Tykistö

[koponen]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen. Telalavetti on ihan OK alusta myös gyropaikantamiselle, ja Suomi on sen verran tarkkaan mitattu että kiintopisteitä löytyy. Aluemaalia ampuessa voi riittää vaatimattomammin määritetty aseen paikka, todennäköisimmässä taistelumaastossa lienee kaikki referenssit kartoitettu.

Itsenäisesti ja jatkuvasti paikan ja suunnan määrittävä, muutamalla toisiaan varmistavalla tavalla tulitoimintaan liittyvän viestiliikenteen hanskaava ja ampuma-arvot itsenäisesti laskeva lavetti on aikas kätevä peli. Tosin, on sillä vedettävälläkin paikkansa meidän erityisolosuhteissamme. Ihan ilman sarkasmia.

 

[SJ]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen. Telalavetti on ihan OK alusta myös gyropaikantamiselle, ja Suomi on sen verran tarkkaan mitattu että kiintopisteitä löytyy. Aluemaalia ampuessa voi riittää vaatimattomammin määritetty aseen paikka, todennäköisimmässä taistelumaastossa lienee kaikki referenssit kartoitettu.

Itsenäisesti ja jatkuvasti paikan ja suunnan määrittävä, muutamalla toisiaan varmistavalla tavalla tulitoimintaan liittyvän viestiliikenteen hanskaava ja ampuma-arvot itsenäisesti laskeva lavetti on aikas kätevä peli. Tosin, on sillä vedettävälläkin paikkansa meidän erityisolosuhteissamme. Ihan ilman sarkasmia.

Vedettävää tykistöä on käytössä käytännössä kaikilla. Meillä vedettävää tykistöä on käytössä niin paljon, koska meille ne on aikanaan hankittu ja ne saadaan miehitettyä. Telatykistöllä niitä ei saada korvattua ja tykkien määrä edelleen merkitsee jotakin. Ainoa mikä tuossa mättää, on tuo D-30 haupitsi. Sillä ei ole järin paljoa kantamaa. Tykinvetäjiä taitaisi nykyään löytyä isommillekin aseille.

Liikkuvaa tykistöä voisi sitten olla rinnalla, jotta vihollinen joutuisi tutkaltaan arvailemaan, että mikä ase on liikkuva ja mikä vedettävä.

 

[elso]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen.

En asiasta mitään tiedä, mutta ihmettelisin, jos PV olisi jättäytynyt pelkästään satelliittipaikannuspalveluiden varaan.

PV voisi rakentaa omat paikannuspalvelut radioverkkonsa päälle, periaate muuten ihan sama kuin satelliittipaikannuksessakin. Liekö näin ohjelmistoradioaikakautena kovinkaan vaikea tehtävä?

 

[SJ]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen.

En asiasta mitään tiedä, mutta ihmettelisin, jos PV olisi jättäytynyt pelkästään satelliittipaikannuspalveluiden varaan.

PV voisi rakentaa omat paikannuspalvelut radioverkkonsa päälle, periaate muuten ihan sama kuin satelliittipaikannuksessakin. Liekö näin ohjelmistoradioaikakautena kovinkaan vaikea tehtävä?

Hieman tuohon liittyen on olemassa systeemejä joilla parannetaan GPS:n tarkkuutta, ne koostuvat maa-asemasta, josta lähetetään signaalia, joka ilmeisesti on sitten tarkempi, kun teho on korkeampi, lähetin lähempänä ja ilmakehä ei vissiin aiheuta ongelmia niin paljon.

 

[scip10]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen. Telalavetti on ihan OK alusta myös gyropaikantamiselle, ja Suomi on sen verran tarkkaan mitattu että kiintopisteitä löytyy. Aluemaalia ampuessa voi riittää vaatimattomammin määritetty aseen paikka, todennäköisimmässä taistelumaastossa lienee kaikki referenssit kartoitettu.

Itsenäisesti ja jatkuvasti paikan ja suunnan määrittävä, muutamalla toisiaan varmistavalla tavalla tulitoimintaan liittyvän viestiliikenteen hanskaava ja ampuma-arvot itsenäisesti laskeva lavetti on aikas kätevä peli. Tosin, on sillä vedettävälläkin paikkansa meidän erityisolosuhteissamme. Ihan ilman sarkasmia.

Vedettävää tykistöä on käytössä käytännössä kaikilla. Meillä vedettävää tykistöä on käytössä niin paljon, koska meille ne on aikanaan hankittu ja ne saadaan miehitettyä. Telatykistöllä niitä ei saada korvattua ja tykkien määrä edelleen merkitsee jotakin. Ainoa mikä tuossa mättää, on tuo D-30 haupitsi. Sillä ei ole järin paljoa kantamaa. Tykinvetäjiä taitaisi nykyään löytyä isommillekin aseille.

Liikkuvaa tykistöä voisi sitten olla rinnalla, jotta vihollinen joutuisi tutkaltaan arvailemaan, että mikä ase on liikkuva ja mikä vedettävä.

