Tykistö

Ajettaessa miinaan kuljettajan pyyteettömäksi viimeiseksi tehtäväksi yhdessä etuakselin kanssa jää lentää ilmaan ja paiskautua tykin putkeen, jotta muu miehistö voi selviytyä.
Väitetään olevan miinankestävä:
As with most South African produced military vehicles, the chassis is mine-protected, with the floor of the vehicle being double layered for improved protection. This allows the G6-45 to withstand three TM46 anti-tank landmine explosions.
https://tanks-encyclopedia.com/coldwar/south_africa/rhino

Pasin telamiinaanajoissa akseli on säilynyt melko ehjänä eikä ilmaan lentämistä ole tapahtunut. G6:ssa on suurempi maavara rungosta mitattuna, reilusti isommat renkaat ja räjähdyspaine pääsee purkautumaan vapaammin, kun pyörän päällä ei ole mitään. Laitteen massa on 46 t joka auttaa vähentämään tärähdystä verrattuna kevyempiin (esim Pasi).

Veikkaan, että telamiinalla ei G6:n kuskia saa eliminoitua. Saattaa olla jopa, että suuren pyörän ansiosta ripustus säilyy ehjänä ja pyörän vaihdon jälkeen matka voi jatkua.
 
Siinä on kyllä kovia kisaajia ”rumin vekotin” kisaan. G6 hytin suunnittelija vissiin nähnyt blackbirdin joskus mutta ei enää muista miten se olikaan tehty.
Sivuikkunat lokasuojina on aika mielenkiintoinen ratkaisu. Toki johtuu siitä, että lokasuojat peittäisivät näkyvyyden kokonaan. Katso liite: 122080

Muistuttaa siitä vaiheesta, kun lokasuojat polkupyörässä ei olleet muodissa. Pestiin mieluummin takkia.
Tekninen suunnittelu on kompromissien tekemistä. Muita asioita olisi pitänyt muuttaa huonommiksi, jos tuon olisi tehnyt eri tavalla.

Mittojen takia tämä ei saata olla niin suuri ongelma kuin ensimmäiseksi tulee mieleen. Ao kuvan mukaan pyörän kyljestä olisi ikkunaan matkaa 65 cm ja ohjaamo on etuakselin etupuolella. Renkaat ovat traktorikokoa. Monessa traktorissa lokasuojat eivät peitä takapyörää kokonaan ja sivulasi on lähempänä lokasuojan reunaa (kuin tässä etäisyys pyörään) ilman ongelmia. Olisivat myös voineet laittaa tuohon jousituksen mukana liikkuvan lokasuojan, jos likaantuminen olisi ongelma.

Katso liite: 122081
Katso liite: 122082
Yksi syy tuohon toteutukseen on myös väistämättä lavetin vakaustarve, joka saavutetaan mahdollisimman matalalla painopisteellä (ja noilla rungon alla olevilla tukijaloilla).

Meillähän siis testattiin aikoinaan Danaa (tai siis sen kehitysversiota Zuzanaa), samaan aikaan kuin AS-90:ä ja PzH 2000:a (joista Zuzana oli huonoin ja PzH 2000 paras). Olisi ollut mielenkiintoista, jos Zuzanan tilalla olisi ollutkin G6, jota ymmärtääkseni ammattilaiset ovat pitäneet parempana toteutuksena pyöräalustaisesta itseliikkuvasta tykistä.
 
Kazakstan on alkanut rakentamaan omaa ammustuotantoa tykistökaliipereissa 122, 152 ja NATOn 155 mm singaporelaisen kumppanin kanssa, jota jutussa ei nimetä.

Ryssälässä varmaan tykätään, että ns. löyhästi liittolainen alkaa tehdä NATOn kalustoon sopivaa ammusta ja tuskin siellä riemusta kiljutaan senkään suhteen, että 122 ja 152 mm kauppaan globaalisti syntyy lisää kilpailua.


Vastaavasti Romaniaan ollaan puuhaamassa ammustehdasta, joka tuottaisi pääasiassa 120 mm PSV- ja 155 tykistöammuksia.


Hankkeeseen on myönnetty jo 920 M$ laina USA:n valtiolta.

 
Latvia ostaa Ruotsista 18 Archeria.

Ruotsi liisaa jonkin verran kalustoa siihen saakka, että toimitukset alkavat, ilmeisesti tällä päästään kouluttamaan miehistöjä nopeammassa syklissä.

 
Tuleekohan koskaan julkiseksi tiedoksi miten Arven koeammunnat meni.
Tuleeko koko projektista kunnon peliä.
 
Kun on Patriasta kysymys, niin kaikki menee hienosti ja mitään ongelmia ei ole, kunnes tuote tulee loppukäyttäjän käyttöön. Tuore täynnä pieniä vikoja, joiden korjaamiseen menee vuosikymmen tai pari.
Eiköhän tuo ole ihan yleinen piensarjatuotannon ongelma, etenkin jos ei ole varaa testata kunnolla ja oikeilla joukoilla.
 
