Taitaa KTR olla katoavaa kansanperinnettä ja käytössä enää jäännösprikaateissa? Uuden alueellisen prikaatin kokoonpanoon tuollainen saattaa vielä ilmaantua, mutta muilta osin kyseinen joukkotyyppi lienee morjens-osastoa. Koulutuskokoonpanot ovat tietysti asia erikseen.[/align]
Samses
Ylipäällikkö
Hande kirjoitti:
Ainakin noissa uusissa, jääkäripataljoonan ympärille rakentuvissa taisteluosastoissa raskasta epäsuoraa tulta edustaa tosiaan patteristo, ymmärtääkseni 18*122 mm, ja krh-komppania jolla 9*120 mm. Eli yhteensä yhtä jääkäripataljoonaa tukee varsin mukavat 27 raskasta putkea ja komppanioiden omat kasiykköset päälle. Mutta tykistörykmentti oli siis prikaatikokoonpanon juttuja [paremmin tietävät korjatkaa tarvittaessa].
Kuva tst-osaston esimerkkikokoonpanosta (lähde: intin nettisivut, tuo ehtymätön ja aliarvostettu tietolähde) ohessa. Luonnollisesti täytyy pitää mielessä että tst-osastot ovat erilaisia tehtävänsä mukaan, tämä on vain esimerkki.
Liitteet
LasUps
Luutnantti
On tietääkseni yleistä tietoa, että raskaissa patteristoissa on yleensä vähemmän putkia eli 4 per patteri. Tykistöryhmät koostuvat pääasiassa kahdesta patteristosta.
Mielenkiintoista muuten, että joissakin maissa jo kahden tai kolmen patteriston kokoonpanoja aletaan yleensä kutsumaan jo prikaateiksi. Toki esim. Jenkkilässä taisi olla 8 putkea per patteri (155mm), joka nostaa jo tykkien määrääkin. Jenkeissä tosin myös tykkiprikaatit koostuvat usein erilaisesta kalustosta erilaisiin tehtäviin, liekö tarkoitus toimia sitten reservinä, vahvennustehtävissä ja/tai divisioonan tai armeijakunnan tykistönä, en ole varma.
Mielenkiintoista muuten, että joissakin maissa jo kahden tai kolmen patteriston kokoonpanoja aletaan yleensä kutsumaan jo prikaateiksi. Toki esim. Jenkkilässä taisi olla 8 putkea per patteri (155mm), joka nostaa jo tykkien määrääkin. Jenkeissä tosin myös tykkiprikaatit koostuvat usein erilaisesta kalustosta erilaisiin tehtäviin, liekö tarkoitus toimia sitten reservinä, vahvennustehtävissä ja/tai divisioonan tai armeijakunnan tykistönä, en ole varma.
Samses kirjoitti:
Mahdollinen KTR olisi tosiaan prikaatin tasolla, mutta tuo katto-organisaatio on toistaiseksi täysin hämärän peitossa. Sinne ei välttämättä tule ensinkään tykistöä, kun käytännössä kaikki ajateltavissa oleva järeämpi kalusto on stenattu. Tai sitten ylijohdon tykistöllä on jatkossa ainoastaan raketinheittimiä?
Olen nähnyt tst-osastojen kohdalla mainittavan myös 12-putkisen krh-komppanian, joten siellä epäsuoraa tosiaan riittää.
Hande kirjoitti:
Eiköhän juuri näin. Ja seuraava kysymys: jos tähän Ohjustajan mainostamaan alueelliseen ITSENÄISEEN taisteluosastoon pannaan psto 122:a niin mitä se tarkoittaa sodankäynnille? Ei sillä Herran huoneita rakenneta, jos itsenäisellä yhtymällä tai sen poikasella on psto 122:a. Ei sillä mitään kauhistavaa tulijyrää luoda. Tuetaanko miten mittavasti edes pataljoonan taistelua? Pataljoonaa, jonka komppaniat ovat melkoisen hajallaan. Jos taas hajautat tykistön oikein hartaasti niin miten tuon kantaman tykistön tulen vyyhteät vaikuttamaan tolkullisesti maaliin? Pitää unohtaa jo lähteissä foorumin kategorinen esitys 17 km:n maks.ameteista, tietojeni mukaan käytännön maks.ametti on ihan jotain muuta.
Kategorinen esitys, joka "elää" taatusti vielä monta kertaa. Jo siksikin, että tokkopa ko. tykistö enää ampuu vuoden 2020 kotimaan ammuntoja.
Iso-Mursu kirjoitti:
Ei tietääkseni. Pataan on tietääkseni lähtenyt 152H -kalusto ja pienempiä määriä 130K (osa on siirretty koulutuskäyttöön) ja 122H -kalustoa (näitä jää tietenkin yhä käyttöön). 152K kalusto tiettävästi on edelleen käytössä, mutta niitä nyt ei ollut montaa käytössä alunalkaenkaan.
Iso-Mursu kirjoitti:
Ei tietenkään ole, mutta jos noista kasataan prikaateille tykistörykmentit, niin silloin jää ylijohdon tykistölle käytännössä ainoastaan raketinheittimiä, kuten tuolla edellä totesin. Kun pelkästään yksittäinen valmiusprikaati tarvitsee hyökkäyksessä tuekseen puolen kymmentä patteristoa tykistöä, niin yhtälö ei oikein toimi. Kolmelle prikaatille saisi kaivettua kanuupatteristot, mutta siinäpä se sitten olisikin, joten tykistörykmentti lienee aurongonlaskun kokoonpano..
