Tykistö

Aikaisemmin tykistön ampuma-asemat paljasti vastatykistötutkat. Tällöin asemasta oli lähdettävä tai odotuksena on vastapuolelta tervehdyksiä paluupostissa.
Nyt ampuma-asemat, vaihtoasemat, liikenne, ammuskuljetukset, tukeutumis- ja huoltoalueet ja komentopaikat paljastuvat ilmassa olevan droonitiedustelun toimesta, jolloin iskuja voi tulla ja tulee siitä huolimatta onko tykki ampunut vai ei. Muuttaa täysin toiminnan luonteen ja linnoittamisen merkitys korostuu em. syystä.

Parempi kantama niin tykkien kuin ammusten suhteen, tulen tarkkuus äärietäisyyksille, oma vihollista tehokkaampi ISR, kaukovaikutuskyky ilmasta, keskimatkan hyökkäysdroonit (15-100 km), ilmatorjunta sekä ELSO/SIGINT nousevat kertaluokkaa tärkeämmäksi, jotta missään noissa ei jäätäisi hopealle. Näiden lisäksi toiminnan hajauttaminen vaikeuttaa vihollisen toimintaa ainakin laajamittaisten vahinkojen tuottamiseksi.

Ja oman toiminnan salaaminen eli esimerkiksi naamiointi ja valojen käytön minimointi, kehittynyt viestintätekniikka yms. pitää olla selkäytimessä.

Ruotsissa on tykistön osalta laitettu kaikki kortit siihen, että pyritään maksimoimaan liikkuvuus. Aika näyttää, olisiko yksikköhinnaltaan halvempi mutta vähemmän liikkuva kalusto kuitenkin ollut Archereita parempi ratkaisu.
 
Ruotsissa on tykistön osalta laitettu kaikki kortit siihen, että pyritään maksimoimaan liikkuvuus. Aika näyttää, olisiko yksikköhinnaltaan halvempi mutta vähemmän liikkuva kalusto kuitenkin ollut Archereita parempi ratkaisu.
Niitä on niin vähän, että ei ole katastrofi tehdä muutoksia suunnitelmaan. Heiltä puuttuu muun muassa raketinheittimet vielä kokonaan ja yhden tykistöprikaatin voisi aseistaa erilaisella 155 mm kalustolla niin halutessaan.
 
Niitä on niin vähän, että ei ole katastrofi tehdä muutoksia suunnitelmaan. Heiltä puuttuu muun muassa raketinheittimet vielä kokonaan ja yhden tykistöprikaatin voisi aseistaa erilaisella 155 mm kalustolla niin halutessaan.
Divisionsraketartilleriförband on perusteilla, valmista pitäisi olla 2030. Harmi että Sven unohti tilata heitinajoneuvot? 16 Himarsia oma veikkaus.
 
Britannia on tehnyt sopimuksen tämän uuden yrityksen (Tiberius) kanssa Ramjet tykistöammusten hankinnasta. Sopimuksen sisältöä ei avata, mutta eiköhän kyseessä ole vähän aikaisempaa suuremman testisarjan hankinta kun ammustyyppi on julkaistu vasta toukokuussa, joten koeammuntoja tullaan tekemään vielä melkoisen pitkään.

Jokatapauksessa putkitykistön kantama voidaan tämän vuosikymmenen lopulla olla noin 100 mailin kieppeillä ainakin länsimaisella kalustolla, toki ammuksia rajattu kappalemäärä missä tahansa tilanteessa. Hyvä lisä kuitenkin kyvykkyyteen ja tekee ainakin ryssien tykistön ja raketinheittimistön toiminnan entistä vaikeammaksi.


Mitä Nammon ramjet-ammukselle tapahtui? Nyt joku nevöhööd-firma on samoilla apajilla myymässä?
 