Eikö älykkäillä ammuksilla voisi merkittävästi tehostaa juuri heikosti kestävää vedettävää tykistöä? Hajautetussa toiminnassa voitaisiin ampua yksittäisillä aseilla älykkäitä ammuksia ja jättää muut piiloon odottamaan tulikomentoja. Kun ammutaan tyhmää rautaa koko pston voimalla, on koko yksikkö saman tien vihollisen kiikarissa ja mahdollisesti joko tulen alla tai pakotettu siirtymään uusiin asemiin.

Huollonkin tarve vähenee kun ammutaan vähemmän. Vähemmän huoltoliikennettä tarkoittaa sekin vähemmän maaleja viholliselle.

 

[Susitaival]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen.

En asiasta mitään tiedä, mutta ihmettelisin, jos PV olisi jättäytynyt pelkästään satelliittipaikannuspalveluiden varaan.

PV voisi rakentaa omat paikannuspalvelut radioverkkonsa päälle, periaate muuten ihan sama kuin satelliittipaikannuksessakin. Liekö näin ohjelmistoradioaikakautena kovinkaan vaikea tehtävä?

Varmaan voisi, vaan olisiko taistelunkesto paljokaan GPS:ää parempi? Koposen mainitsema paikannuslaitemittaus on varsin varma ja luotettava tapa, se siis mittaa kuljettua matkaa ja suuntaa tunnetusta kiintopisteestä ilman että paikannuslaitteen tarvitsee ottaa mittauksen aikana yhteyttä mihinkään. Pultteja on hakattu peruskallioon sen verran paljon, että kovin kaukaa niitä lähtöpisteen koordinaatteja ei tarvitse useinkaan hakea.

Jos ei ole kiire, niin vanhat koetellut mittausmenetelmät - käsisuuntakehä, mittavaijeri, laseretäisyysmittari - toimivat edelleen. Varamenetelmänä GPS on toki oivallinen mutta se on 'hyvä renki ja huono isäntä'.

 

[SJ]

Eipä kai satelliitti edelleenkään ole ainoa tapa paikan määrittämiseen. Telalavetti on ihan OK alusta myös gyropaikantamiselle, ja Suomi on sen verran tarkkaan mitattu että kiintopisteitä löytyy. Aluemaalia ampuessa voi riittää vaatimattomammin määritetty aseen paikka, todennäköisimmässä taistelumaastossa lienee kaikki referenssit kartoitettu.

Itsenäisesti ja jatkuvasti paikan ja suunnan määrittävä, muutamalla toisiaan varmistavalla tavalla tulitoimintaan liittyvän viestiliikenteen hanskaava ja ampuma-arvot itsenäisesti laskeva lavetti on aikas kätevä peli. Tosin, on sillä vedettävälläkin paikkansa meidän erityisolosuhteissamme. Ihan ilman sarkasmia.

Vedettävää tykistöä on käytössä käytännössä kaikilla. Meillä vedettävää tykistöä on käytössä niin paljon, koska meille ne on aikanaan hankittu ja ne saadaan miehitettyä. Telatykistöllä niitä ei saada korvattua ja tykkien määrä edelleen merkitsee jotakin. Ainoa mikä tuossa mättää, on tuo D-30 haupitsi. Sillä ei ole järin paljoa kantamaa. Tykinvetäjiä taitaisi nykyään löytyä isommillekin aseille.

Liikkuvaa tykistöä voisi sitten olla rinnalla, jotta vihollinen joutuisi tutkaltaan arvailemaan, että mikä ase on liikkuva ja mikä vedettävä.

Eikö älykkäillä ammuksilla voisi merkittävästi tehostaa juuri heikosti kestävää vedettävää tykistöä? Hajautetussa toiminnassa voitaisiin ampua yksittäisillä aseilla älykkäitä ammuksia ja jättää muut piiloon odottamaan tulikomentoja. Kun ammutaan tyhmää rautaa koko pston voimalla, on koko yksikkö saman tien vihollisen kiikarissa ja mahdollisesti joko tulen alla tai pakotettu siirtymään uusiin asemiin.

Huollonkin tarve vähenee kun ammutaan vähemmän. Vähemmän huoltoliikennettä tarkoittaa sekin vähemmän maaleja viholliselle.

Jos pystytään toimimaan hajautetusti, niin sillä ei ole oikeastaan väliä, että millä ammutaan, vaan vihollinen joutuu ampumaan joka tykin hajalle erikseen. Ja en ole nyt ihan niin varma tuosta "heikosti kestävästä". Jos ne suojataan noilla kennosysteemeillä, niin homma on aika vaikea vaikka käyttäisi rypäleammuksia.

Mutta itse tuohon kysymykseesi, niin vastaus on oikeastaan "ei", koska käytössä oleva kalusto ei ihan heti ole saamassa älykkäitä ammuksia (pl. tampellat), ellei osteta laser -ohjattuja naapurista (näissä on omat ongelmansa). Ja mikä järki on pitää loput patterista piilossa, jos yksi ampuukin älykkäitä ammuksia? Varataan yksi patteri joka ampuu kaikki älyammus tehtävät ja muut ampuvat pelkkää tyhmää rautaa.

