Tykistö

120 mm vaunukanuunan nuoliammuksella on muistaakseni piipunsuulla 12 MJ energiaa. Wolframin käytölle teräksen sijaan taitaa olla pari syytä, yksi on samanpainoisen ammuksen pienempi ilmanvastus, ja toinen on kovemmalla materiaalilla saatava parempi läpäisy.
 
Noissa nopeuksissa myös taitaa alkaa ilman kitka olla niin suuri, että materiaalin sulamispiste täytyy ottaa huomioon ammusta suunnitellessa.
 
120 mm vaunukanuunan nuoliammuksella on muistaakseni piipunsuulla 12 MJ energiaa. Wolframin käytölle teräksen sijaan taitaa olla pari syytä, yksi on samanpainoisen ammuksen pienempi ilmanvastus, ja toinen on kovemmalla materiaalilla saatava parempi läpäisy.

Nuoliammukset alkavat saavuttaa (kaasun laajenemiseen perustuvan) maksiminopeutensa:

Sileäputkisessa vaunukanuunassa (100–125 mm) käytettävä nuoliammus saavuttaa jopa yli 1 500 m/s lähtönopeuden. Nuoli itsessään on 2–3 cm läpimitaltaan oleva ja yli puolimetrinen teräväkärkinen ”tikka” (mitat riippuvat aseen kaliiperista), jonka perässä on pienet lentoa vakauttavat siivekkeet.” (Wikipedia)

Alikaliammuksissa käytetään raskaita metalleja monestakin syystä:

Nuolen valmistusmateriaali on kovaa ja hyvin raskasta metallia: ”tungsten” eli volframikarbidi tai ”DU” (köyhdytetty uraani). Nuoliammuksen läpäisy perustuu erittäin suureen iskunopeuteen, suureen kineettiseen energiaan ja pieneen iskupinta-alaan. Nuolen kärki on jo vaunun sisäpuolella, kun pyrstö on vielä ulkona. Nuolen suuri paino suhteessa poikkipinta-alaan säilyttää lentonopeuden ja antaa mahdollisuuden muita a-tarvikkeita aikaisemalle tulenavaukselle, ja lyhyt lentoaika antaa anteeksi etäisyyden- ja ennakonarviointivirheitä. Suuri läpäisynopeus irrottaa panssarista kuumia sirpaleita, jotka saavat aikaan tulipaloja ja räjähdyksiä vaunun sisällä tuhoten vaunun rakenteita ja miehistön. Köyhdytetyn uraanin (DU) oksidoituminen läpäisyssä vähentää läpäisykitkaa ja aiheuttaa räjähdyksen vaunun sisällä. DU:n jäänteillä taisteluympäristössä epäillään olevan haitallisia ympäristövaikutuksia.” (Wikipedia)
 
Noissa nopeuksissa myös taitaa alkaa ilman kitka olla niin suuri, että materiaalin sulamispiste täytyy ottaa huomioon ammusta suunnitellessa.

Tst-vaunujen alikaliammuksissa ilmanvastus ja kitkan aiheuttama kuumuus ei ole ongelma. Raidetykin tapauksessa on. Virta ja vastus kuumentavat raiteet. Silti pienetkin maat ovat saaneet aikaan lupaavia tuloksia:

"Yugoslavian Military Technology Institute developed, within a project named EDO-0, a railgun with 7 kJ kinetic energy, in 1985. In 1987 a successor was created, project EDO-1, that used projectile with a mass of 0.7 kg (1.5 lb) and achieved speeds of 3,000 m/s (9,800 ft/s), and with a mass of 1.1 kg (2.4 lb) reached speeds of 2,400 m/s (7,900 ft/s). It used a track length of 0.7 m (2.3 ft). According to those working on it, with other modifications it was able to achieve a speed of 4,500 m/s (14,800 ft/s). The aim was to achieve projectile speed of 7,000 m/s (23,000 ft/s)." (Wikipedia)

Samalla raidetykillä voidaan torjua ohjuksia ilmasta, pinta-aluksia merellä ja maakohteitakin 200...400 km:iin asti.
 