Mitä Nammon ramjet-ammukselle tapahtui? Nyt joku nevöhööd-firma on samoilla apajilla myymässä?
Kenelläkään ei ole vielä valmista tuotetta massavalmistuksessa, joten kilpailua syntyy kunnes jonkun tuote on merkittävästi parempi tai valmistusteknologia selvästi tehokkaampi. Ammusten hinta tulee myös olemaan sellainen, että ei tarvitse tehdä miljoonaa ammusta samoilla työkaluilla vaan paljon pienempikin määrä riittää. Hinta per laaki asettunee sinne Bonusten ja Smartien tienoille ainakin aluksi. Kilpailu vaikuttaa ostajan kannalta positiivisesti hintojen kehitykseen.
 
Nyt olisi ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua tykistön nykypäivään ja menneisyyteen. Sain tuoretta tietoa järjestävältä seuralta:

Lokakuun ekana lauantaina on Museo Militariassa kiinnostava seminaari. Tunnen nämä kylmän sodan aikaa esittelevät herrat ja voin vakuuttaa, että paikalla on raudanluja tietämys tältä alalta. Kysymyksiä heille voi esittää privaatistikin joka välissä, jos joku asia jäi epäselväksi. Ilmoituksen lopussa on varsin vaatimattomasti kerrottu, että pari vuotta sitten käyttöön otettu vastatykistötutka tekee ensimmäisen esiintymisensä yleisölle. Voi olla myös pitkään aikaan viimeinen, iipot tunnetusti eivät kalustojaan juurikaan halua julkisuuteen.

Joku voi muistaa silloisen evl Pekka Majurin ekan Gulf-sodan sanavalmiina kommentaattorina tai myöhemmin Hesan kunnallispolitiikkona. Hän kuitenkin teki suurimman osan urastaan mittaustiedustelumiehenä Niinisalossa. Jos aikoo paikalle mennä, kannattaa olla nopea. Vastaava seminaari myytiin loppuun viime vuonna. Lisäpaikkoja ei Militarian mukaan voida järjestää eikä tilaisuudesta ole saatavissa videostreamia eikä jälkilähetyksiäkään.
Tyk tiedusteluseminaatri 2025.webp
 
Tämän mukaan Norja ostaisi Finnmarkin prikaatille 24 K9-haupitsia ja jutussa mainitaan myös, että raketinheittimien hankinnasta olisi neuvotteluja käynnissä, mm. HIMARS ja Hanwhan heitinratkaisu ovat mahdollisia valintoja.

 
Tällaista toivoisi näkevän Ukrainassakin useammin, kertalaukauksien sijaan. Sitten vähän lisää latua taaemmaksi.


Maassa olevista iskemistä päätellen siellä ammutaan useinkin noin painopisteissä, mutta sitä ei kannata tehdä mikäli maali ei ole sellainen, johon kymmeniä tai satoja kranaatteja tarvitaan. Kun käytettävissä oleva lkm on rajallinen niin on puntaroitava hyötynäkökohdat vs. käytettävä ammusmäärä. Mikäli seuraavan kaksi vuorokautta ollaan ilman siksi kun ammuttiin yksi kunnon isku niin se tuskin palvelee tarkoitusta parhaalla mahdollisella tavalla.
 
Voisi ainakin ajatella, että tuommoinen isku ja vähän päälle on minimi tulivalmistelu kun tarkoitus on läpäistä linnoitettu linja? Ainakin voisi ajatella, että se oma hyökkäys saataisiin tuon aikana liikkeelle ja etenemään kohti tavoitetta. Tuossa mielestäni Ukrainassa on epäonnistuttu tai sitten ei ole sopivia videoita vain silmiin osunut. Eli sieltä on hyökkäykseltä puuttunut aselajien yhteistyö ja se, että iskun suojissa myös tapahtuu omaa etenemistä. Vaikea on varsinkin nykyisellä taistelukentällä varmasti edetä jos vihollinen voi rauhassa odottaa asemissa hyökkääjää.
 
Mitä kuvia on Ukrainasta näkynyt niin vaikka tykistöaseilla on aika moinen hajonta niin Ukrainassa se tuntuu olevan vielä suurempi. Sen verran näkyisi kranaatti kuoppia olevan siellä täällä taistelukenttää, että yhtään ihmettele, jos kranaatit loppuvat.
 