Ja oltiin sitten hajautettuna tai ei, niin ei ne patterit ole yksin. Meillä on suurehko tykistö, joten jos vihollinen keskittyy yhteen patteriin, niin toiset saa ampua rauhassa. Jos patteri ei ammu, niin se on tyhjänpanttina joka tapauksessa.

Ja toki erikoisammukset vähentävät huollontarvetta tai ainakin saavat enemmän aikaan samalla huollolla. Käytännössähän tuo menee tyyliin "kaikki mitä keretään".

 

[hessukessu]

Eikös älyammukset, joita varmaankin ammutaan tippoina tai ryöppyinä, kannattaisi nimenomaan keskittää panssaroituun tykistöön (Pz2000 ja AMOS)? Ne voivat paitsi ampua nopsaan niin myöskin poistua äkkiä paikalta toisaalle. Varataan massamainen kylmä-rauta-ammunta sitten vanhoille tykeille jne. Okei, tietysti ongelmana on, ettei meillä ole sen enempää Pz2000 kuin AMOStakaan, mutta siis niinkuin teoriassa.

 

[scip10]

Kiitokset SJ:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Tosiaan vedettävänkin tykistön taistelunkestävyys lienee melko hyvä, kun toimitaan hajautetusti ja aseet suojataan ja naamioidaan hyvin. Eli oikeastaan älyammukset kannattaisi keskittää sellaiselle kalustolle joka on parhaiten liikkuvaa ja omaa pitkän kantaman.

 

[SJ]

Eikös älyammukset, joita varmaankin ammutaan tippoina tai ryöppyinä, kannattaisi nimenomaan keskittää panssaroituun tykistöön (Pz2000 ja AMOS)? Ne voivat paitsi ampua nopsaan niin myöskin poistua äkkiä paikalta toisaalle. Varataan massamainen kylmä-rauta-ammunta sitten vanhoille tykeille jne. Okei, tietysti ongelmana on, ettei meillä ole sen enempää Pz2000 kuin AMOStakaan, mutta siis niinkuin teoriassa.

Itse näkisin tuon toisin. Jos kyseessä olisi PZH-2000, niin sehän olisi paljon parempi massamaiseen ammuntaan, kun se pystyy ampumaan MRSI:n, kuin tampellan aseet. Panssaroitu tykistö kykenee ampumaan melkoiseen tahtiin, mutta putki tietenkin kuumenee aina joskus, joten silloin joutaisi tekemään sen väistön ja välistä joutuu hakemaan ammuksia ja polttoainetta. Tällöin tampellat joutaisivat "päivystämään" paremmin ja ampumaan hitaampaan tahtiin kantaman rajoilta, jossa ne olisivat paremmin turvassa. Se mikä ampuu enemmän oletettavasti herättää enemmän huomiota, eli sen pitäisi pystyä väistämään. Poislukien tietenkin tilanteet, jossa halutaan ampua erityisen kauas vihollisen selustaan, niin silloin pitäisi olla tietenkin liikkuvaa kalustoa jolla mennä lähelle linjaa ja ampua sieltä.

122H kalustolla tietenkään ole juuri vaihtoehtoja asiassa. Mutta jos siihen saisi sellaisia laser -ohjattuja ammuksia, niin en ole varma, että riittäisikö siinä läpäisyä tarpeeksi tai toimisiko ne ammukset hyvin säästä johtuen (matala pilvikate taitaa haitata), mutta toisaalta 122H kalustoa on niin paljon, että ne joutaisi ihan hyvin tuollaisiin tehtäviin.

Kaiken kaikkiaan olisi iso parannus, jos tykistön pääkaliberiksi saisi 155:n ja kantamaa nostettua yli 20 kilsan ihan pelkällä perus a-tarvikkeella. Tällöin saataisiin enemmän hyötyä hajautettavuudesta ja noista kennosuojista (kun siitä suojasta ei tarvitse lähteä vetäytymään niin usein).

 

[PJ85]

Uskotteko rehellisesti tullaanko ikinä saamaan Suomeen telatykkikalustoa, vai mennäänkö "susikaseilla" hamaan loppuun asti? Onkohan Suomi edes tutkinut sellaisten hankkimista sen jälkeen kun hanke kaatui 1999? Uusia ei tulla ikinä saamaan se kaiketi on enemmän kun selvää, mutta kai nyt noissa jonkinlaiset markkinat on käynnissä?

Kaikki kunnia Kroatialle, mutta pistää miettimään jos sen kaltainen valtio onnistuu hankkimaan hyvällä hinnalla maailman parhaita panssarihauppareita. Hei herätys nyt!

 

[SJ]

Kiitokset SJ:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Tosiaan vedettävänkin tykistön taistelunkestävyys lienee melko hyvä, kun toimitaan hajautetusti ja aseet suojataan ja naamioidaan hyvin. Eli oikeastaan älyammukset kannattaisi keskittää sellaiselle kalustolle joka on parhaiten liikkuvaa ja omaa pitkän kantaman.

