Tykistö

Viime syksynä nähtiin ensimmäiset protokuvat Giatsint-B:n alustalle alustalle asennetusta Bohdanan 155/L52 putkesta, nyt tullu ensimmäiset kuvat tästä järjestelmästä etulinjasta. Näitä on nyt käytössä ainakin 47. tykistöprikaatilla joka jako kuvia laitoksesta Facebookissa. Eipähän tartte enää murehtia vanhojen neukkuputkien saatavuutta.

 
Katso liite: 120680Katso liite: 120679

Patria unveils ARVE self-propelled howitzer​



Linkin takana juttua myös CAVS:sta ja FAMOUS:sta
Nyt kun tähän saataisiin vielä se 152 K 89:n tyyppinen ketjulatasin, niin olisi hyvä. Voi muuten tehdä aika tiukkaa nostella kranaatteja tuonne, etenkin yläkulmilla.

Jos/kun tuo tykki vielä nostetaan tuohon ajoneuvon päälle, niin peräkappaleen takapuolelle tuleva latasin lataussiltoineen ei olisi ajossakaan ongelma. Mekanismi vain vaatisi myös nalleille jonkin automaatin, tai sitten panospussit pitäisi asettaa käsin.

Meinaako ne siirtää olemassaolevia putkia tuolle alustalle? Jotenkin sellaisen käsityksen tuosta kirjoituksesta sain.
Toivottavasti ei, koska tuossa menisi uusiksi kaikki, paitsi peräytyvät osat ja kehto ja osa suuntauskoneistosta. Tai varmaan sen TALIN:in saisi myös siirrettyä, mutta...

Köyhän miehen Archer CAESAR, olisi mielenkiintoinen konversio nykyisille APU virityksille. Lyhytputkisten K 83 konversiossa ei liene järkeä, mutta K 98 kalusto aidosti pyörillä liikkuvaksi, mikä nottei.
Ei, vanhoista menee enemmän osia sulattoon kuin käyttöön. Noh, tekiväthän ruotsalaisetkin tykeistään Archereita, säästö taisi olla lähinnä poliitikkojen mielissä, kun vanhojen osia käytettiin uusiin.

Jos ajatellaan, että mukaan tulee 6 hengen hytti tykkiryhmälle ja ehkä lisää tykinlaukauksia ja muuta tavaraa, ja kun katsoo kuinka tykki näyttäs nousevan ja siirtyvä pääosin takapyörien päälle (minun arvio kuvista) niin pitkä putki näyttäs ulottuvan eteen ohjaamon yli, ei tosin iso ongelma.

Esimerkiksi Caesar 6x6:ssa tykki on reilusti takapyörien takana jolloin on tilaa pitkälle ohjaamolle.

Tuossa protoversiossa on aika pieni tuo seisonta-alue jolta pitäs ladata tykki, vois olla isompikin -> turvallisempi.

6x6 (tai lyhempi versio 8x8) vois kyllä olla ketterämpi maastossa.

Laitan video linkin missä minusta tykkiryhmä toimii hienosti (vaikka välillä tyttö kirkasee kun törmää murkulan kantajaan) hiukan heittävä latain nopeuttas, mutta nopeaa on tuokin.

Tässä sitä vasta on nopeaa toimintaa:

152K89:n latauslaite oli/on hieno peli.
Samalle kourulle nostetaan vuorollaan sekä kranaatti että kartussi ja samalla vivulla ajetaan ketjulatasin eteen ja taakse.
Lataussyvyys ja -voima on joka kranaatille aina sama, koska putken palatessa takaisin eteen peräkappale painaa erillisellä männällä latauslaitteen paineakun täyteen paineeseen.
Sormet eivät voi jäädä lukon väliin, koska vasta latauslaitteen liike sivulle oikealle takaisin kotiasemaan (pois rekyylin tieltä) vapauttaa lukon lopullisesti kiinni.
Kartussin mentyä panoskammioon lukko on jo sulkeutunut ~20 mm välikiskurin varaan.
Tuosta videolta näkyy hyvin:
Venäläiset ovat käyttäneet tämäntapaista latasinta aika monessa laitteessa, myös 122 PSH:ssa on vastaava.
 
Tässä sitä vasta on nopeaa toimintaa:
Tuossa näkyy olevan se 8 henkeä tukkiryhmässä, kaksi enemmän kuin miun linkissä.

Ketjulatasin ei toimi suurilla koroilla ja yläkulmilla, ei ole riittävän jäykkä.

