Tykistö

[Ohjus-tiedustelija]

Käsittääkseni nykyään vaan on sellaisia ammuksia saatavilla, että mikäli kahden kranaatin välillä on puolen metriä väliä, niin se toinen ei räjähdä vaikka se viereinen räjäytettäisiin.

Juuri tälläiseen "eu-tyyliseen normistoon" pitäisi olla sotkeutumatta viimeiseen asti, sotkeutumisella kun on yleensä melko suolainen hintalappu ja hyöty vähintäänkin kyseenalainen jos tuote seisoo pääasiassa jossain korvessa varastoituna.

Toisaalta jos kranaatit on tuotettu sellaisten normien mukaan, että sytyttimet hitsataan kranaattiin kiinni, niin mahtaakohan mennä nykynormeista läpi?

Niin siis jos oikein ymmärsin, niin tuo oli jotain valmiusvarasto kamaa ja siihen liittyvä paikallinen toimenpide.

 

[Tvälups]

Koska Lada/VW-vertaus oli liian korkealentoinen niin koetan vielä yhden rautalankamallin avulla:

Minulla on halkoliiteri, jossa puulämmitteistä taloa ja saunaani varten on varastoituna erinäinen määrä polttopuuta. Osa omasta metsästä ja iso satsi naapurilta vanhaa velkaa vastaan saatua vastaavasti myöskin vanhaa puuta. Sekahalkoa tosin eli ei ole halot tasamittaisia saati laatuisia.

Kävipä keväällä kiertelevä halkokauppias joka liiterini tarkistettuaan moitti halkojen vanhuutta, määrää sekä erimittaisuutta. Hän sai vakuutettua minut, että liittymällä hänen halkorinkiinsä saan aina tarvittaessa uutta, standardimittaista ja -laatuista halkoa liiteriini käytettäväksi lämmityspuuhiani varten.
Rinkiin liittymisen ehtona minun piti hävittää nuo vanhat polttopuut. Koska kyseessä oli kuulemma liki ongelmajätteeksi luokiteltavaa puuta niin pääsin niistä kätevästi eroon maksamalla hänen tuttavalleen siitä, että hän otti ne vastaan vain pikkuruista korvausta vastaan. Noh nyt minulla on liiterissä tilaa kun halkorinki toimittaa määräajoin vain sen parin kuukauden kulutusta vastaavat tuoreet määrämitalliset ja tasalaatuiset halot. Halkorinki on kyllä vihjaillut että nykyinen liiterini ei vastaa tämän päivän vaatimuksia ja on tarkoitukseensa nähden armotta liian suuri. Ja koska vähemmälläkin pärjää niin olenkin rakennuttamassa uutta std:t täyttävää polttopuun varastointitilaa.
Mutta ei enää turhaa varastointia! Ei enää turhaa puiden pätkimistä tai halkomista, metsuroinneista nyt puhumattakaan! Onni ja autuus on tullut tähänkin mökkiin!
Se halkoja velkansa edestä antanut naapurini on tosin punonut päätään ja tohtinut jopa kyseenalaistaa halkoringin toiminnan varoitellen mahdollisilla paukkupakkasilla, jolloin arvioitu polttopuun tarve voikin olla yllättävän, no, yllättävä.

 

[SJ]

Juuri tälläiseen "eu-tyyliseen normistoon" pitäisi olla sotkeutumatta viimeiseen asti, sotkeutumisella kun on yleensä melko suolainen hintalappu ja hyöty vähintäänkin kyseenalainen jos tuote seisoo pääasiassa jossain korvessa varastoituna.

Vähempi toki riittää minulle, mutta se ei tarkoita, että ihan halvimman mukaan kuitenkaan voi mennä noissa asioissa. Jos ei muuten, niin sitten sen takia, että vihollinen joutuu pommittamaan varikkoa hieman enemmän.

Niin siis jos oikein ymmärsin, niin tuo oli jotain valmiusvarasto kamaa ja siihen liittyvä paikallinen toimenpide.