Voisi ainakin ajatella, että tuommoinen isku ja vähän päälle on minimi tulivalmistelu kun tarkoitus on läpäistä linnoitettu linja? Ainakin voisi ajatella, että se oma hyökkäys saataisiin tuon aikana liikkeelle ja etenemään kohti tavoitetta. Tuossa mielestäni Ukrainassa on epäonnistuttu tai sitten ei ole sopivia videoita vain silmiin osunut. Eli sieltä on hyökkäykseltä puuttunut aselajien yhteistyö ja se, että iskun suojissa myös tapahtuu omaa etenemistä. Vaikea on varsinkin nykyisellä taistelukentällä varmasti edetä jos vihollinen voi rauhassa odottaa asemissa hyökkääjää.
Tuollainen patteriston isku on Suomessa perusjuttu hyökkääviä piippalakkeja torjuttaessa ja silloinkaan tilanne ei vielä ole niin paha, että täytyisi käyttää tehokkaampia tulimuotoja. Vanhaan aikaan este oli tulimuoto, jolla vakava hyökkäys pysäytettiin. Onko este vielä tätä päivää? Hyökkäyksessä iskuja käytetään läpimurron jälkeen havaittuihin vihollisasemiin.

Läpimurtohyökkäys linnoitetun aseman läpi tarvitsee aivan eri dekadilla olevan tulivalmistelun. Prikaatitasolla tämä voisi olla esimerkiksi 4-5 patteriston, kevyen raketinheitinpatterin, raskaan raketinheitinpatterin, hyökkäysalueelle ampumaan kykenevien raskaiden KRH-komppanioiden (ehkä 2-3 kpl) ja kevyiden heitinjoukkueiden (ehkä 3-5 kpl) keskitetty tulivalmistelu. Tavoite on, että tulivalmistelun jälkeen maalialueella ei ole enää mitään, mikä kykenisi vastarintaan. Tuulosjoen ylimenohyökkäys vuodelta 1941 on hyvä esimerkki (silloisella kalustolla) siitä, mitä tarkoittaa hyökkäys valmisteluja asemia vastaan.
 
Mitä kuvia on Ukrainasta näkynyt niin vaikka tykistöaseilla on aika moinen hajonta niin Ukrainassa se tuntuu olevan vielä suurempi. Sen verran näkyisi kranaatti kuoppia olevan siellä täällä taistelukenttää, että yhtään ihmettele, jos kranaatit loppuvat.
Tämä pitää aivan varmasti paikkansa! Ukrainassa kummankin osapuolen tykit ovat ensin nauttineet neuvostoliittolaisesta huoltokäytännöstä, sen jälkeen venäläisestä tai ukrainalaisesta liian pienillä resursseilla tehdystä huollosta. Panosyhdistelmien laadunvarmistus voi olla sota-aikana aika suuntaa antavaa, tulitehtävän valmistelu tehtäneen puutteellisesti, patteristojen kyky ja osaaminen koottuun tuleen on Suomea huonompi...

Syitä on siis monia, miksi tulivalmistelu Ukrainassa näyttää erilaiselta. Venäjällä lisähaastetta tuovat Pöö-Korean a-tarvikkeet, joiden osalta saa olla tyytyväinen, jos se edes lähtee tykin putkesta tappamatta koko tykkiryhmää!

Suomessa olevat 122H-tykit ovat varmasti parhaimmat yksilöt tykeistä koko maailmassa. Tykit ovat olleet suomalaisessa huollossa joko 1960/70-luvulta tai 1990-luvulta lähtien, jokainen tykki on koeammuttu, sen laukaushistoria on tarkalleen tiedossa ja samalla tavalla kuluneet tykit on sijoitettu samoihin pattereihin. Tykit ovat parempia, kuin ne olivat aikanaan tehtaalta lähtiessään!
 
