Tykistö

Mallissasi on paha ristiriita. Miljoonia palaa eikä saada yhtään tykkiä lisää, vaikka juuri sitä peräänkuulutat. Menee pahasti näpertelyksi. K98:n muokkaaminen kuorkin alustalle voisi vielä ollakin järkevää, mutta K83 on just hyvä nykyisellään.

Uusien putkien määrän maksimointi on oltava ensisijaisena tavoitteena.
Ilmaisin hiukan epätarkasti, tarkoitin, että vedettävät säilytettäs ja hankittas lisää putkia ARVE:n muodossa.

Se mitä vedettäville tehdään jätin pohdiskelun varaan, jos Patrian ajatuksena on siirtää 52 pituuskaliperin putket ARVE ajoneuvoihin, niin eikö osaa 39 pituuskaliperin putkista vois siirtää noihin vapaaksi jääviin 155K98 APU lavetteihin, käsittääkseni ne ovat kuitenkin tuliasemaan menossa ja lähdössä nopeampia kuin 155K83 tykit, kuvien perusteella vois olla helppo homma.
 
Ukrainan sodan ketjussa oli jonkin verran keskustelua Ukrainan akustiseen tiedusteluun perustuvasta "uudesta" vastatykistön paikannustavasta / -laitteesta sekä vastatykistötutkista. Ohessa erään viestin leike:
Siis mitä vittua eikö vasta tykistö tutkat perustu ääneen, mie oon ainu luullu että ne mikkejä jotka mitaaa äänen lähdettä. Siis voiko ne oikeasti tutkata heittimen ja tykin ammuksia siis tarkoitan niin kuin lentokoneita. Miks niillä ei löydä droneja jos tykin ammus löytyy ?
En ole näihin järjestilmiin koskaan tutustunut, niin sillä luullut aina että ne toimii äänen perusteella. Tosin nykyis jos tehdään tollanen kuuleva laite, niin varmaan pystyy sanomaan ääni profiilon perusteella myös mikä vekotin ei pelkästään paikkaa
Tutka on tutka ja se on selvitetty useassa ketjussa.
Tuohon "uuteen tekniikkaan" liittyen on @Old Boy viestisssä #67 mainittu:
"Maalitiedustelu on tietysti paljon muutakin, kun tutkat ja lennokit, mutta siitä on poistunut myös akustinen tiedustelu, äänimittaus. Suomella on tällä alalla ollut omaakin tutkimusta. Ensimmäiset kotimaiset laitteet tuli käyttöön jo ennen sotia. Äänimittauslaitteisto on hinnaltaan tutkaa halvempi, mutta vaatii enemmän henkilöstöä, josta nykyisin on kova pula. Koulutus tosin loppui jo 90 -luvulla, jolloin ei vielä ollut tätä ongelmaa. Vuosituhannen vaihteessa oli kokeiltavana brittien HALO -laitteisto. Oli muuten hyvä ja edistyksellinen, mutta osoittautui, ettei toiminta pakkasessa ollut laitteen suunnitteluspekseissä kovin korkealle nostettu."

Ossi Ojasen väitöstyö (1996) lienee osoitus tutkimustyöstä, jota alalla vielä tehtiin 1980-90 luvulla Suomessa. 26 € + postituskulut kun sijoittaa, niin saa väitöskirjan ostettua divarista. Voi se olla hieman hidaslukuista tekstiä ;) ensi alkuun. Ohessa linkki:
https://www.antikvaari.fi/teos/refr...f270b6289369?product=6123d6e8248a892a17ffc2ba

Pienimuotoinen äänipaikannuslaitteisto(-ja) on ollut käytössä kuorma-ammusten yms. räjähtävien bomblettien leviämisalojen selvityksissä takavuosina. Lopulta taidettiin kuitenkin päätyä tytärammusten räjähdyskohtien paikantamiseen GPS- tms. pointerilla kuorma-ammusmaalikentältä, jolla osumakohdat (pienet montut kentässä) osoitettiin käsi- ja jalkatyönä.
Äänimittauksen suhteen ongelmaksi taisi muodostua samanaikaiset tai lähekkäin samaan aikaan mikrofoneihin tulevat useammat räjähdysäänet, joiden erottelu ja paikantaminen ei onnistunut kovin tarkasti. (Esim. 155 mm kuorma-ammuksessa on ~60 tytärammusta, joten saman verran pitäisi poksahduksia saada talletettua, erotettua ja paikannettua. Jos havaitaan vähemmän, jäikö joku(-kut) tytärammus(-kset) suutariksi (-eiksi) vai eiko sen (niiden) räjähdyksiä havaittu?). Luotettava erottelu olisi tietysti tarpeen, kun ampumatarvikkeen toimintaa ja erityisesti useamman toimittajan ampumatarvikkeita arvioidaan.
 
Varmaan ollut aikasemminkin, mutta onko joskus avattu miksei meille hankittu K9 yhteydessä K10:tä?
Raha tietenkin, mutta oliko joku muu syy myös?