Tst-vaunujen alikaliammuksissa ilmanvastus ja kitkan aiheuttama kuumuus ei ole ongelma. Raidetykin tapauksessa on. Virta ja vastus kuumentavat raiteet. Silti pienetkin maat ovat saaneet aikaan lupaavia tuloksia:

"Yugoslavian Military Technology Institute developed, within a project named EDO-0, a railgun with 7 kJ kinetic energy, in 1985. In 1987 a successor was created, project EDO-1, that used projectile with a mass of 0.7 kg (1.5 lb) and achieved speeds of 3,000 m/s (9,800 ft/s), and with a mass of 1.1 kg (2.4 lb) reached speeds of 2,400 m/s (7,900 ft/s). It used a track length of 0.7 m (2.3 ft). According to those working on it, with other modifications it was able to achieve a speed of 4,500 m/s (14,800 ft/s). The aim was to achieve projectile speed of 7,000 m/s (23,000 ft/s)." (Wikipedia)

Samalla raidetykillä voidaan torjua ohjuksia ilmasta, pinta-aluksia merellä ja maakohteitakin 200...400 km:iin asti.

Raidetykkien ampumisiin viittasin.
Olisi varmaan pitänyt tarkentaa. :p
 
Tuota, mun on ihan pakko kysyä tätä, voitte vastata tai ei, jos kyseessä on ikään kuin salaista tietoa, mutta en muistanut kysyä intissä tätä skappareilta...

Kai puolustusvoimien tykistöllä on olemassa niitä ilmaräjähde-kranaatteja tykkeihin, ikään kuin jakotarkoituksiin?

Meinaan nuo ilmaräjähteiset kranaatit ovat aika jytyjä paukkuja olleet aiemmissa sodissa.

Tarpeeksi tiheän keskityksen kun ampuu 200x200 boxiin... Ei montaa vihu-ukkoa jää jäljelle... 50-75% haavoittuneet ja kuolleet... jos ovat avoimen taivaan alla, ilman vahvistettua kattoa tai maanalaista suojaa (esim korsua, luolaa, kenttälinnoitetta.)

Amerikkalaisesta tutkimuksesta nuo minun arvioidut tappioluvut. Siinä he olivat laittaneet pahvi-ukkoja / vaneerista tehtyjä ukkoja seisomaan avoimelle kentällä, ja ampuivat keskityksen tai pari, niihin, sitten laskivat sirpaleosumat.

TULI VAIN MIELEEN. KOSKA ruotsalainen Hejsan käyttäjä kysyi kuinka tappavaa on moderni tykistö, tietyllä tulimuodolla (esim 200x200 boxi), esimerkiksi jalkaväen tappamiseksi.

Perinteisissä tykistön kranaateissa, iskusytytin tai valmiiksi asetettu aikasytytin, niin se tappava alue on ollut jokseenkin huono (elikkä tappava ympyrä, räjähdyksen alue, ei ole järjettömän suuri), jos katsotaan asiaa historiallisten tilastojen valossa, ottaen huomioon myös käytännön ongelmat, eli huonon maaperän tykistön kranaatteja varten (esim kranaatti uppoaa liikaa maahan ennen räjähtämistä).

Nuo ilmaräjähteiset sirpalekranaatit (tutkasytytin, joka havaitsee lähestyvän maankamaran) keksittiin toisen maailmansodan loppupuolella. Niitä käyttää US Army ja Marine Corps, EDELLEEN, tykistön kranaateissa Irakin sodissa ja Afghanistanissa. Näitä tutkasytyttimiä on tietenkin Suomella käytössä vähintäänkin ilmavoimien amraam, ja sidewinder ohjuksissa, mutta ne ovat ilmasta-ilmaan lentokoneiden tuhoamista varten.

Elikkä homman nimi on se, että yhdessä kranaatissa sirpaleet räjähtävät alaspäin, ja ulospäin, viuhkana (tai oikeastaan kartion mallisena). Sirpaleilta ei pääse avoimessa karkuun maastoutumalla.
 