Kuten tuossa sanoin toisessa viestissä, niin en oikeastaan näe syytä miksi sen pitää olla liikkuva ase, jolla on ne älyammukset. Tampellan -98 kelpaa ihan yhtä hyvin, ellei pidä mennä ihan eteen ampumaan ne älyammukset. Moderni panssaritykistö ampuu myös MRSI:n mihin vedettävä tykistö ei yleensä pysty, joten siksi jättäisin tuohon kykenevät ampumaan tyhmää rautaa. Mutta toisaallta, MLRS kantaa pitemmälle.

Sitten sellainen ajatus, että mikäli tuota 155 -kalustoa olisi enemmän, niin silloinhan älyammuksille ei välttämättä tarvitsisi varata edes patteria, vaan varataan ampumamiehistö niille ammuksille! Ajetaan ammusten kanssa jollekin sopivalle patterille ja otetaan ohjat ampumisen ajaksi. Tai tietenkään ei kokonaan korvata miehistöä, vaan joka tykille tulisi muutama ylimääräinen spesialisti miehistön jatkoksi. Tässä olisi sitä liikuvuutta!

 

[SJ]

Uskotteko rehellisesti tullaanko ikinä saamaan Suomeen telatykkikalustoa, vai mennäänkö "susikaseilla" hamaan loppuun asti? Onkohan Suomi edes tutkinut sellaisten hankkimista sen jälkeen kun hanke kaatui 1999? Uusia ei tulla ikinä saamaan se kaiketi on enemmän kun selvää, mutta kai nyt noissa jonkinlaiset markkinat on käynnissä?

Kaikki kunnia Kroatialle, mutta pistää miettimään jos sen kaltainen valtio onnistuu hankkimaan hyvällä hinnalla maailman parhaita panssarihauppareita. Hei herätys nyt!

Itse kysyisin, että saadaanko niitä patteristo vaiko jopa kaksi? Toinen kysymys olisi, että joudutaanko luopumaan vanhoista sen takia ja paljonko muuta kalustoa lähtee poistoon samalla.

 

[Raveni]

Kiitokset SJ:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Tosiaan vedettävänkin tykistön taistelunkestävyys lienee melko hyvä, kun toimitaan hajautetusti ja aseet suojataan ja naamioidaan hyvin. Eli oikeastaan älyammukset kannattaisi keskittää sellaiselle kalustolle joka on parhaiten liikkuvaa ja omaa pitkän kantaman.

Kuten tuossa sanoin toisessa viestissä, niin en oikeastaan näe syytä miksi sen pitää olla liikkuva ase, jolla on ne älyammukset. Tampellan -98 kelpaa ihan yhtä hyvin, ellei pidä mennä ihan eteen ampumaan ne älyammukset. Moderni panssaritykistö ampuu myös MRSI:n mihin vedettävä tykistö ei yleensä pysty, joten siksi jättäisin tuohon kykenevät ampumaan tyhmää rautaa. Mutta toisaallta, MLRS kantaa pitemmälle.

Sitten sellainen ajatus, että mikäli tuota 155 -kalustoa olisi enemmän, niin silloinhan älyammuksille ei välttämättä tarvitsisi varata edes patteria, vaan varataan ampumamiehistö niille ammuksille! Ajetaan ammusten kanssa jollekin sopivalle patterille ja otetaan ohjat ampumisen ajaksi. Tai tietenkään ei kokonaan korvata miehistöä, vaan joka tykille tulisi muutama ylimääräinen spesialisti miehistön jatkoksi. Tässä olisi sitä liikuvuutta!

Itse näen asian taas niin että nopeus on tykistölläkin valttia tänä päivänä. Vihollinen pyrkii kuitenkin nuo raskaat aseet löytämään ja lamauttamaan. Vedettävä on enemmän ja vähemmän hidas ja todella sidottu tiestöön ei sillä että se eteläisessä suomessa ongelma olisi koska täällähän teitä riittää. Toisaalta suojaa on vähemmän.

Itseäni askarrattanut kysymys onkin että pystyisimmekö ylipäätään suojaamaan tela tykistöä yhtään paremmin?

 

[PJ85]

Uskotteko rehellisesti tullaanko ikinä saamaan Suomeen telatykkikalustoa, vai mennäänkö "susikaseilla" hamaan loppuun asti? Onkohan Suomi edes tutkinut sellaisten hankkimista sen jälkeen kun hanke kaatui 1999? Uusia ei tulla ikinä saamaan se kaiketi on enemmän kun selvää, mutta kai nyt noissa jonkinlaiset markkinat on käynnissä?

Kaikki kunnia Kroatialle, mutta pistää miettimään jos sen kaltainen valtio onnistuu hankkimaan hyvällä hinnalla maailman parhaita panssarihauppareita. Hei herätys nyt!

Itse kysyisin, että saadaanko niitä patteristo vaiko jopa kaksi? Toinen kysymys olisi, että joudutaanko luopumaan vanhoista sen takia ja paljonko muuta kalustoa lähtee poistoon samalla.

Tarvisiko tuossa luopua välttämättä mistään, siirrettäisiin ylijääneet 98:t vaikka ylijohdolle?

Itsellä kyllä niin usko mennyt, että mihinkään hankintoihin en usko. No, jos ei odota ei joudu ainakaan pettymään.