Tuo toki kuulostaa ihan viisaalta toimenpiteeltä tuntien neukkutouhuja, meinaan että olisi ikävä todeta, että ei ole sytyttimiä ammuksiin, vaikka sotaan pitäisi lähteä. Mutta varastoinnin kannalta tuo on järjetöntä. Ja jos normit sallivat tuon, niin on ihan varma, että tuotannon tehokkuus menee varastoinnin edelle ihan kyselemättä.

 

[Hande]

Unohdat lahjakkaasti sen tosiseikan että Viroon myydyt Pasit oli kv-hommissa sen verran rullattuja/heikossa hapessa* että samaan putkeen myytiin Virolle niiden peruskorjaus joka oli kaikkea muuta kuin ilmainen. En ole ihan vakuuttunut että meillä tulee olemaan varaa/halua peruskorjata edes ihan kaikkia jäljellä olevia Paseja, joten mitä iloa Viron Paseista olisi ollut?


*eetterissä pyöri aikoinaan oikein kuviakin varikkokentällä kumit tyhjinä lojuvista valkoisista kk-tornillisista Paseita

Ne olisi voinut peruskorjata muiden mukana ja varustaa kaksi alueellista taisteluosastoa. Mitä veikkaat, jos joukko on lähdössä sotaan ja tarjolla on kyyti Pasissa tai traktorin sontakärryssä, niin kumman joukko valitsee ja kummassa se säilyy siirtymien ajan paremmassa kuosissa? Ei Pasi välttämätön ole, siinä olet toki oikeassa, jopa kävelleen pääsee siirtymään paikasta toiseen.

Ja kun tykkikalustosta puhutaan, niin alueellisten joukkojen tykistö tulee väistämättä kärsimään rajuja kalustotappioita, kun vedettävien patteristojen liike ei riitä. Kun ensimmäinen tykki on menetetty, niin onko patteristosta sen jälkeen enemmän hyötyä niin, että se vetää henkeä ja jatkaa tulitoimintaa varikolta tuodulla varakalustolla, vai niin, että miehet kerätään pellonlaitaan avoriviin huutelemaan solvauksia ja puimaan nyrkkiä. Tuossa vaiheessa kurantin tykkikaluston sulattaminen ei näyttäydy kovinkaan nerokkaana peliliikkeenä, vaikka muutama euro (ehkä) säästettiinkin aaltopellihallin vuokrassa.

Kyllä kaluston poistamisissa on kysymys siitä, että armeijalla ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, mitä kymmenen vuoden aikajänteellä tulee tapahtumaan. Eleltiin jossain ihme haavemaailmassa ja jälki on sen mukaista. Toimivan ja olemassa olevan välineen hävittäminen on aina suunnattoman typerää, sitä ei millään selittämisellä muuksi muuteta.

 

[Talvela]

Tämä Ukrainan tilanne kyllä poikii uusia alennus hintaisia kauppoja, ainakaan ei tehty ruotseja joten nollasta ei lähdetä uuteen aikaan.

 

[Iso-Mursu]

Kyllä kaluston poistamisissa on kysymys siitä, että armeijalla ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, mitä kymmenen vuoden aikajänteellä tulee tapahtumaan. Eleltiin jossain ihme haavemaailmassa ja jälki on sen mukaista. Toimivan ja olemassa olevan välineen hävittäminen on aina suunnattoman typerää, sitä ei millään selittämisellä muuksi muuteta.

Voihan se olla että tällaista näkemystä ei ole ollut.

Sitten herää kysymys onko haaveiltu isommista rahoista joita ei ole tullut

Vai onko oikeasti kaverit leijonineen niin sekaisin että eivät osaa hommiaan.

Jos näkemystä on ollut, niin onko haaveiltu että tehdään lisää AMW tilauksia ja tilataan esim. lisää K98 kalustoa..

 

[Tvälups]

Voihan se olla että tällaista näkemystä ei ole ollut.

Sitten herää kysymys onko haaveiltu isommista rahoista joita ei ole tullut

Vai onko oikeasti kaverit leijonineen niin sekaisin että eivät osaa hommiaan.