Löytyy kotimaisesta nimikkeistöstä (ellei nämäkin ole jo natotoitu?) HeSy ja MoHeS

Herätesytytin ja Moniherätesytytin
 
Haeskelin googlella tietoja moniherätesytyttimestä suomeksi. Sain 3 tulosta, joista kaksi mp.netistä ja yksi Euroopan parlamentin päätöslauselmaehdotuksesta. Hakua laajentaessa löyty tuommonen verkkolehti.

http://www.tulikomentoja.fi/tukom3_08.pdf
http://www.tulikomentoja.fi/lehdet.html
LEHTIARKISTO
Tältä sivulta löydät mm. vuosina 2008-2013 ilmestyneet lehdet pdf muodossa sekä lehtien sisältötietoja vuosilta 2001-2006 numeroittain, aakkosjärjestyksessä sekä kirjoittajan mukaan.

VUOSIEN 2008-2013 LEHDET PDF muodossa
 
Tuota, mun on ihan pakko kysyä tätä, voitte vastata tai ei, jos kyseessä on ikään kuin salaista tietoa, mutta en muistanut kysyä intissä tätä skappareilta...

Kai puolustusvoimien tykistöllä on olemassa niitä ilmaräjähde-kranaatteja tykkeihin, ikään kuin jakotarkoituksiin?

Meinaan nuo ilmaräjähteiset kranaatit ovat aika jytyjä paukkuja olleet aiemmissa sodissa.

Tarpeeksi tiheän keskityksen kun ampuu 200x200 boxiin... Ei montaa vihu-ukkoa jää jäljelle... 50-75% haavoittuneet ja kuolleet... jos ovat avoimen taivaan alla, ilman vahvistettua kattoa tai maanalaista suojaa (esim korsua, luolaa, kenttälinnoitetta.)

Amerikkalaisesta tutkimuksesta nuo minun arvioidut tappioluvut. Siinä he olivat laittaneet pahvi-ukkoja / vaneerista tehtyjä ukkoja seisomaan avoimelle kentällä, ja ampuivat keskityksen tai pari, niihin, sitten laskivat sirpaleosumat.

TULI VAIN MIELEEN. KOSKA ruotsalainen Hejsan käyttäjä kysyi kuinka tappavaa on moderni tykistö, tietyllä tulimuodolla (esim 200x200 boxi), esimerkiksi jalkaväen tappamiseksi.

Perinteisissä tykistön kranaateissa, iskusytytin tai valmiiksi asetettu aikasytytin, niin se tappava alue on ollut jokseenkin huono (elikkä tappava ympyrä, räjähdyksen alue, ei ole järjettömän suuri), jos katsotaan asiaa historiallisten tilastojen valossa, ottaen huomioon myös käytännön ongelmat, eli huonon maaperän tykistön kranaatteja varten (esim kranaatti uppoaa liikaa maahan ennen räjähtämistä).

Nuo ilmaräjähteiset sirpalekranaatit (tutkasytytin, joka havaitsee lähestyvän maankamaran) keksittiin toisen maailmansodan loppupuolella. Niitä käyttää US Army ja Marine Corps, EDELLEEN, tykistön kranaateissa Irakin sodissa ja Afghanistanissa. Näitä tutkasytyttimiä on tietenkin Suomella käytössä vähintäänkin ilmavoimien amraam, ja sidewinder ohjuksissa, mutta ne ovat ilmasta-ilmaan lentokoneiden tuhoamista varten.

Elikkä homman nimi on se, että yhdessä kranaatissa sirpaleet räjähtävät alaspäin, ja ulospäin, viuhkana (tai oikeastaan kartion mallisena). Sirpaleilta ei pääse avoimessa karkuun maastoutumalla.