 

[JOKO]

Eikös älyammukset, joita varmaankin ammutaan tippoina tai ryöppyinä, kannattaisi nimenomaan keskittää panssaroituun tykistöön (Pz2000 ja AMOS)? Ne voivat paitsi ampua nopsaan niin myöskin poistua äkkiä paikalta toisaalle. Varataan massamainen kylmä-rauta-ammunta sitten vanhoille tykeille jne. Okei, tietysti ongelmana on, ettei meillä ole sen enempää Pz2000 kuin AMOStakaan, mutta siis niinkuin teoriassa.

Itse näkisin tuon toisin. Jos kyseessä olisi PZH-2000, niin sehän olisi paljon parempi massamaiseen ammuntaan, kun se pystyy ampumaan MRSI:n, kuin tampellan aseet. Panssaroitu tykistö kykenee ampumaan melkoiseen tahtiin, mutta putki tietenkin kuumenee aina joskus, joten silloin joutaisi tekemään sen väistön ja välistä joutuu hakemaan ammuksia ja polttoainetta. Tällöin tampellat joutaisivat "päivystämään" paremmin ja ampumaan hitaampaan tahtiin kantaman rajoilta, jossa ne olisivat paremmin turvassa. Se mikä ampuu enemmän oletettavasti herättää enemmän huomiota, eli sen pitäisi pystyä väistämään. Poislukien tietenkin tilanteet, jossa halutaan ampua erityisen kauas vihollisen selustaan, niin silloin pitäisi olla tietenkin liikkuvaa kalustoa jolla mennä lähelle linjaa ja ampua sieltä.

122H kalustolla tietenkään ole juuri vaihtoehtoja asiassa. Mutta jos siihen saisi sellaisia laser -ohjattuja ammuksia, niin en ole varma, että riittäisikö siinä läpäisyä tarpeeksi tai toimisiko ne ammukset hyvin säästä johtuen (matala pilvikate taitaa haitata), mutta toisaalta 122H kalustoa on niin paljon, että ne joutaisi ihan hyvin tuollaisiin tehtäviin.

Kaiken kaikkiaan olisi iso parannus, jos tykistön pääkaliberiksi saisi 155:n ja kantamaa nostettua yli 20 kilsan ihan pelkällä perus a-tarvikkeella. Tällöin saataisiin enemmän hyötyä hajautettavuudesta ja noista kennosuojista (kun siitä suojasta ei tarvitse lähteä vetäytymään niin usein).

Älyammuksia voinee ampua kuka tahansa, kunhan ne ovat tykistä irrallisella laitteella ohjelmoitavissa tai riittävän ohjeistuksen valmiiksi sisältäviä.

Täsmäammukset kannattaisi pohjata raketteihin. Raketin säiliö olisi myös ampuva lavetti, josta löytyisi yksinkertainen mekanismi korotusta varten. Tällaista rakettia voisi kuljettaa millä tahansa kulkupelillä. Maalin koordinaatit läppärillä rakettiin ja säiliö suunnilleen oikeaan suuntaan. Ohjaus hoitaa loput.

Perinteinen tykistö kestänee kranaatteja telatykkejä paremmin, kunhan tykit on suunnilleen oikein suunniteltu. Monttuun sijoitettu perinteinen tykki vaatii suoran osuman. Vähänkin ohi ja ei vaikutusta. Ilmassa räjähtävät kranaatit puolestaan naarmuttavat lähinnä maalipintaa. Joitain pienempiä osia joutuu ehkä uusimaan, mutta ei niitä montaa ole tykissä.

Kevyt suojat ovat lähinnä pelleilyä. Ne lentävät mäkeen hetkessä. Mieluummin runsaasti kaivinkoneita ja valemaaleja.

 

[Raveni]

Eikös älyammukset, joita varmaankin ammutaan tippoina tai ryöppyinä, kannattaisi nimenomaan keskittää panssaroituun tykistöön (Pz2000 ja AMOS)? Ne voivat paitsi ampua nopsaan niin myöskin poistua äkkiä paikalta toisaalle. Varataan massamainen kylmä-rauta-ammunta sitten vanhoille tykeille jne. Okei, tietysti ongelmana on, ettei meillä ole sen enempää Pz2000 kuin AMOStakaan, mutta siis niinkuin teoriassa.

Itse näkisin tuon toisin. Jos kyseessä olisi PZH-2000, niin sehän olisi paljon parempi massamaiseen ammuntaan, kun se pystyy ampumaan MRSI:n, kuin tampellan aseet. Panssaroitu tykistö kykenee ampumaan melkoiseen tahtiin, mutta putki tietenkin kuumenee aina joskus, joten silloin joutaisi tekemään sen väistön ja välistä joutuu hakemaan ammuksia ja polttoainetta. Tällöin tampellat joutaisivat "päivystämään" paremmin ja ampumaan hitaampaan tahtiin kantaman rajoilta, jossa ne olisivat paremmin turvassa. Se mikä ampuu enemmän oletettavasti herättää enemmän huomiota, eli sen pitäisi pystyä väistämään. Poislukien tietenkin tilanteet, jossa halutaan ampua erityisen kauas vihollisen selustaan, niin silloin pitäisi olla tietenkin liikkuvaa kalustoa jolla mennä lähelle linjaa ja ampua sieltä.