Ketjulatasin on venäläisessä kalustossa erittäin yleinen ja käytössä kaikissa heidän ilman lataajaa olevissa tstpsv:saa.
Toivottavasti tulee toimiva latain, jotta helpottaa tykkiryhmän toimintaa.

Nyt kun tähän saataisiin vielä se 152 K 89:n tyyppinen ketjulatasin, niin olisi hyvä. Voi muuten tehdä aika tiukkaa nostella kranaatteja tuonne, etenkin yläkulmilla.
Jossain jutussa oli että latauskorkeus ei ole juurikaan korkeampi kuin vedettävissä. Ja on siinä jonkilainen taso laitettu, onnettoman pieni vain.
 
Ei, vanhoista menee enemmän osia sulattoon kuin käyttöön. Noh, tekiväthän ruotsalaisetkin tykeistään Archereita, säästö taisi olla lähinnä poliitikkojen mielissä, kun vanhojen osia käytettiin uusiin.
Aivan, oliko niin että naapureilla ei ollut putkia mistä ottaa, ainoa vaihtoehto oli kannibalisoida vanha olemassa oleva kalusto ARCHER-valmistukseen?

Tämä on kyllä hyvä huomio, katse pallossa ja uutta tilausta ja lisää 155mm tykkejä sisään. Tässähän Patrialla olisi samalla tilaisuus miettiä tuo latasin uudestaan, varsinkin kun silmämääräisesti kyllä tosiaan näyttää, että hankala operoida ilman sellaista. Veronmaksajana toivon, että minimissään koesarja tilataan, ja jos sitten aivan sutta ja sekundaa, niin sitten etsimään ulkomailta vaihtoehtoa. Kohtapa tuo nähdään, kun kesän testeistä saatu kokemukset PV:n ja Patrian käytössä.
 
Aivan, oliko niin että naapureilla ei ollut putkia mistä ottaa, ainoa vaihtoehto oli kannibalisoida vanha olemassa oleva kalusto ARCHER-valmistukseen?

Tämä on kyllä hyvä huomio, katse pallossa ja uutta tilausta ja lisää 155mm tykkejä sisään. Tässähän Patrialla olisi samalla tilaisuus miettiä tuo latasin uudestaan, varsinkin kun silmämääräisesti kyllä tosiaan näyttää, että hankala operoida ilman sellaista. Veronmaksajana toivon, että minimissään koesarja tilataan, ja jos sitten aivan sutta ja sekundaa, niin sitten etsimään ulkomailta vaihtoehtoa. Kohtapa tuo nähdään, kun kesän testeistä saatu kokemukset PV:n ja Patrian käytössä.
Kyllä, ruotsalaisilla oli jäljellä ainoana tykistönään 48 kappaletta FH-77B -tykkejä, joiden putket käytettiin Archereiden ykkössarjan valmistukseen. Jo tämä oli hurjan kallis sarja, mutta seuraavat Archerit on jouduttu enemmän tai vähemmän suunnittelemaan alustan osalta uudelleen ja putket ovat uudisvalmistusta. Kappalehinta onkin jo noussut kakkossarjan osalta n. 12 M€ tietämille, mikä tekee siitä todennäköisesti kalleimman itseliikkuvan tykin (vrt. käytetty Moukari n. 3 M€).

Patria ARVEn osalta minulla on sama toive ja eiköhän tämä näin etenekin. Patria varmaan tekee ensimmäiset koeammunnat omaan piikkiinsä, mutta tämän jälkeen (jos puolustusvoimat on hankkeesta yhtään kiinnostunut), puolustusvoimien pitäisi hankkia prototyyppisarja ARVE-tykkejä. Näitä pitää testata kattavasti ja verrata ulkomaisiin kilpakumppaneihin. Lopullinen hankinta tulee kohdistua puolustusvoimien vaatimukset parhaiten täyttäviin tykkeihin, joiden kustannsurakenne on järkevä. Kenenkään etu ei ole hankkia Patrian tykkejä vain siksi, että ne ovat kotimaisia, elleivät ne täytä vaatimuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö juuri K83 nostamisessa auton päälle olisi enemmän järkeä kuin K98:n? Lyhyemmän kantaman vuoksi sillä pitää mennä lähemmäksi vihollista ja K98:lla on ainakin näennäinen mahdollisuus tuliaseman vaihtoon jo nykykonfiguraatiossa.