Moukarithan olivat käytettyä Korean armeijan kalustoa. Myös niiden kunnosta on sittemmin liikkunut huhuja, että olivat aika paljonkin käytettyjä. Ehkä K10:t olivat niin hyvässä kunnossa, ettei myyjä niitä halunnut myydä, ainakaan sellaiseen hintaan jonka suomalainen olisi ollut valmis maksamaan? Muutenkin latausvaunuja on Korealla paljon vähemmän kuin itse Moukareita, joten ehkä kokevat niistä puutetta ja halusivat pitää joka kappaleen itsellään.

Lisäksi pitää muistaa, että monellakaan armeijalla ei tuollaisia latausvaunuja ole. M109:lle sellainen on olemassa K9:n lisäksi, mutta muuten ei tule äkkiseltään esimerkkejä mieleen. Ehkä ne miellettiin jonkinlaiseksi luksukseksi, ennenkin on pärjätty ilman?
 
Moukarithan olivat käytettyä Korean armeijan kalustoa. Myös niiden kunnosta on sittemmin liikkunut huhuja, että olivat aika paljonkin käytettyjä. Ehkä K10:t olivat niin hyvässä kunnossa, ettei myyjä niitä halunnut myydä, ainakaan sellaiseen hintaan jonka suomalainen olisi ollut valmis maksamaan? Muutenkin latausvaunuja on Korealla paljon vähemmän kuin itse Moukareita, joten ehkä kokevat niistä puutetta ja halusivat pitää joka kappaleen itsellään.

Lisäksi pitää muistaa, että monellakaan armeijalla ei tuollaisia latausvaunuja ole. M109:lle sellainen on olemassa K9:n lisäksi, mutta muuten ei tule äkkiseltään esimerkkejä mieleen. Ehkä ne miellettiin jonkinlaiseksi luksukseksi, ennenkin on pärjätty ilman?
Tuon latasvaunun korvaajaksi keksittiin se rullarata jonka avulla on suhteelisen helppo ladata kranaatit K9:siin, ainakin videon mukaan
 
Vähän mietin mihin ketjuun, mutta tuodaan tähän:
Ukrainalaisten kokemus Saksan toimittamasta aseavusta on ristiriitainen, uutisoi saksalaislehti Der Spiegel.
Lehti kertoo saaneensa haltuunsa transkription luennosta, jonka Saksan Kiovan-suurlähetystössä työskentelevä apulaissotilasasiamies piti tammikuun lopussa noin kahdelle sadalle Bundeswehrin eli Saksan asevoimien upseerille.
Puhe käsitteli Ukrainan asevoimien kokemuksia saksalaisista aseista sodassa. Suuri osa Saksan toimittamista asejärjestelmistä saa runsaasti kritiikkiä ukrainalaisilta.
Esimerkiksi PzH 2000-haupitsi sisältää "niin suuren teknisen haavoittuvuuden, että sen soveltuvuus sotaan on vakavasti kyseenalaistettu". Leopard 1A5-panssarivaunua puolestaan ukrainalaiset käyttävät lähinnä väliaikaisesti sen heikon panssaroinnin vuoksi.
Myös ilmatorjuntajärjestelmien suhteen löytyi paljon kritisoitavaa. Esimerkiksi IRIS-T-järjestelmä on tehokas, mutta sen ammukset ovat liian kalliita eikä niitä ole ollut riittävästi tarjolla. Yhdysvaltalainen Patriot-järjestelmä puolestaan on "sotilaalliseen käyttöön sopimaton", koska sen kuljetukseen käytetyt, saksalaisen MAN-yhtiön valmistamat ajoneuvot ovat liian vanhoja eikä niihin ole saatavilla varaosia.
Eniten kehuja saa ilmatorjuntatankki Gepard, joka on ukrainalaisten kannalta suosituin, tehokkain ja luotetuin asejärjestelmä.
Saksan puolustusministeriö ja puolustustarvikevalmistaja Rheinmetall eivät ole kommentoineet asiaa Der Spiegelille.
 
Koko lailla samaa kuin KSML:n jutussa, mutta yksi huono systeeemi vielä löytyi:

The document also described the difficulties with Leopard 2A6 tanks, which require high maintenance and restoration costs. At the same time, field repairs of these machines are often impossible.
 
Koko lailla samaa kuin KSML:n jutussa, mutta yksi huono systeeemi vielä löytyi:


Nyt kun suomen Leo 2 lauttaa ollaan alkamassa päivittämään, niin tuon ongelman voiskorjata siinä yhteydessä.
 
Varmaan ollut aikasemminkin, mutta onko joskus avattu miksei meille hankittu K9 yhteydessä K10:tä?
Raha tietenkin, mutta oliko joku muu syy myös?
Raha siinä mielessä, että K10 on lähes K9 vaunun hintainen. Alunperin Koreassa sen operatiivinen tarve on syntynyt siitä, ettei operaatioalueella ole paljoa tuliasema-aluetilaa vaan suoja haetaan liikkeen sijaan panssaroinnilla.