Jos näkemystä on ollut, niin onko haaveiltu että tehdään lisää AMW tilauksia ja tilataan esim. lisää K98 kalustoa..

On haaveiltu asevelvollisuusarmeijan alasajosta ja tätä haavetta nopeuttaakseen on poistettu kalustoa kuin viimeistä päivää. Joku on tässä pelissä päässyt vähän korruptoitumaankin, mutta mitäpä moisesta niin kauan kuin vain seuraamme Ruotsin viitoittamalla tiellä, ne ydintoiminnot turvaten.

 

[baikal]

On haaveiltu asevelvollisuusarmeijan alasajosta ja tätä haavetta nopeuttaakseen on poistettu kalustoa kuin viimeistä päivää. Joku on tässä pelissä päässyt vähän korruptoitumaankin, mutta mitäpä moisesta niin kauan kuin vain seuraamme Ruotsin viitoittamalla tiellä, ne ydintoiminnot turvaten.

Haaveiltu on ja tekisi mieli potkia persielle näitä haaveilijoita. Näköjään Ukraina-casestakin saa väännettyä monenlaista käsitystä. Minusta on selvää, että Ukrainan uusi hallinto on luonnollisesti kusessa eripuransa ja "uutuutensa" takia. Yhtä kaikki taitaa olla epäselvää sekin, onko armeijan johto täysin absoluuttisesti uuden hallinnon takana.....

Minusta on täysin selvää, että Venäjän naapurina pitää säilyttää oma toimintakykyinen asevoima. Tuon Venäjän kanssa ei kannata luulotella liikoja. Sen kanssa voi elää hedelmällisesti ja hyvinkin, mutta takuukorttina on oltava selkeää ja tarvittaessa OMILLA PÄÄTÖKSILLÄ kehittyvää sotilaallista suorituskykyä. Näin se pojat vaan maailma makaa. Mitään takuukorttia meillä ei ole, eikä sellaista tule. Itselle on punottava rautaa lahkeeseen ja säilytettävä tiettyjä epämuodikkaitakin rakenteita.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ne olisi voinut peruskorjata muiden mukana ja varustaa kaksi alueellista taisteluosastoa.

Millä rahalla?

Ja kun tykkikalustosta puhutaan, niin alueellisten joukkojen tykistö tulee väistämättä kärsimään rajuja kalustotappioita, kun vedettävien patteristojen liike ei riitä. Kun ensimmäinen tykki on menetetty, niin onko patteristosta sen jälkeen enemmän hyötyä niin, että se vetää henkeä ja jatkaa tulitoimintaa varikolta tuodulla varakalustolla, vai niin, että miehet kerätään pellonlaitaan avoriviin huutelemaan solvauksia ja puimaan nyrkkiä.

Vähät rahat kannattaakin laittaa jäljelle jäävän kaluston hajautuskyvyn luomiseen jotta selviytymiskyky koko joukon osalta kasvaisi sitä kautta.

Tuossa vaiheessa kurantin tykkikaluston sulattaminen ei näyttäydy kovinkaan nerokkaana peliliikkeenä, vaikka muutama euro (ehkä) säästettiinkin aaltopellihallin vuokrassa.

Epäilen hyvin vanhasti etteikö jäljelle jäänneille malleille muka löytyisi varikoilta varakalustoa vähintään sen verran mikä on realistista, se että 2000-luvun sodissa kyettäisiin/kerettäisiin nostamaan jotain patteritason kokoonpano uudelleen pystyyn sen jälkeen kun kaikista kovapintaisin osa kalustosta on ammuttu rikki kuulostaa todella utopistiselta. Vai mitä luulet missä kunnossa miehet, kuljetuskalusto ja erityisesti viestivälineistö on jos patarautaiset putketkin on jo reijillä?

Kyllä kaluston poistamisissa on kysymys siitä, että armeijalla ei ollut minkäänlaista näkemystä siitä, mitä kymmenen vuoden aikajänteellä tulee tapahtumaan. Eleltiin jossain ihme haavemaailmassa ja jälki on sen mukaista. Toimivan ja olemassa olevan välineen hävittäminen on aina suunnattoman typerää, sitä ei millään selittämisellä muuksi muuteta.