Kyllä noita on, ja on noita täällä valmistettukin, joskin optisena, joka muuten on huomattavasti tutkakäyttöistä vaikeampi häiritä. Muistelen nähneeni mainintoja, että noilla saisi tykistön tehon kominkertaiseksi tai ehkä paremmaksikin. Siitä ei tietenkään ole mitään tietoa, että kuinka paljon noita on käytössä, mutta veikkaan, että tykistön sytyttimet eivät kaikki ole moniherätemallia. Jenkeillä taas taitaa olla käytäntö se, että sytyttimiä on yksi tyyppi per kaliberi ja osa sytyttimistä sopii useampaankin kaliberiin ja niissä on valittavana erillaisten iskusytyttimien ja herätteisen toiminnan väliltä. Ja jopa heittimiin on tuollainen sytytin.
 
Moniherätesytytin on varustettu HeS -toiminnon lisäksi useammalla muulla sytytinominaisuudella esim. isku- ja aika-

Eli nuo sytyttimet joista tuossa aikaisemmin koetin selittää vastaavat moniherätesytytintä. Saattavat jopa olla samoja sytyttimiä, mutta jotenkin veikkaan, että PV ei ole siirtynyt niihin kokonaan.
 
Eli nuo sytyttimet joista tuossa aikaisemmin koetin selittää vastaavat moniherätesytytintä. Saattavat jopa olla samoja sytyttimiä, mutta jotenkin veikkaan, että PV ei ole siirtynyt niihin kokonaan.

Ei varmasti ole sillä MoHeS maksaa mansikoita perus ryssän AHIS RGM-2:een verrattuna. Eikä aina ole tarpeellistakaan käyttää moniherätintä kun iskusytytin riittää.
 
Ei varmasti ole sillä MoHeS maksaa mansikoita perus ryssän AHIS RGM-2:een verrattuna. Eikä aina ole tarpeellistakaan käyttää moniherätintä kun iskusytytin riittää.


Moniherätesytytin, tai edes se herätesytytin juurikin lisää sitä tappavuus-kerrointa merkittävästi verrattuna normi-isku ja -aikasytyttimiin.

Jos ammutaan panssariajoneuvoja kohti, tai linnoitettua vihollista suojassa, silloin tietenkin pitää olla jonkinlainen erilainen sytytin. (esim justiinsa aikasytytin jos pitää läpäistä korsu / linnoitus, ja tappaa sisällä olevat ukot)

Sen sijaan perus juoksuhautoja vastaan, ilmaräjähteinen herätesytytin säilyy silti verrattain tehokkaana, muistaakseni. Ainakin kun verrataan iskusytyttimiin. Juoksuhautoja vastaan vaan sirpaleita lentelee ympäriinsä iskusytyttimistä, vaatii täysosuman juoksuhautaan

Aikasytyttimet vain uppoavat maahan, tai noh, voihan niitä tietenkin ohjelmoida myös räjähtämään ilmassa herätesytyttimen tapaan.

Kuten tykistön "tulikomentoja" lehdessä sanottiin "älä uhraa miestä - uhraa mielummin kranaatti". Herätesytyttimet ovat todistaneet arvonsa monessa sodassa. Murkulaa on kyllä lentänyt, ja miestä on kaatunut (mm. Korea, ja Vietnam)
 
Sen verran pitää korjata, että aikasytytin on tarkoitettu räjähtämään ilmassa.
Maahan tunkeutuva, esim korsuja tuhoava sytytin on hidasteinen, joka saadaan aikaan mekaanisesti.

Tykistön pääasiallinen a-tarvike on vielä sirpalekranaatti. Erikois-atarvikkeita on jonkin verran, määrät eivät ole julkisia.
Poikkeuksena juuri tilattu Bonus pst-kranaatti, joita ostetaan 300 kovaa sekä 60 harjoituslaukausta.
 