Arvelisin, että meillä on laskettu ostettavan mieluummin maksimimäärä ampuvia putkia joiden lataus hoidetaan ylläpitokustannuksistaan suht ilmaisesta kuorma-autosta ja suoja haetaan liikkeestä meikäläisellä melko tilavalla taistelualueella. K10 vaunujen määrä olisi siis todennäköisesti tuonut x verran nopeutta ja volyymiä tulenkäyttökykyyn lähellä etulinjaa mutta lisännyt järjestelmän ylläpito- ja koulutuskustannuksia sekä vähentänyt ampuvien tykkien hankintamäärää.

Ei sinänsä kriittinen puute, koska nykyaikaisen FPV- drooniuhan myötä tykkien voisi kuvitella ajavan tehtävän jälkeen yhä kauemmas selustaan väistöön ja täyttöön.
 
Bae Systems aloittaa uudestaan M777 lavettien tuottamisen, 162 MUSD tilaus tullut sisään USAn armeijalta. Jatkoa seurannee kohtalaisen varmasti.

Tuolla varmaan yhden patteriston (tai kaksi)? Eikös M777 ole kuuluisa kalleudestaan?
 
Ei enää räjähdysainetehtaita!!?

"Eräkäsittelyn sijasta räjähdemateriaalien syntetisoinnissa käytetään jatkuvaa prosessointia, eikä maailman tuotantoketjuissa erittäin kysyttyjä nitroselluloosaa ja nitroglyseriiniä enää tarvita ajoaineiden tuotannossa."


 
Ei enää räjähdysainetehtaita!!?

"Eräkäsittelyn sijasta räjähdemateriaalien syntetisoinnissa käytetään jatkuvaa prosessointia, eikä maailman tuotantoketjuissa erittäin kysyttyjä nitroselluloosaa ja nitroglyseriiniä enää tarvita ajoaineiden tuotannossa."



Olin juurikin tätä postaamassa, henk koht kiinnostaisi kyllä kovasti tietää että millä aineella nitroglyseriiniä/nitroselluloosaa on ajopanoksissa oikein korvattu?

Business Insiderin jutussa aiheesta sanotaan seuraavaa: "A new formulation for propellants has been developed, it says, reducing the need for nitrocellulose and nitroglycerin, compounds that are in high demand across multiple industries worldwide."

Eli tuon mukaan ovat kehittäneet jonkun uuden seoksen mikä vähentää eikä niinkään poista nitroselluloosan/nitroglyseriinin tarvetta, joka tapauksessa erittäin hyvä kehityssuunta.

Jutussa mainitaan myös että tuo räjähdemateriaalin syntetisoinnin tehostaminen koskettaa RDX:n tuotantoo:
"At the same time, RDX explosives — the key explosive in 155 mm shells — are to be produced through continuous flow processing, a method that's common in manufacturing but hasn't yet been applied in defense.

It essentially means that shells are made in an uninterrupted process at a smaller scale rather than in large batches, an approach that, in other industries, has resulted in much greater efficiency."

Eli ovat siirtyneet erätuotannosta jatkuvan virtauksen tuotantoon, onko sitten niin ettei jatkuvaa tuotantoo oo aikasemmin kannattanu käyttää kun tilaukset on ollu enemmän hajautettuja eriä.

 
Olin juurikin tätä postaamassa, henk koht kiinnostaisi kyllä kovasti tietää että millä aineella nitroglyseriiniä/nitroselluloosaa on ajopanoksissa oikein korvattu?

Business Insiderin jutussa aiheesta sanotaan seuraavaa: "A new formulation for propellants has been developed, it says, reducing the need for nitrocellulose and nitroglycerin, compounds that are in high demand across multiple industries worldwide."

Eli tuon mukaan ovat kehittäneet jonkun uuden seoksen mikä vähentää eikä niinkään poista nitroselluloosan/nitroglyseriinin tarvetta, joka tapauksessa erittäin hyvä kehityssuunta.

Jutussa mainitaan myös että tuo räjähdemateriaalin syntetisoinnin tehostaminen koskettaa RDX:n tuotantoo:
"At the same time, RDX explosives — the key explosive in 155 mm shells — are to be produced through continuous flow processing, a method that's common in manufacturing but hasn't yet been applied in defense.

It essentially means that shells are made in an uninterrupted process at a smaller scale rather than in large batches, an approach that, in other industries, has resulted in much greater efficiency."

Eli ovat siirtyneet erätuotannosta jatkuvan virtauksen tuotantoon, onko sitten niin ettei jatkuvaa tuotantoo oo aikasemmin kannattanu käyttää kun tilaukset on ollu enemmän hajautettuja eriä.

Tämä nyt on spekulointia mutta veikkaan että tuossa käytetään jotain aromaattista yhdistettä joka on vakaampi käsitellä kuin selluloosan nitraus.
Esimerkiksi jotain bentseeni pohjaista kuten TNT on varsin turvallista molekyylirakenteensa vuoksi.
Suomessakin voisi aloittaa jotain tuollaista jos byrokratia ei olisi niin tiukkaa.
Ihan kuin terroristi joka osaa nämä hommat tekisi ruutia räjähteen sijaan jos laki olisi lievempi.
 
Back
Top