122H kalustolla tietenkään ole juuri vaihtoehtoja asiassa. Mutta jos siihen saisi sellaisia laser -ohjattuja ammuksia, niin en ole varma, että riittäisikö siinä läpäisyä tarpeeksi tai toimisiko ne ammukset hyvin säästä johtuen (matala pilvikate taitaa haitata), mutta toisaalta 122H kalustoa on niin paljon, että ne joutaisi ihan hyvin tuollaisiin tehtäviin.

Kaiken kaikkiaan olisi iso parannus, jos tykistön pääkaliberiksi saisi 155:n ja kantamaa nostettua yli 20 kilsan ihan pelkällä perus a-tarvikkeella. Tällöin saataisiin enemmän hyötyä hajautettavuudesta ja noista kennosuojista (kun siitä suojasta ei tarvitse lähteä vetäytymään niin usein).

Älyammuksia voinee ampua kuka tahansa, kunhan ne ovat tykistä irrallisella laitteella ohjelmoitavissa tai riittävän ohjeistuksen valmiiksi sisältäviä.

Täsmäammukset kannattaisi pohjata raketteihin. Raketin säiliö olisi myös ampuva lavetti, josta löytyisi yksinkertainen mekanismi korotusta varten. Tällaista rakettia voisi kuljettaa millä tahansa kulkupelillä. Maalin koordinaatit läppärillä rakettiin ja säiliö suunnilleen oikeaan suuntaan. Ohjaus hoitaa loput.

Perinteinen tykistö kestänee kranaatteja telatykkejä paremmin, kunhan tykit on suunnilleen oikein suunniteltu. Monttuun sijoitettu perinteinen tykki vaatii suoran osuman. Vähänkin ohi ja ei vaikutusta. Ilmassa räjähtävät kranaatit puolestaan naarmuttavat lähinnä maalipintaa. Joitain pienempiä osia joutuu ehkä uusimaan, mutta ei niitä montaa ole tykissä.

Kevyt suojat ovat lähinnä pelleilyä. Ne lentävät mäkeen hetkessä. Mieluummin runsaasti kaivinkoneita ja valemaaleja.

Ei noita älyammuksia käsittääkseni tarvitse mitenkään ohjelmoida vaan ampuminen tapahtuu samoin kuin muidenkin kranaattien kanssa ja kohteessa tapahtuu sitten se mitä tapahtuu, toivon mukaan sitä mihin se kallis älykranaatti on hommattu. Nuohan ei erottele omia ja vihollisia eli tarkkuuden täytyy sen vuoksi olla suhteellisen tarkka. Olisi ikävää jos smart tai bonus kranaatti tippuisi 40km päässä olevan, oman, siirtymässä olevan yksikön niskaan sen vuoksi että ampuva yksikkö on ollut 100m väärässä paikassa.

Sanoisin että ilmassa räjähtävä tykistön kranaatti aiheuttaa tykillä vähän muutakin kuin maalin raapimista.. En ole tykistössä ollut mutta uskoisin että tykki miehistö menee ainakin vaihto penkille, tykkinputki aika varmasti vaihtoon ja sanoisin että jotain muutakin saattaisi mennä rikki. Suorasta osumasta ei sitten jäisi edes korjattavaa vaan romut voisi suoraan kärrätä sulattoon.

Eihän tela tykistö suoraa osumaa sen paremmin kestä mutta sen etu on nopeus. Vastatykistön nopeus on kasvanut sekä taktinen tiedustelu ylipäätään niin voinen sanoa aika varmasti että vastatoimien nopeus on kasvanut ja paljon. Telatykistön hajautettavuus, tulen avauksen nopeus sekä irtautuminen on omaa luokkaansa johon ei vedettävällä tykistöllä päästä. Tämä luo sen että telatykistö patteri on huomattavasti tehokkaampi ja selviytymis kykyisempi kuin vedettävät serkkunsa. Toki molempia on kyettävä suojaamaan ilmasta tulevalta uhalta.

Joku tykistössä palvelut voisi varmaankin osaa sanoa että vaatiiko telatykistö samanlaisen ympäristön raivaamisen kuin vedettävä vai voiko sillä ampua ns. puskista.

 

[baikal]

Uskotteko rehellisesti tullaanko ikinä saamaan Suomeen telatykkikalustoa, vai mennäänkö "susikaseilla" hamaan loppuun asti? Onkohan Suomi edes tutkinut sellaisten hankkimista sen jälkeen kun hanke kaatui 1999? Uusia ei tulla ikinä saamaan se kaiketi on enemmän kun selvää, mutta kai nyt noissa jonkinlaiset markkinat on käynnissä?

Kaikki kunnia Kroatialle, mutta pistää miettimään jos sen kaltainen valtio onnistuu hankkimaan hyvällä hinnalla maailman parhaita panssarihauppareita. Hei herätys nyt!

Ehkä he eivät ole satsanneet ihan niin paljon tilannekuvaan ja johtamiseen? Tämä hanke taatusti tuli kalliimmaksi kuin on missään annettu tietää. En vähättele enkä moiti, mutta kalliiksi se tuli. Toivottavasti sen runsain elementistö ei sitten ole tosipaikassa sokaistavissa tms.