No onko 2003 sulatuskierroksen kalustolle ilmentynyt käyttötarvetta / rahaa sen ylläpitämiseen?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mitään takuukorttia meillä ei ole, eikä sellaista tule. Itselle on punottava rautaa lahkeeseen ja säilytettävä tiettyjä epämuodikkaitakin rakenteita.

Samaa mieltä! Kysymys näissä väittelyissä onkin yleensä siitä missä kulkee raja epämuodikkaan mutta vielä kustannustehokkaasti toimivan ja tst-teknisesti vanhentuneen/sitä kautta resurseja syvän rakenteen välillä.

 

[Hande]

Millä rahalla?



Vähät rahat kannattaakin laittaa jäljelle jäävän kaluston hajautuskyvyn luomiseen jotta selviytymiskyky koko joukon osalta kasvaisi sitä kautta.



Epäilen hyvin vanhasti etteikö jäljelle jäänneille malleille muka löytyisi varikoilta varakalustoa vähintään sen verran mikä on realistista, se että 2000-luvun sodissa kyettäisiin/kerettäisiin nostamaan jotain patteritason kokoonpano uudelleen pystyyn sen jälkeen kun kaikista kovapintaisin osa kalustosta on ammuttu rikki kuulostaa todella utopistiselta. Vai mitä luulet missä kunnossa miehet, kuljetuskalusto ja erityisesti viestivälineistö on jos patarautaiset putketkin on jo reijillä?




No onko 2003 sulatuskierroksen kalustolle ilmentynyt käyttötarvetta / rahaa sen ylläpitämiseen?

Se korjataanko Paseja 300 vai 400 ei ole mikään puolustusbudjetin kohtalonkysymys.

Kun alueellinen tykistö irtautuu, niin se ei ollenkaan välttämättä saa tykkejä mukaansa. Suurin vaara ei ole kaluston tuhoutuminen vaan se, että tykkejä joudutaan hylkäämään. Ylimääräisistä pelimerkeistä ei olisi haittaa.

Kyllä poistetun kaluston parhaalle osalle hommia löytyisi, jos haluttaisiin. Se että nyt ei oke haluttu ei ole todiste yhtään mistään. Kuten olen tykännyt julistaa, koko linjaus on pielessä. Kysymys ei ole jonkun tietyn kilkkeen sovittamisesta nykymalliin, vaan kokonaan toisenlaisesta toimintamallista.

 

[Iso-Mursu]

On haaveiltu asevelvollisuusarmeijan alasajosta ja tätä haavetta nopeuttaakseen on poistettu kalustoa kuin viimeistä päivää. Joku on tässä pelissä päässyt vähän korruptoitumaankin, mutta mitäpä moisesta niin kauan kuin vain seuraamme Ruotsin viitoittamalla tiellä, ne ydintoiminnot turvaten.

Tuohon en ehkä ihan hevin usko.

Oma sivistymätön uskoni on se että on haaveiltu että talouskasvun alettua saahaan ostaa kauhiat määrät uutta rompetta. Ja sitten tulikin stoppi kun lompakkoa ei saatukkaan auki

 

[Hande]

Tuohon en ehkä ihan hevin usko.

Oma sivistymätön uskoni on se että on haaveiltu että talouskasvun alettua saahaan ostaa kauhiat määrät uutta rompetta. Ja sitten tulikin stoppi kun lompakkoa ei saatukkaan auki

Näin minäkin uskon, pitkän aikavälin suunnittelu on pohjannut haavekuviin ja homma meni reisille.

 

[Iso-Mursu]

Näin minäkin uskon, pitkän aikavälin suunnittelu on pohjannut haavekuviin ja homma meni reisille.

Omia veikkauksiani haaveista on

- AMW jatkotilaus
- K98 jatkotilaus/telatykki tilaus
- CV-90 tilaus
- Maakuntakomppanioiden osalta sitten vieläkin kovempi kärki

Voisi vaihtaa arvailut tietysti jonnekkin muualle.