Eiköhän tuo ole ihan yleinen piensarjatuotannon ongelma, etenkin jos ei ole varaa testata kunnolla ja oikeilla joukoilla.

Eikä se isoissakaan sarjoissa niin poikkeuksellista ole. F-35:ttä tehtiin aika monta "esisarjan" nimissä.
 
Ruotsiin investoidaan myös TNT tehdas, joka jutun mukaan nostaa Euroopan tuotantokapasiteettia 75 %.

Prosentteina iso luku, tonneina silti varsin maltillinen.


USA:ssa uusi yritys aloittaa tykistöammusten lataamisen, kokoonpanon ja pakkaamisen Codyn kaupungissa. Pullonkauloja avarretaan monella eri tavalla nyt vähän siellä sekä täällä.

 
Ruotsiin investoidaan myös TNT tehdas, joka jutun mukaan nostaa Euroopan tuotantokapasiteettia 75 %.

Prosentteina iso luku, tonneina silti varsin maltillinen.


USA:ssa uusi yritys aloittaa tykistöammusten lataamisen, kokoonpanon ja pakkaamisen Codyn kaupungissa. Pullonkauloja avarretaan monella eri tavalla nyt vähän siellä sekä täällä.

Tämä on tärkeää myös Suomen sotavalmiuden turvaamisessa!
 
Valtiot rahoittavat puolustusteollisuutta.

Kiinni ne tehtaat laitetaan, kuten 90-luvullakin Varsovan liiton hajottua. Ei Euroopassa ole mitään kiinnostusta syytää puolustukseen 5% BKT:sta yhtään pidempään kuin on pakko - enkä tiedä, onko oikeastaan varaakaan. Vanheneva väestö, velkainen talous, ilmastotalkoot...
 
Kiinni ne tehtaat laitetaan, kuten 90-luvullakin Varsovan liiton hajottua. Ei Euroopassa ole mitään kiinnostusta syytää puolustukseen 5% BKT:sta yhtään pidempään kuin on pakko - enkä tiedä, onko oikeastaan varaakaan. Vanheneva väestö, velkainen talous, ilmastotalkoot...
Se mitä uskaltaa toivoa on tuotantokyvyn säilyttäminen, vaikka volyymiä väistämättä jossain vaiheessa lasketaankin. Ettei pureta laitoksia ja hävitetä koneita. Kunhan se kyky nyt ensin saadaan luotua. Silloin olisi jo voitettu paljon.
 
Tehtaiden lakkauttamisen ja täyden kapasiteetin tuotannon välillä on kyllä myös muita vaihtoehtoja.

Kyllä ne tehtaat pysyvät pystyssä pitkään ryssän riehumisen jälkeenkin. Eivät vain toimi täydellä kapasiteetilla. Ja ihan hyvä niin. Olisihan se aika kummallista, jos useita vuosia viimeisimpien rähinöiden jälkeen, kun joka kolo on jo täynnä pommia, niin jatkettais vielä silmät kiiluen uusien pommien tekemistä.
 
Kiinni ne tehtaat laitetaan, kuten 90-luvullakin Varsovan liiton hajottua. Ei Euroopassa ole mitään kiinnostusta syytää puolustukseen 5% BKT:sta yhtään pidempään kuin on pakko - enkä tiedä, onko oikeastaan varaakaan. Vanheneva väestö, velkainen talous, ilmastotalkoot...

Nyt vasta isukki:cool: saa huopatöppösiin vauhtia Euroopassa ja olette jo sulkemassa varustelutuotantoa. On täysin mahdollista, että liikumme kohti oikeita ruudinpolttotalkoita. Jonnekin 2035 asti vedetään varustelua ihan huolella.

Nohevimmat maat pystyvät valmistamaan tuotteita, joilla on kysyntää muuallakin. Vinkkelitossuja ja vessapaperia tuskin viedään. Iso mahdollisuus luoda teknologiaa ja tuotantoa. Sotavarustelu ei ole pelkkää miinusta kansantaloudelle.

Rahoitus järjestyy kyllä, valtioilla on verotusoikeus.
 
Nyt vasta isukki:cool: saa huopatöppösiin vauhtia Euroopassa ja olette jo sulkemassa varustelutuotantoa. On täysin mahdollista, että liikumme kohti oikeita ruudinpolttotalkoita. Jonnekin 2035 asti vedetään varustelua ihan huolella.

Nohevimmat maat pystyvät valmistamaan tuotteita, joilla on kysyntää muuallakin. Vinkkelitossuja ja vessapaperia tuskin viedään. Iso mahdollisuus luoda teknologiaa ja tuotantoa. Sotavarustelu ei ole pelkkää miinusta kansantaloudelle.

Rahoitus järjestyy kyllä, valtioilla on verotusoikeus.
Äläs nyt. Ehkä taktinen WC-paperi onkin uusi Nokia?
 
Back
Top