Tykistön määrän puolittuminen viime vuosina rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia.
Hanski
Ylipäällikkö
Hande kirjoitti:
Kyllä on taas surkeaa! Onneksi tilanne ei todellisuudessa ole ihan näin huono:
- Tykistömuseossa oleva kyltti mainitsee 155K83 -kaluston lukumääräksi 115 kpl. Näistä saa siis 9 kappaletta 12-tykkisiä patteristoja.
- 152 mm telakanuunoita on ilmeisesti 1 patteristo (18 lavettia?)
- 152K -kalustoa on vissiinkin ainakin pari patteristoa (12-tykkisiä?)
- 130K -kalustoa hankittiin muistaakseni 1960-luvulla luokkaa 170 kanuunaa ja lisää Harppi-Saksasta. Näitä ei ilmeisesti ole stanattu kuin muutamia (voin toki olla väärässäkin). Voisi kuitenkin uskoa, että kasaan saadaan 10 patteristoa (12-tykkisiä), joista osa lienee varattu rannikolle. Kuvitellaan, että 5 patteristoa olisi maavoimilla.
=> ylijohdon tykistöä olisi siis 17 patteristoa. Lisäksi mahdollisesti 122H-kalustoakin voi olla varattuna ylijohdolle. Kyllä näistä muutaman tykistöryhmän saa aikaiseksi!
EDIT: Kirjoitin kiireessä vähän hassusti. Tykistön käytössä olisi varmasti myös selkeä painopiste, kriittisimmillä pelipaikoilla tykistöryhmien määrä ja vahvuus lienevät vähän erilaiset kuin reuna-alueilla. Alueelliset prikaatit imaisevat väkisinkin osan "ylijohdon" tykistöstä, esim. 2 PSTOa per prikaati => 6 kpl. Silti noin 11 PSTOa jäisi painopisteen muodostamiseen.
Hanski kirjoitti:
Tampellasta Patriaan-kirja antaa valmistusmääräksi 113kpl, joten tuosta saisi prikaatitykistölle tyypillisiä 18-putkisia patteristoja 6 kpl. 155K-kalustolla pystyisi siis varustamaan kaikki alueelliset prikaatit kaksipatteristoisella tykistörykmentillä, jos niin haluttaisiin. Ylijohdon tykistölle tyypillisiä 12-putkisia patteristoja saisi vaihtoehtoisesti nuo mainitsemasi 9kpl. Tällä hetkellä tilanne lienee se, että noilla varustetaan 2 prikaatin patteristoa ja 6 ylijohdon patteristoa. Yhtymien kalustolistauksissa on ainakin jo pitkään kummitellut mukana 36kpl 155K83:a.
130K-kalustoa ei oikein voi olla jäljellä juuri muuta, kuin RT:n tarvitsemat 4x18kpl, kun muistetaan tykistön nykyinen kokonaismäärä, alle 1200 putkea. Lukuun sisältyy siis kaikki yli 100-milliset kenttä- ja rannikkotykit, sekä raketin- ja kranaatinheittimet.
Eli tilanne ei ole surkea, mutta alueellisille prikaateille ei todennäköisesti varusteta tykistörykmenttiä vanhojen prikaatien tapaan. Ne tulevat todennäköisesti tukeutumaan omaan raskaaseen patteristoon ja siinä ohessa ylijohdon tykistöön. Tuon järjestelyn olemassa oleva kalusto mahdollistaa hyvin.
Ja tosiaan, venäläisiä 152-millisiä kanuunoita on se 12+18kpl. Nuo lienevät ainakin toistaiseksi vahvuuksissa.
130K54:n osalta lienee syytä todeta Puheloisen maininneen Parole-lehden haastattelussa, että kyseinen tykki on esimerkki kalustosta, josta luovuttiin a-tarvikkeiden vanhennuttua. (Parole 2011/4, s.9)
Muiden lähteiden pohjalta voi arvioida, ettei tämä kuitenkaan koske merimaaliammuksia, jotka ovat varsin tuoretta tuotantoa.
130K voisi siis olla tätä nykyä KT:llä leiritykkinä ja siinä ohessa RT:n sodan ajan kalustona.
Muiden lähteiden pohjalta voi arvioida, ettei tämä kuitenkaan koske merimaaliammuksia, jotka ovat varsin tuoretta tuotantoa.
130K voisi siis olla tätä nykyä KT:llä leiritykkinä ja siinä ohessa RT:n sodan ajan kalustona.
Neljä tulijoukkuetta tekisi tosiaan 12 heitintä.
"Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä."
Lähteenä PV.. On nuo puolustusvoimien linkit hirveitä. Joka tapauksessa puolustusvoimien sivuilta otsikolla "Maavoimien taistelu uudistuu".
"Itsenäiseen toimintaan kykenevällä vahvennetun pataljoonan taisteluosastolla on kaksitoista raskasta kranaatinheitintä ja kahdeksantoista kenttätykkiä."
Lähteenä PV.. On nuo puolustusvoimien linkit hirveitä. Joka tapauksessa puolustusvoimien sivuilta otsikolla "Maavoimien taistelu uudistuu".