 

[Tvälups]

Tuohon en ehkä ihan hevin usko.

Oma sivistymätön uskoni on se että on haaveiltu että talouskasvun alettua saahaan ostaa kauhiat määrät uutta rompetta. Ja sitten tulikin stoppi kun lompakkoa ei saatukkaan auki

Kuinka lyhyt onkaan keskivertoäänestäjän poliittinen muisti?

koko 2000-luku on uskoteltu talouden elpyvän vaikka kaikki on osoittanut toista. Kulman takana uhkaava työvoimapula. Riippuvaisuutemme maahanmuuttajien panoksesta.
koko 2000-luku on menty alaspäin puolustusmäärärahoissa (suhteessa bkt) ja pv on ollut ainoa valtion instanssi, joka on supistanut toimintaansa poliitikkojen käskemänä.
koko 2000-luku on alasajettu kansallista puolustuskykyä ja samalla osallistumista kv-tehtäviin on kasvatettu, samoin ko. toimintaan osoitettu hlöstö, kalusto sekä rahoitus.
koko 2000-luku on seurattu muiden neurooppalaisten mallia ja uskoteltu ettei uhka uhkaa, ei ainakaan idästä. ("Venäjä, tuo Hollannin kokoinen makrotalous...")
koko 2000-luku on ääh, olkoon. Lyhyt, niin perin lyhyt se muisti on ja nyt mennään itse keskusteluaiheen sivuraiteilla jo toista sivullista, joten ääh.

 

[Nojatuolistrategi]

Kuinka lyhyt onkaan keskivertoäänestäjän poliittinen muisti?

koko 2000-luku on uskoteltu talouden elpyvän vaikka kaikki on osoittanut toista. Kulman takana uhkaava työvoimapula. Riippuvaisuutemme maahanmuuttajien panoksesta.
koko 2000-luku on menty alaspäin puolustusmäärärahoissa (suhteessa bkt) ja pv on ollut ainoa valtion instanssi, joka on supistanut toimintaansa poliitikkojen käskemänä.
koko 2000-luku on alasajettu kansallista puolustuskykyä ja samalla osallistumista kv-tehtäviin on kasvatettu, samoin ko. toimintaan osoitettu hlöstö, kalusto sekä rahoitus.
koko 2000-luku on seurattu muiden neurooppalaisten mallia ja uskoteltu ettei uhka uhkaa, ei ainakaan idästä. ("Venäjä, tuo Hollannin kokoinen makrotalous...")
koko 2000-luku on ääh, olkoon. Lyhyt, niin perin lyhyt se muisti on ja nyt mennään itse keskusteluaiheen sivuraiteilla jo toista sivullista, joten ääh.

Suomen BKT on onneksi kehittynyt 2000-luvulla hieman paremmin. Vuonna 2000 markkinahintainen BKT oli 132 mrd euroa. Vuonna 2012 se oli 192 mrd.

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

Puolustusbudjetin osuus BKT:sta sen sijaan on supistunut jo ainakin 30 vuotta. Lakimääräinen minimitaso saisi olla 2% BKT:sta.

Oma kannattavasti kasvava aseteollisuus olisi ratkaisu monelta kannalta: omavaraisuus, valtion verotulot ja osingot, työllisyys, huipputekniikka, vientitulot, BKT:n kasvu...

 

[Hande]

Suomen BKT on onneksi kehittynyt 2000-luvulla hieman paremmin. Vuonna 2000 markkinahintainen BKT oli 132 mrd euroa. Vuonna 2012 se oli 192 mrd.

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

Puolustusbudjetin osuus BKT:sta sen sijaan on supistunut jo ainakin 30 vuotta. Lakimääräinen minimitaso saisi olla 2% BKT:sta.

Oma kannattavasti kasvava aseteollisuus olisi ratkaisu monelta kannalta: omavaraisuus, valtion verotulot ja osingot, työllisyys, huipputekniikka, vientitulot, BKT:n kasvu...

BKT on monella tapaa huono konsti puolustusbudjetin tason määrittelyyn. Sitä nostaa moni sellainenkin asia, joka pikemminkin vähentää valtion kykyä panostaa puolustukseen, kuin lisää sitä. Ei sillä, ei minulla parempaakaan systeemiä ole esittää.