Mutta ennen kuin nykyisen 122H kaluston korvaajaa aletaan nostaa ajoneuvon päälle, olemassa olevan 155K kaluston modaaminen uudelle alustalle tuntuu todella huonolta kustannusoptimoinnilta.
 
Kyllä, ruotsalaisilla oli jäljellä ainoana tykistönään 48 kappaletta FH-77B -tykkejä, joiden putket käytettiin Archereiden ykkössarjan valmistukseen. Jo tämä oli hurjan kallis sarja, mutta seuraavat Archerit on jouduttu enemmän tai vähemmän suunnittelemaan alustan osalta uudelleen ja putket ovat uudisvalmistusta. Kappalehinta onkin jo noussut kakkossarjan osalta n. 12 M€ tietämille, mikä tekee siitä todennäköisesti kalleimman itseliikkuvan tykin (vrt. käytetty Moukari n. 3 M€).

Patria ARVEn osalta minulla on sama toive ja eiköhän tämä näin etenekin. Patria varmaan tekee ensimmäiset koeammunnat omaan piikkiinsä, mutta tämän jälkeen (jos puolustusvoimat on hankkeesta yhtään kiinnostunut), puolustusvoimien pitäisi hankkia prototyyppisarja ARVE-tykkejä. Näitä pitää testata kattavasti ja verrata ulkomaisiin kilpakumppaneihin. Lopullinen hankinta tulee kohdistua puolustusvoimien vaatimukset parhaiten täyttäviin tykkeihin, joiden kustannsurakenne on järkevä. Kenenkään etu ei ole hankkia Patrian tykkejä vain siksi, että ne ovat kotimaisia, elleivät ne täytä vaatimuksia.

Sekä samaa että eri mieltä. Olisi Puolustusvoimilta outo liike ostaa ulkomaisia ARVE:n kaltaisia tykkejä (Caesar, Atmos, Archer jne.), nyt kun kotimainenkin vaihtoehto on olemassa. Ihan sama juttu kuin rynnäkkökivääreissä - ei niitä voi hankkia kuin Sakolta, koska Sakokin pystyy sellaisen suunnittelemaan ja valmistamaan. Ihan sama, vaikka Sakon tekemänä hinta olisikin 1,x kertaa sen mitä sarjatilattu M4A1 USA:sta maksaisi, koska siitä jää kuitenkin paljon rahaa kotimaahan ja saadaan huoltovarmuutta ym. mistä poliitikot pitävät. Hankinta voisi kohdistua lähinnä täysin erilaiseen tykkiin (esim. K9A2), mutta silloin perustelutkin olisivat erilaiset (tela-alusta, panssarointi, korkeampi automatisointiaste jne.)
 
Sekä samaa että eri mieltä. Olisi Puolustusvoimilta outo liike ostaa ulkomaisia ARVE:n kaltaisia tykkejä (Caesar, Atmos, Archer jne.), nyt kun kotimainenkin vaihtoehto on olemassa. Ihan sama juttu kuin rynnäkkökivääreissä - ei niitä voi hankkia kuin Sakolta, koska Sakokin pystyy sellaisen suunnittelemaan ja valmistamaan. Ihan sama, vaikka Sakon tekemänä hinta olisikin 1,x kertaa sen mitä sarjatilattu M4A1 USA:sta maksaisi, koska siitä jää kuitenkin paljon rahaa kotimaahan ja saadaan huoltovarmuutta ym. mistä poliitikot pitävät. Hankinta voisi kohdistua lähinnä täysin erilaiseen tykkiin (esim. K9A2), mutta silloin perustelutkin olisivat erilaiset (tela-alusta, panssarointi, korkeampi automatisointiaste jne.)

Herää myös kysymys ajoneuvotykkien tuotantokyvystä Suomessa. Liittyykö mainittu kyky ARVE:n tiimoilta joidenkin pienten sarjojen parissa puuhasteluun muutamalle patterille vai kyettäisiinkö noita valmistamaan tarvittaessa kotimaassa isompi tilaus ja lisäksi mahdollisesti vientiin?
 
Eikö juuri K83 nostamisessa auton päälle olisi enemmän järkeä kuin K98:n? Lyhyemmän kantaman vuoksi sillä pitää mennä lähemmäksi vihollista ja K98:lla on ainakin näennäinen mahdollisuus tuliaseman vaihtoon jo nykykonfiguraatiossa.