Verkostopuolustus oli -90-lopun hitti Ruotsissa ja monessa muussakin sotavaltiossa, siitä tehtiin todennäköisesti erityisolosuhdeversiomme, jotta emme jää jälkeen missään teknoon liittyvässä. Edelleen, en vähättele enkä moiti. Rahaa se otti taatusti.

Kämäisetkin valtiot ostavat räykeän oloista rautaa meihin verraten. Jos heidän korttinsa osuvat oikeaan, niin meikäläisiä ratkaisuja voi silloin katsoa jo silmällä, joka ihmettelee ja jopa itkee, rähmii ja on punainen.7

Erilaisten hankkeiden kaatuminen pj:n esittämänä aikana osuu juurikin tilannekuva yms. kehittämisen aikoihin, sillä perustelen käsitystäni, jonka mukaan tiettyjä valintoja tehtiin paketin sisällä.

 

[SJ]

Eikös älyammukset, joita varmaankin ammutaan tippoina tai ryöppyinä, kannattaisi nimenomaan keskittää panssaroituun tykistöön (Pz2000 ja AMOS)? Ne voivat paitsi ampua nopsaan niin myöskin poistua äkkiä paikalta toisaalle. Varataan massamainen kylmä-rauta-ammunta sitten vanhoille tykeille jne. Okei, tietysti ongelmana on, ettei meillä ole sen enempää Pz2000 kuin AMOStakaan, mutta siis niinkuin teoriassa.

Itse näkisin tuon toisin. Jos kyseessä olisi PZH-2000, niin sehän olisi paljon parempi massamaiseen ammuntaan, kun se pystyy ampumaan MRSI:n, kuin tampellan aseet. Panssaroitu tykistö kykenee ampumaan melkoiseen tahtiin, mutta putki tietenkin kuumenee aina joskus, joten silloin joutaisi tekemään sen väistön ja välistä joutuu hakemaan ammuksia ja polttoainetta. Tällöin tampellat joutaisivat "päivystämään" paremmin ja ampumaan hitaampaan tahtiin kantaman rajoilta, jossa ne olisivat paremmin turvassa. Se mikä ampuu enemmän oletettavasti herättää enemmän huomiota, eli sen pitäisi pystyä väistämään. Poislukien tietenkin tilanteet, jossa halutaan ampua erityisen kauas vihollisen selustaan, niin silloin pitäisi olla tietenkin liikkuvaa kalustoa jolla mennä lähelle linjaa ja ampua sieltä.

122H kalustolla tietenkään ole juuri vaihtoehtoja asiassa. Mutta jos siihen saisi sellaisia laser -ohjattuja ammuksia, niin en ole varma, että riittäisikö siinä läpäisyä tarpeeksi tai toimisiko ne ammukset hyvin säästä johtuen (matala pilvikate taitaa haitata), mutta toisaalta 122H kalustoa on niin paljon, että ne joutaisi ihan hyvin tuollaisiin tehtäviin.

Kaiken kaikkiaan olisi iso parannus, jos tykistön pääkaliberiksi saisi 155:n ja kantamaa nostettua yli 20 kilsan ihan pelkällä perus a-tarvikkeella. Tällöin saataisiin enemmän hyötyä hajautettavuudesta ja noista kennosuojista (kun siitä suojasta ei tarvitse lähteä vetäytymään niin usein).

Älyammuksia voinee ampua kuka tahansa, kunhan ne ovat tykistä irrallisella laitteella ohjelmoitavissa tai riittävän ohjeistuksen valmiiksi sisältäviä.

Täsmäammukset kannattaisi pohjata raketteihin. Raketin säiliö olisi myös ampuva lavetti, josta löytyisi yksinkertainen mekanismi korotusta varten. Tällaista rakettia voisi kuljettaa millä tahansa kulkupelillä. Maalin koordinaatit läppärillä rakettiin ja säiliö suunnilleen oikeaan suuntaan. Ohjaus hoitaa loput.

Perinteinen tykistö kestänee kranaatteja telatykkejä paremmin, kunhan tykit on suunnilleen oikein suunniteltu. Monttuun sijoitettu perinteinen tykki vaatii suoran osuman. Vähänkin ohi ja ei vaikutusta. Ilmassa räjähtävät kranaatit puolestaan naarmuttavat lähinnä maalipintaa. Joitain pienempiä osia joutuu ehkä uusimaan, mutta ei niitä montaa ole tykissä.

Kevyt suojat ovat lähinnä pelleilyä. Ne lentävät mäkeen hetkessä. Mieluummin runsaasti kaivinkoneita ja valemaaleja.

Ei noita älyammuksia käsittääkseni tarvitse mitenkään ohjelmoida vaan ampuminen tapahtuu samoin kuin muidenkin kranaattien kanssa ja kohteessa tapahtuu sitten se mitä tapahtuu, toivon mukaan sitä mihin se kallis älykranaatti on hommattu. Nuohan ei erottele omia ja vihollisia eli tarkkuuden täytyy sen vuoksi olla suhteellisen tarkka. Olisi ikävää jos smart tai bonus kranaatti tippuisi 40km päässä olevan, oman, siirtymässä olevan yksikön niskaan sen vuoksi että ampuva yksikkö on ollut 100m väärässä paikassa.