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/92208/SM 716.pdf?sequence=2
Umpimähkäinen tappaja vai tehokas aseellisen voimankäytön väline : valtiosopimusvelvoitteet ja rypäleaseiden käyttöperiaatteet Suomessa

Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
2013-04
Avainsanat: sodan oikeussäännöt, CCV-puitesopimus, CCM-sopimus, humanitaarinen oikeus, tytärammukset,kasettipommit
Tiivistelmä:
Ihmisoikeusjärjestöt väittävät rypäleaseiden olevan umpimähkäisiä aseita ja kykenemättömiä
erottamaan taistelijoita siviileistä. Aseellisen vaikuttamisen kohdistaminen vain taistelijoihin
liittyy kansainväliseen humanitaarisen oikeuden sisältämän erotteluperiaatteen
noudattamiseen. Tämä tapaoikeuteenkin kuuluva periaate velvoittaa kaikkia taistelijoita
niin kansainvälisissä kuin valtioiden sisäisissäkin aseellisissa selkkauksissa. Kaikkia aseita
voidaan käyttää umpimähkäisesti, mutta aseet eivät välttämättä ole lähtökohdiltaan umpimähkäisiä.
Tässä yhteydessä tarkastelu tulee siis kohdistaa siihen, voidaanko rypäleaseiden
vaikutukset kohdistaa tiettyyn tunnistettuun sotilaskohteeseen?

Tässä tutkimuksessa tutkittiin Geneven vuoden 1949 yleissopimusten I lisäpöytäkirjan
sekä CCW-puitesopimukseen kuuluvien II ja V pöytäkirjojen sisältämiä keskeisiä velvoitteita
ja rajoitteita rypäleaseiden käyttämiseen sekä sodan räjähtämättömien jäänteiden raivausvastuuseen
liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin rypäleaseiden käyttöperiaatteita,
sodan räjähtämättömien jäänteiden raivausperiaatteita sekä asejärjestelmien ja ampumatarvikkeiden
kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä Suomessa ja sitä, miten valtiosopimusvelvoitteet
heijastuvat näihin periaatteisiin. Tutkimus on ajankohtainen valtioiden
ja useiden ihmisoikeusjärjestöjen jatkaessa rypäleaseiden käytön estämispyrkimyksiä.
Rypäleaseiden vastainen poliittinen kenttä luo painetta rypäleaseita varastoiville ja mahdollisesti
käyttäville valtioille. Suomi on valmistautunut käyttämään rypäleaseita Suomen
valtioon kohdistuvassa aseellisessa selkkauksessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että useat ihmisoikeusjärjestöjen väittämät rypäleaseiden käyttämiseen
liittyvistä oikeudellisista asioista ovat virheellisiä. Väitteet perustuvat aseellisista
selkkauksista tuotettuun informaatioon, josta esille nostetut havainnot on usein yhdistetty
virheellisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteisiin. Näin ollen ihmisoikeusjärjestöt
ovat julkistaneet valikoivaa, tarkoitushakuista ja osin virheellistä informaatiota
rypäleaseista. Tämä on tehty vahvistamaan heidän rypäleaseiden vastaisen strategiansa
mukaista sanomaa. Tällaisen tarkoitushakuisen oikeudellisen argumentaation tarkoituksena
on tiettyyn kohdeyleisöön vaikuttaminen. Tässä yhteydessä kohdeyleisön voidaan katsoa
olleen valtioiden poliittinen johto. Ihmisoikeusjärjestöt ovat tällä tavoin pyrkineet edistämään
omia tavoitteitaan rypäleaseiden vastaisessa kampanjoinnissa, tässä myös onnistuen.
Tutkimuksen tuloksina esitetään, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden keskeiset
periaatteet luovat selkeät raamit rypäleaseiden vastuulliselle käyttämiselle. Kansainvälisen
humanitaarisen oikeuden sisältämät säännöt mahdollistavat tehokkaan aseellisen voimankäytön
samalla luoden velvollisuuksia kaikille aseellisen selkkauksen osapuolille siviilien
ja siviilikohteiden suojelemiseen liittyen. Sivullisten siviiliuhrien syntyminen aseellisen
selkkauksen seurauksena ei ole sotarikos, kun se on tasapainossa sotilaallisen hyödyn
kanssa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi on huomioitava vapaaehtoisten ihmiskilpien
ja siviilien, jotka suoraan osallistuvat taisteluihin, oikeudellinen asema.

