Tykistö

Pystyykö noi raketti/ramjet kranaatit tms. muuttamaan lentorataa siten että vastatykistö toiminta vaikeutuu? Eli että lentorata ei ole täysin ballistinen.

Teoriassahan tuo olisi mahdollista yhdistelemällä rakettiavusteisen ammuksen ja siivekkeellisen PKG-tyylisen sytyttimen, joiden avulla lentorataa yritettäisiin muuttaa mahdollisimman pian putkesta poistumisen jälkeen, jolloin oltaisiin vielä vastatykistötutkan katveessa.

Mielenkiintoista nähdä koska ilma on sakeana halpoja ja uhrattavia tiedusteludroneja, jotka yrittävät ylhäältä käsin erilaisten sensorien (tutka, infrapuna, ääni ym.) ja sensorifuusion avulla toimittaa reaaliaikaista vastatykistödataa muun tilannekuvan lisäksi. Vai onko tämä jo ajankohtaista nyt o_O
 
Dana, Suzanna, Dita samaa Tšekkoslovakian perhettä vähän modattuna. Veikkaan että latauslaite on sama, kuin Danassa.
70-luvun tuote siis. En tiennytkään että näitä on tehty jo silloin. Mistähän Ruotsalaiset sai virikkeen tehdä Archerin? Sisu E13TP tornilla ois melkein sama tuote. Myisköhän Hanwha Land Systems meille pelkkiä torneja. Tai BoforsBae
 
70-luvun tuote siis. En tiennytkään että näitä on tehty jo silloin. Mistähän Ruotsalaiset sai virikkeen tehdä Archerin? Sisu E13TP tornilla ois melkein sama tuote. Myisköhän Hanwha Land Systems meille pelkkiä torneja. Tai BoforsBae

BAE ainakin myy torneja. Ja Hanwha alustoja.

 
Mistähän Ruotsalaiset sai virikkeen tehdä Archerin? Sisu E13TP tornilla ois melkein sama tuote. Myisköhän Hanwha Land Systems meille pelkkiä torneja. Tai BoforsBae
Archerin torni on miehittämätön. Eli konseptina hyvin erilainen kuin K9 ja muut perinteiset telahaupitsit muutenkin kuin alustan puolesta.

Pyöräajoneuvoasenteiset tykit taitavat poikkeuksetta (Dana, Dita Zuzanne näköjään miehitetyt tornit ja siksi muhkeat) olla ulkoa operoitavia kun ei pelkässä tornissa mahdu ihminen operoimaan. Archeria operoidaan ohjaamokabiinista. Siinä se virike taisi olla, hyvin korkean taktisen ja operatiivisen liikkuvuuden tykistöalusta jota voi operoida ulostautumatta ajoneuvosta. Varmaan Archerin tornin Sisun päällekin saisi, mutta aikamoinen suunnittelu-, testaus- ja ropausurakka siitä tulisi. Tuskin kannattaa meidän voyymeilla lumihiutaletta lähteä kehittämään vaan ostaa mieluummin valmiin tuotteen.

Muok. Tulipa mieleen toinen vastaava konsepti eli RCH 155, joka on Archerin tapaan automaattitornilla ja tehty Boxerin alustalle. Varmaan tosi halpa. Rheinmetall näyttää kehitelleen tuosta edelleen myös 10x10 pyöräversion.
 
Viimeksi muokattu:
Synergia synergia ku K9 tornin nakkaa Sisun lavalle.
Siihen pitää sitten tehdä miehistötila alle tai löytää kääpiöitä operoimaan sitä. Tulee melkoisen korkea paketti. Tornilla on korkeutta noin 1 metri.

1748247486621.webp
 
Muok. Tulipa mieleen toinen vastaava konsepti eli RCH 155, joka on Archerin tapaan automaattitornilla ja tehty Boxerin alustalle. Varmaan tosi halpa. Rheinmetall näyttää kehitelleen tuosta edelleen myös 10x10 pyöräversion.

Ukraina tilasi 18 kpl v. 2022. Toimitukset tänä vuonna. Hinta 12 MEUR/kpl.

UK hankkii yhdessä Bundeswehrin kanssa RCH 155- kaluston tykistökseen (yhteismäärä 400 kpl). Brittien budjetti n. 3 miljardia euroa, jolla saisivat n. 200 kpl.
 
Archerin torni on miehittämätön. Eli konseptina hyvin erilainen kuin K9 ja muut perinteiset telahaupitsit muutenkin kuin alustan puolesta.

Pyöräajoneuvoasenteiset tykit taitavat poikkeuksetta (Dana, Dita Zuzanne näköjään miehitetyt tornit ja siksi muhkeat) olla ulkoa operoitavia kun ei pelkässä tornissa mahdu ihminen operoimaan. Archeria operoidaan ohjaamokabiinista. Siinä se virike taisi olla, hyvin korkean taktisen ja operatiivisen liikkuvuuden tykistöalusta jota voi operoida ulostautumatta ajoneuvosta. Varmaan Archerin tornin Sisun päällekin saisi, mutta aikamoinen suunnittelu-, testaus- ja ropausurakka siitä tulisi. Tuskin kannattaa meidän voyymeilla lumihiutaletta lähteä kehittämään vaan ostaa mieluummin valmiin tuotteen.