Sanoisin että ilmassa räjähtävä tykistön kranaatti aiheuttaa tykillä vähän muutakin kuin maalin raapimista.. En ole tykistössä ollut mutta uskoisin että tykki miehistö menee ainakin vaihto penkille, tykkinputki aika varmasti vaihtoon ja sanoisin että jotain muutakin saattaisi mennä rikki. Suorasta osumasta ei sitten jäisi edes korjattavaa vaan romut voisi suoraan kärrätä sulattoon.

Eihän tela tykistö suoraa osumaa sen paremmin kestä mutta sen etu on nopeus. Vastatykistön nopeus on kasvanut sekä taktinen tiedustelu ylipäätään niin voinen sanoa aika varmasti että vastatoimien nopeus on kasvanut ja paljon. Telatykistön hajautettavuus, tulen avauksen nopeus sekä irtautuminen on omaa luokkaansa johon ei vedettävällä tykistöllä päästä. Tämä luo sen että telatykistö patteri on huomattavasti tehokkaampi ja selviytymis kykyisempi kuin vedettävät serkkunsa. Toki molempia on kyettävä suojaamaan ilmasta tulevalta uhalta.

Joku tykistössä palvelut voisi varmaankin osaa sanoa että vaatiiko telatykistö samanlaisen ympäristön raivaamisen kuin vedettävä vai voiko sillä ampua ns. puskista.

Tässä nyt vastaan useammalle:

Älyammuksia pystyy toki ampumaan pitkälti kaikki kalusto, ongelma vaan on se, että valikoimaa on vain tietyille kalibereille. 155:lle on eniten valikoimaa, joten tässä nyt olen keskittynyt vain siihen.

Uskoakseni kaikki nuo ammukset pitää jotenkin ohjelmoida, jopa laseriin hakeutuvat tarvitsevat tiedon, että mikä koodi lasersäteessä on käytössä. GPS ohjatut tarvitsevat tietenkin koordinaatit ja Bonus/SMArt ammukset varmaankin tarvitsevat tiedon, että milloin vapauttaa ne ammukset, kun se vissiin tapahtuu aika korkealla, joten herätesytytin ei välttämättä riitä. Bonus ammusta saadaan myös EXCALIBUR ammuksen kyydissä.

Mitä taas tulee ilmassa räjähtäviin ammuksiin, niin yleensä ne räjähtävät 5-10 metrin korkeudessa, joten tuskin kaikki sirpaleet enää osat tehokkaita vahingoittamaan putkea, kaikki muu mekaaninen on korjattavissa ja ukot toivottavasti pääsevät nopeasti suojakoloon (ei pitäisi olla vaikea järjestää edes noiden kennosuojien sisään). Mutta siitäkin huolimatta homma saadaan hankalammaksi, kuin se muuten olisi. Telatykistöstä olen sitä mieltä, että niidenkin pitäisi mahdollisuuksien mukaan käyttää valmisteltuja asemia ja ainakin väistö/lataus asemat pitäisi olla mahdollisimman hyvin suojattu. Välillä käydä vaikka ampumassa vedettävälle tykistölle valmistelluista vara-asemista, joista on jo ammuttu, niin sekoitetaan sillä vihollisen pakkaa.

Kenno suojiin joku ei ilmeisesti luottanut, niin sanoisin vain, että niillä saadaan linnoitustarvikkeet kulkemaan kätevästi mukana. Jos aikaa ja maansiirtokoneita sattuu olemaan, niin niiden suojaa saadaan paranneltua, vaikka kaivamalla montun niiden seinien sisään ja kasaamalla maata seiniä vasten ulkopuolelle, mutta se perussuoja pitää saada aikaiseksi nopeasti, muuten homma ei toimi.

Ja lisäisin vielä aikaisempiin viesteihini, että ne erikoisammuksista etenkin Excalibur sopisi tampelloille käytettäväksi eikä liikkuvalle kalustolle, koska ilmeisesti ammuksen lentorata ei ole ballistinen vaan osittain aerodynaaminen. Tällöin lentoratatutkalla on vaikeuksia paikantaa asetta ja siten se vedettävä tykki saattaisi olla suhteellisen suojassa, joten miksi käyttää siihen liikkuvaa kalustoa? Moderni liikkuva kalusto sitten ampuu tyhmää ammusta sellaiseen tahtiin, että kannattaako niitä häiritä yksittäisillä laukauksilla? Lastataan ajoneuvo täyteen HE ammusta ja seuraavalla ammustäydennyksellä mietitään, että kannattaako käyttää välistä muutakin?

 

[SJ]

Kävin kirjastossa lukemassa Suomen Sotilaan ja siellä huomasin maininnan, että Saksalaiset ilmeisesti aikovat vähentää tykistön määrää entisestäänkin. PZH-2000:ia jäisi ilmeisesti alle sata käyttöön.