ole kuin tärkeimpiin täsmäiskuihin. Ei paremmasta ampumatarvikkeesta ja ampumaetäisyydestä ole hyötyä, jos ei ole ampuvaa tuliyksikköä käytettävissä.
 
Haluan korostaa sitä, että 122 mm ampumatarvikkeiden hankinnat ovat käsittääkseni tyssänneet n. vuoteen 1990. Tuoreimmatkin ovat siis ~30 vuotta vanhaa tavaraa eikä koko nykyinen varanto ole tietenkään tuolta ajalta, vaan osa on vieläkin vanhempaa.
Vaikka en mistään mitään tiedä, mutta lillukanvarsiin on kiva tarttua. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. On reilusti tuoreempaakin.
 
Mistä näitä on hankittu, tiedätkö/voitko kertoa?
Ei minulla mitään hankintalistoja ole, mutta pointti oli siinä, että tuoreempaakin tavaraa on kokemukseni mukaan tai olisi ainakin ihmeellistä, jos hankinnat olisivat pysähtyneet vuoteen -90 ja silti olisi ammuksia käytössä, jotka olisi valmistettu tämän jälkeen. Pääosin kyllä kirjoittaja on siinä oikeassa, että Itä-Saksastahan noita roudattiin aikanaan.

Kotimaastakin noita aikanaan on kyllä ymmärtääkseni hankittu ja niitä olisi edelleen Nammon osalta valmius tehdä, mutta ei ole jatkuvassa tuotannossa, koska ei ole jatkuvaa kysyntää. Varsinaista estettä huoltovarmuuden kannalta tuotantoon ei silti pitäisi olla.

EDIT: Nyt vielä kun muistinystyröitäni kaivelen, niin kotimaistakin tuotantoa on tullut ammuttua, joka siis Itä-Saksaa tuoreempaa.
 
. Tästä johtuen tulitoimintaan on käytössä vain osa tykistöstä, kun taas osa on vaihtamassa asemia, eli miten kaikille tarvitsioille riittää epäsuoraa tulta, heittimistön tuli ei ehkä riitä ja siellä kun on sama tilanne, osa on vaihtamassa asemia.

Se kait tässä ajatuksena oli kun ajateltiin että 122 menee alueellisille ressuille. Niin kauan kun ne toimii hajautettuna ja suurempia tappiota ei tule niin hyvä, mutta samalla pitää pitää vuoristo karabazin opetukset mielessä. Homma on että dronet eivät häivy mihinkään modernista sodankäynnistä ja naapuri käyttää niitä ihan takuulla konfliktikssa meitä vastaan ihan senkin takia että vedettävällä kalustolla ei tehdä mitään "shoot-and-scoot" taktiikoita.
 
Se kait tässä ajatuksena oli kun ajateltiin että 122 menee alueellisille ressuille. Niin kauan kun ne toimii hajautettuna ja suurempia tappiota ei tule niin hyvä, mutta samalla pitää pitää vuoristo karabazin opetukset mielessä. Homma on että dronet eivät häivy mihinkään modernista sodankäynnistä ja naapuri käyttää niitä ihan takuulla konfliktikssa meitä vastaan ihan senkin takia että vedettävällä kalustolla ei tehdä mitään "shoot-and-scoot" taktiikoita.
Tuliasemien etukäteinen valmistelu ja maastolinnoittaminen kunniaan. Kyllä meillä kaivuukalustoa löytyy lähimmästä maatalosta viimeistään joka kulmalla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Toivosen mukaan Maavoimissa on parhaillaan menossa vahva kehitysvaihe. Tuoreimpia lisäyksiä ovat Etelä-Koreasta ostettavat tela-alustaiset 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsit, joita Suomi ostaa 48 kappaletta. Nykyisten suunnitelmien mukaan haupitsien varusmieskoulutus alkaa vuonna 2019.

– Nyt ollaan tehty sopimus 48 panssarihaupitsista. Sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta hankkia niitä lisääkin. Otetaan nyt nämä käyttöön, katsotaan miltä ne vaikuttavat ja tarvittaessa kohdennetaan lisärahoitusta hankintoihin, tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta toteaa.
Eli ilmeisesti tästä päätellen, että mikäli K9:n olemme tyytyväisiä, niin sitten tilataan se optiokin sieltä, kun aluksi on saatu kokemusta K9:stä.
 

Eli ilmeisesti tästä päätellen, että mikäli K9:n olemme tyytyväisiä, niin sitten tilataan se optiokin sieltä, kun aluksi on saatu kokemusta K9:stä.
Näin sopii toivoa. Onhan halu yhteen standardiin (155mm) myös moneen kertaan todettu maavoimien osalta. Kaiken kaikkiaan kohtuuedukas hankintahinta, olettaen että sieltä tuotavat vaunut eivät ole kovin kuluneita. Millog jossain haastattelussa muistaakseni kertoi, että heiltäkin edustaja paikan päällä valkkaamassa ostettavia yksilöitä.
 
Onko tietoa minkälaisessa kunnossa kotimaiset 155mm-tykit ovat? Eli onko niissä minkä pituinen määrä elinkaarta jäljellä?
 
Back
Top