 

[Talvela]

Suomen BKT on onneksi kehittynyt 2000-luvulla hieman paremmin. Vuonna 2000 markkinahintainen BKT oli 132 mrd euroa. Vuonna 2012 se oli 192 mrd.

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

Puolustusbudjetin osuus BKT:sta sen sijaan on supistunut jo ainakin 30 vuotta. Lakimääräinen minimitaso saisi olla 2% BKT:sta.

Oma kannattavasti kasvava aseteollisuus olisi ratkaisu monelta kannalta: omavaraisuus, valtion verotulot ja osingot, työllisyys, huipputekniikka, vientitulot, BKT:n kasvu...

Tämä on totta, niitä pitäisi vain todellakin sitten myydä eikä rutista että aseita käytetään sotaan tai jos pitää jotain sheikkiä voidella.

 

[Creidiki]

Suomen BKT on onneksi kehittynyt 2000-luvulla hieman paremmin. Vuonna 2000 markkinahintainen BKT oli 132 mrd euroa. Vuonna 2012 se oli 192 mrd.

http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

Puolustusbudjetin osuus BKT:sta sen sijaan on supistunut jo ainakin 30 vuotta. Lakimääräinen minimitaso saisi olla 2% BKT:sta.

Oma kannattavasti kasvava aseteollisuus olisi ratkaisu monelta kannalta: omavaraisuus, valtion verotulot ja osingot, työllisyys, huipputekniikka, vientitulot, BKT:n kasvu...

Vuonna 2000 julkisen talouden osuus BKT:stä oli 48%, vuonna 2012 se oli 56%.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

Verotusta kiristämällä ja velanottoa lisäämällä BKT kasvaa vielä lisää ja hei, taas voidaan laittaa lisää puolustusmenoihin eiks vaan.

Vuodesta 2001 vuoteen 2010 Suomen puolustusbudjetti kasvoi euromääräisesti 1.7 miljardista 2,7 miljardiin. Eli vuositasolla tuli palttiarallaa 100 miljoonaa pojille lisää pelirahaa.

Mitä noilla rahoilla saatiin? Mihin ne menivät?

 

[Hande]

Vuonna 2000 julkisen talouden osuus BKT:stä oli 48%, vuonna 2012 se oli 56%.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/

Verotusta kiristämällä ja velanottoa lisäämällä BKT kasvaa vielä lisää ja hei, taas voidaan laittaa lisää puolustusmenoihin eiks vaan.

Vuodesta 2001 vuoteen 2010 Suomen puolustusbudjetti kasvoi euromääräisesti 1.7 miljardista 2,7 miljardiin. Eli vuositasolla tuli palttiarallaa 100 miljoonaa pojille lisää pelirahaa.

Mitä noilla rahoilla saatiin? Mihin ne menivät?

Tehokkain konsti rahoittaa mitä tahansa, olisi asettaa katto julkisen puolen BKT-osuudelle esimerkiksi 35 prosenttiin. Homma on paisunut kuin pullataikina myös PV:n sisällä. Järkevintä olisi asettaa puolustusbudjetille 2 miljardin euron katto siten, että 600 miljoonaa euroa vuodessa on käytettävä materiaalihankintoihin. Tuo riittäisi hyvin, kunhan valikoituja suurhankintoja hoidettaisiin ainakin osittain lisäbudjeteilla. Lisäksi pitäisi tehdä vertailu esim vuoden 1998 kanssa ja leikata upseerivirkoja samassa suhteessa, kuin sodanajan joukkoja on vähennetty, aliupseeriosastoa pitäisi varmaankin samalla jonkin verran kasvattaa. 1000 upseeria pois ja 500 aliupseeria lisää olisi hyvä alku. Kv-operaatiot kokonaan pois Pv:ltä ja kertausharjoituksia pyörittämään omat joukko-osastot, joissa ei olisi lainkaan varusmiehiä. Näin eivät puurot ja vellit menisi sekaisin.