CCW-puitesopimuksen II ja V pöytäkirja asettavat velvollisuuksia aseiden käyttämiselle
sekä siviilien suojelemiselle. Nämä velvollisuudet täydentävät sodan oikeussääntöjen periaatteita
siviilien suojelemisesta aseellisen selkkauksen vaikutuksilta. CCWpuitesopimuksen
V pöytäkirjan vapaaehtoiset käytännöt, niitä huolellisesti toteutettaessa,
parantavat kuorma-ammusten käsittelijöiden ja käyttäjien sekä myös taistelualueille palaavien
siviilien turvallisuutta. Suomessa nämä vapaaehtoiset käytännöt on otettu huomioon
laajasti rypäleaseiden sekä muun räjähtävän materiaalin hankinnan, kuljetuksen, varastoinnin
sekä käyttämisen yhteydessä. Lisäksi asejärjestelmien huolto ja kunnossapito on ohjeistettu
tarkasti ja niitä toteutetaan myös Puolustusvoimien strategisen kumppanin kanssa.
Kumppanin toimintaa valvotaan tarkastuksien sekä laatuauditointien avulla.

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden koulutusjärjestelyt ja -suunnitelmat sekä rypäleaseiden
käyttämiseen liittyvien toimintojen ohjaustoiminta ja selvitetyt toimintatavat
luovat hyvän perustan rypäleaseiden vastuulliselle käyttämiselle Suomessa. Kuormaammusten
käytön koulutusjärjestelyjä tulisi kehittää. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden
periaatteet ja asesopimusten velvoitteet on ohjeistettu Maavoimissa hyvin. CCWpuitesopimuksen
V pöytäkirjan velvoitteet on ohjeistettu selkeästi ja vastuuta valtiosopimusvelvollisuuksien
toteuttamisesta normaali- ja poikkeusoloissa on jaettu läpi Puolustusvoimien
organisaation. Näiden velvoitteiden kouluttaminen on kuitenkin osittain laiminlyöty
Maavoimissa.
 
Sen verran pitää korjata, että aikasytytin on tarkoitettu räjähtämään ilmassa.
Maahan tunkeutuva, esim korsuja tuhoava sytytin on hidasteinen, joka saadaan aikaan mekaanisesti.

Tykistön pääasiallinen a-tarvike on vielä sirpalekranaatti. Erikois-atarvikkeita on jonkin verran, määrät eivät ole julkisia.
Poikkeuksena juuri tilattu Bonus pst-kranaatti, joita ostetaan 300 kovaa sekä 60 harjoituslaukausta.
Mahtava määrä! Ei sitte ammuta patteristolla kuin kaksi pst -keskitystä.. KOLMESATAA?!?! Vai onko noita tarkotettu suorasuuntauksella ammuttavaksi? Ei juman...
 
Viimeksi muokattu:
Mahtava määrä! Ei sitte ammuta kuin patteristolla kuin kaksi pst -keskitystä.. KOLMESATAA?!?! Vai onko noita tarkotettu suorasuuntauksella ammuttavaksi? Ei juman...

Eihän se suuri määrä ole, mutta kyseessä onkin vasta ensimmäinen ostos, lisää saattaa hyvinkin tulla vuosien mittaan.

Lisäksi, en tiedä noiden taktista käyttöperiaatetta (enkä siitä täällä huutelisi jos tietäisin), mutta on helppo kuvitella että noilla ei ammuta välttämättä esteitä tai muuta massamaista tulimuotoa vaan niitä voitaisiin esim käyttää joko pieniä määriä yksinään - 10 kpl oikeassa paikassa aiheuttaa sen että A2 keltaisen panssarivaunukomppanialla on tunnelma ihan pilalla - tai isommissa keskityksissä maaliin hakeutuvia voisi olla muutama sirpalekranaattien seassa tehostamassa tulta, kun maalina on panssaroitu joukko.
 
Back
Top