Mutta ennen kuin nykyisen 122H kaluston korvaajaa aletaan nostaa ajoneuvon päälle, olemassa olevan 155K kaluston modaaminen uudelle alustalle tuntuu todella huonolta kustannusoptimoinnilta.
Toisaalta, K83 voitaisiin ampua loppuun koulutuskäytössä tai lahjoittaa Ukrainaan. Ei kannata kehittää omaa ajoneuvoversiotaan siitä isolla rahalla.

122H kaluston korvaaja on 155mm kalusto, putkia vaan tarvitaan lukuvoimaisesti vähemmän vastaamaan samaa tulivoimaa.

Ideaalitilanne tulevaisuudessa voisi olla xxx kappaletta K9 ja xx kappaletta ARVE, kaikki yhtenäisellä panos- ja kranaattijärjestelmällä. Logistiikka ja koulutus helpottuu kuten myös kustannus-tehosuhde paranee, mitä vähemmän eri järjestelmiä käytössä.
 
Toisaalta, K83 voitaisiin ampua loppuun koulutuskäytössä tai lahjoittaa Ukrainaan. Ei kannata kehittää omaa ajoneuvoversiotaan siitä isolla rahalla.
Kuinkahan paljon pitäs K83 tykkiä muuttaa, jotta siihen kävisi 52 pituuskaliperin putki?
Kunnlyhemmät on leirillä ammuttu loppuun niin vaihettas sitten pitempi putki.


Ideaalitilanne tulevaisuudessa voisi olla xxx kappaletta K9 ja xx kappaletta ARVE, kaikki yhtenäisellä panos- ja kranaattijärjestelmällä. Logistiikka ja koulutus helpottuu kuten myös kustannus-tehosuhde paranee, mitä vähemmän eri järjestelmiä käytössä.
Olisko kuitenkin niin, että 96 kpl K9:jä ja sitten 200+ kpl ARVE kalustoo. Halpoja K9 tykkejä tuskin enää saa mistään. Joten kannattaa panostaa ARVE kalustoon.

Lisäksi sitten Kevyt raketinheitin 122 RAKH 89 M1 35 kp jonkal vois korvata Israelin Puls heittimillä 1:1 Sekä Raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06 41 kpl
 
Joutuuhan se tuossa caesarissakin nostamaan tykin massan perälevyn varaan.
Caesarissa tykki näyttää olevan ajoneuvossa kiinni, joten liikuttaa vain perälevyn massaa laskiessa sitä, mutta lopulta ei nosteta yksin tykin massaa vaan koko ajoneuvon perä on irti maasta.

En näkisi hydrauliikka suurena ongelmana. Onhan maailman sivu täynnä työkoneiden ja kuormalavojen sylintereitä ja hydrauliikkapumppuja, jotka on tehty päivittäiskäyttöön suurille massoille.
 
Toisaalta, K83 voitaisiin ampua loppuun koulutuskäytössä tai lahjoittaa Ukrainaan. Ei kannata kehittää omaa ajoneuvoversiotaan siitä isolla rahalla.

122H kaluston korvaaja on 155mm kalusto, putkia vaan tarvitaan lukuvoimaisesti vähemmän vastaamaan samaa tulivoimaa.

Ideaalitilanne tulevaisuudessa voisi olla xxx kappaletta K9 ja xx kappaletta ARVE, kaikki yhtenäisellä panos- ja kranaattijärjestelmällä. Logistiikka ja koulutus helpottuu kuten myös kustannus-tehosuhde paranee, mitä vähemmän eri järjestelmiä käytössä.
Eikös K83 ole nykyään (myös) JMBOU-yhteensopiva? Onko kustannustehokkaampaa tapaa saada 155 mm. tykkejä 122H korvaajaksi kuin käyttää/putkittaa/modata K83 (ja K98) -tykkejä , jotka korvataan operatiivisissa joukoissa uusilla ajoneuvoasenteisilla tykeillä.
 
Eikös K83 ole nykyään (myös) JMBOU-yhteensopiva? Onko kustannustehokkaampaa tapaa saada 155 mm. tykkejä 122H korvaajaksi kuin käyttää/putkittaa/modata K83 (ja K98) -tykkejä , jotka korvataan operatiivisissa joukoissa uusilla ajoneuvoasenteisilla tykeillä.
Eiköhän kannata jättää nuo vedettävät 155mm tykit rauhaan, ja suosiolla korvataan 122mm tykit kokonaan uusilla 155mm ARVE kalustolla, hankitaan vaan uusia 52 pituuskaliperin putkiaihioita ja Patria tekee niistä putket Arve tykeille.
 