Muok. Tulipa mieleen toinen vastaava konsepti eli RCH 155, joka on Archerin tapaan automaattitornilla ja tehty Boxerin alustalle. Varmaan tosi halpa. Rheinmetall näyttää kehitelleen tuosta edelleen myös 10x10 pyöräversion.
Tornista operoitavia pyöräalustaisia itseliikkuvia tykkejä on myös ainakin:



Jännä, että tsekit ja slovakit tekevät samasta layoutista (Dana) omaa versiotaan. Alkuperäinen valmistaja on Slovakian puolella, mutta molemmat käyttävät Tatran alustaa joka taitaa olla Tsekin puolelta.
 
Siinä on kyllä kovia kisaajia ”rumin vekotin” kisaan. G6 hytin suunnittelija vissiin nähnyt blackbirdin joskus mutta ei enää muista miten se olikaan tehty.

Äänestän kääpiöitä.
Hytin suunnittelija on ollut tietoinen Ratel IFV:stä jonka hytti on melko samanlainen. Voi olla jopa täysin samalla tuulilasilla. Kuskilla näkyvyys lienee varsin hyvä.
330px-Ratel_90_armyrecognition_South-Africa_008_%28cropped%29.jpg


G6 suunniteltiin sellaiseksi, että pysyy Ratelin vauhdissa. Esim renkaat ovat aika isot 21.00x25 eli halkaisija on 176 cm. Suunnittelussa on myös tehty muutakin kuin laitettu tykki olemassa olevan kuorma-auton päälle. Savannioloissa lienee ollut varsin onnistunut vekotin. Ei ehkä kuitenkaan niin hyvin toimisi Suomen oloissa.
 
Hytin suunnittelija on ollut tietoinen Ratel IFV:stä jonka hytti on melko samanlainen. Voi olla jopa täysin samalla tuulilasilla. Kuskilla näkyvyys lienee varsin hyvä.
330px-Ratel_90_armyrecognition_South-Africa_008_%28cropped%29.jpg


G6 suunniteltiin sellaiseksi, että pysyy Ratelin vauhdissa. Esim renkaat ovat aika isot 21.00x25 eli halkaisija on 176 cm. Suunnittelussa on myös tehty muutakin kuin laitettu tykki olemassa olevan kuorma-auton päälle. Savannioloissa lienee ollut varsin onnistunut vekotin. Ei ehkä kuitenkaan niin hyvin toimisi Suomen oloissa.

Sivuikkunat lokasuojina on aika mielenkiintoinen ratkaisu. Toki johtuu siitä, että lokasuojat peittäisivät näkyvyyden kokonaan. proxy-image (2).webp

Muistuttaa siitä vaiheesta, kun lokasuojat polkupyörässä ei olleet muodissa. Pestiin mieluummin takkia.
 
Sivuikkunat lokasuojina on aika mielenkiintoinen ratkaisu. Toki johtuu siitä, että lokasuojat peittäisivät näkyvyyden kokonaan. Katso liite: 122080

Muistuttaa siitä vaiheesta, kun lokasuojat polkupyörässä ei olleet muodissa. Pestiin mieluummin takkia.
Tekninen suunnittelu on kompromissien tekemistä. Muita asioita olisi pitänyt muuttaa huonommiksi, jos tuon olisi tehnyt eri tavalla.

Mittojen takia tämä ei saata olla niin suuri ongelma kuin ensimmäiseksi tulee mieleen. Ao kuvan mukaan pyörän kyljestä olisi ikkunaan matkaa 65 cm ja ohjaamo on etuakselin etupuolella. Renkaat ovat traktorikokoa. Monessa traktorissa lokasuojat eivät peitä takapyörää kokonaan ja sivulasi on lähempänä lokasuojan reunaa (kuin tässä etäisyys pyörään) ilman ongelmia. Olisivat myös voineet laittaa tuohon jousituksen mukana liikkuvan lokasuojan, jos likaantuminen olisi ongelma.

G6_pysty.webp
G6_sivu.webp
 
Sivuikkunat lokasuojina on aika mielenkiintoinen ratkaisu. Toki johtuu siitä, että lokasuojat peittäisivät näkyvyyden kokonaan. Katso liite: 122080

Muistuttaa siitä vaiheesta, kun lokasuojat polkupyörässä ei olleet muodissa. Pestiin mieluummin takkia.

Ajettaessa miinaan kuljettajan pyyteettömäksi viimeiseksi tehtäväksi yhdessä etuakselin kanssa jää lentää ilmaan ja paiskautua tykin putkeen, jotta muu miehistö voi selviytyä.
 
Back
Top