Toisaalta, K83 voitaisiin ampua loppuun koulutuskäytössä tai lahjoittaa Ukrainaan. Ei kannata kehittää omaa ajoneuvoversiotaan siitä isolla rahalla.

122H kaluston korvaaja on 155mm kalusto, putkia vaan tarvitaan lukuvoimaisesti vähemmän vastaamaan samaa tulivoimaa.

Ideaalitilanne tulevaisuudessa voisi olla xxx kappaletta K9 ja xx kappaletta ARVE, kaikki yhtenäisellä panos- ja kranaattijärjestelmällä. Logistiikka ja koulutus helpottuu kuten myös kustannus-tehosuhde paranee, mitä vähemmän eri järjestelmiä käytössä.
Noissa Tampellan vanhoissa tykeissä on toisaalta se, että niiden lavetit on tehty käytännössä ikuisiksi, ainoa enemmän kuluva osa on putki, joka on suunniteltukin vaihdettavaksi.

Eikös K83 ole nykyään (myös) JMBOU-yhteensopiva? Onko kustannustehokkaampaa tapaa saada 155 mm. tykkejä 122H korvaajaksi kuin käyttää/putkittaa/modata K83 (ja K98) -tykkejä , jotka korvataan operatiivisissa joukoissa uusilla ajoneuvoasenteisilla tykeillä.
Ainakin minua viisaampien mukaan kaikki K 83:t on putkitettu JBMoU:n mukaisilla L/39 putkilla. Sinänsä harmi teknisestä näkökulmasta, koska Tampellan omalla mitoituksella kantama oli pidempi, mutta logistisesta näkökulmasta ainoa järkevä ratkaisu.
 
Herää myös kysymys ajoneuvotykkien tuotantokyvystä Suomessa. Liittyykö mainittu kyky ARVE:n tiimoilta joidenkin pienten sarjojen parissa puuhasteluun muutamalle patterille vai kyettäisiinkö noita valmistamaan tarvittaessa kotimaassa isompi tilaus ja lisäksi mahdollisesti vientiin?
K98-tuotanto meni wikin mukaan niin, että prototyypistä valmiiksi leimattu tykki oli saatavilla 1999, ja viimeinen tykki luovutettiin 2005. Siitä saa haluamallaan kaavalla pyöristäen vuosituotannoksi luokkaa 8-10 tykkiä. Tai toisella tapaa sanoittaen, patteristo per kaksi vuotta. Samalla jos saisi käytössä huomattuja ja opittuja asioita viilattua kuntoon, mitä ne ovatkaan.

Onko tahti riittävän nopea vai ei, en osaa sanoa, mutta ei tuo nyt umpihuonolta kuulosta. Jonottamisen takana varmasti kaikki moderni 155mm kalusto. Toki Patrialla vasta prototyypin ensimmäinen versio ilmeisesti käsillä.

Toivottavasti ammunnat menevät hyvin, ja mitä huomataan ja löydetään, niin niille on ratkaisut löydettävissä.
 
K98-tuotanto meni wikin mukaan niin, että prototyypistä valmiiksi leimattu tykki oli saatavilla 1999, ja viimeinen tykki luovutettiin 2005. Siitä saa haluamallaan kaavalla pyöristäen vuosituotannoksi luokkaa 8-10 tykkiä. Tai toisella tapaa sanoittaen, patteristo per kaksi vuotta. Samalla jos saisi käytössä huomattuja ja opittuja asioita viilattua kuntoon, mitä ne ovatkaan.

Onko tahti riittävän nopea vai ei, en osaa sanoa, mutta ei tuo nyt umpihuonolta kuulosta. Jonottamisen takana varmasti kaikki moderni 155mm kalusto. Toki Patrialla vasta prototyypin ensimmäinen versio ilmeisesti käsillä.

Toivottavasti ammunnat menevät hyvin, ja mitä huomataan ja löydetään, niin niille on ratkaisut löydettävissä.

Yksi kysymysmerkki on myös, millä tahdilla niitä ulkomaista alkuperää olevia putkiaihioita saa tässä tilanteessa. Mutta en nyt etusijassa tosiaan huolehtisi toimitustahdista, pitäähän se kalusto kouluttaakin ja PV:lla on paljon muitakin rahareikiä.
 
Back
Top