Tämä pitää aivan varmasti paikkansa! Ukrainassa kummankin osapuolen tykit ovat ensin nauttineet neuvostoliittolaisesta huoltokäytännöstä, sen jälkeen venäläisestä tai ukrainalaisesta liian pienillä resursseilla tehdystä huollosta. Panosyhdistelmien laadunvarmistus voi olla sota-aikana aika suuntaa antavaa, tulitehtävän valmistelu tehtäneen puutteellisesti, patteristojen kyky ja osaaminen koottuun tuleen on Suomea huonompi...

Syitä on siis monia, miksi tulivalmistelu Ukrainassa näyttää erilaiselta. Venäjällä lisähaastetta tuovat Pöö-Korean a-tarvikkeet, joiden osalta saa olla tyytyväinen, jos se edes lähtee tykin putkesta tappamatta koko tykkiryhmää!

Suomessa olevat 122H-tykit ovat varmasti parhaimmat yksilöt tykeistä koko maailmassa. Tykit ovat olleet suomalaisessa huollossa joko 1960/70-luvulta tai 1990-luvulta lähtien, jokainen tykki on koeammuttu, sen laukaushistoria on tarkalleen tiedossa ja samalla tavalla kuluneet tykit on sijoitettu samoihin pattereihin. Tykit ovat parempia, kuin ne olivat aikanaan tehtaalta lähtiessään!

Eikä asiaa helpota se, että usein ammutaan maksimikantamia koska se vastapuolikin ampuu takaisin ja droonit metsästävät taivaalla kaikkea vähänkin näkyvää maalia. Ampuva tykki paljastaa itsensä kohtuu helposti, etenkin kun ainakin Ukrainalla on niitä tiedusteludrooneja, joissa on huippu mikrofonijärjestelmä joka piirtää ääneen muuten mustavalkokuvaan värikkäänä läiskänä.
 
Huomasin, että vanhempana jalkaväkitaistelijana ymmärrykseni tykistön käytöstä ovat jääneet suurin piirtein 100-vuotisen sodan kokemuksiin, jolloin laskettiin tuliannoksia trebuchetissa tarvittaviin kiviin! Haluaisiko joku 2000-luvulla tykistökoulutettu (tai @Old Boy kattavalla aselajituntemuksella) avata yleisellä tasolla nykyisiä tulenkäytön perusteita (esimerkiksi tulimuodot, niiden perusteet ja käyttö)? Luonnollisesti ainoastaan julkisiin lähteisiin pohjaten.
 
@Hanski eipä noissa perusasioissa ole mitään varsinaisesti muuttunut. Ehkä asia on osittain kouluttajakohtaista, mutta meillä iskuja ammuttiin ainoastaan tulisuunnitelman mukaisesti, muuten käytettiin kertoja.
 
Huomasin, että vanhempana jalkaväkitaistelijana ymmärrykseni tykistön käytöstä ovat jääneet suurin piirtein 100-vuotisen sodan kokemuksiin, jolloin laskettiin tuliannoksia trebuchetissa tarvittaviin kiviin! Haluaisiko joku 2000-luvulla tykistökoulutettu (tai @Old Boy kattavalla aselajituntemuksella) avata yleisellä tasolla nykyisiä tulenkäytön perusteita (esimerkiksi tulimuodot, niiden perusteet ja käyttö)? Luonnollisesti ainoastaan julkisiin lähteisiin pohjaten.
Sen oon miekin huomannut, että -80 luvun alkupuoliskon tulenjohtokoulutuksella ei tee juurikaan mitään tänäpäivinä.
 
Eli sieltä on hyökkäykseltä puuttunut aselajien yhteistyö ja se, että iskun suojissa myös tapahtuu omaa etenemistä. Vaikea on varsinkin nykyisellä taistelukentällä varmasti edetä jos vihollinen voi rauhassa odottaa asemissa hyökkääjää.
Ei se ole pelkästään oman epäsuoran tuki, vaan myös se vihollisen epäsuora. Kun rintama on enemmän ja vähemmän kolme äijää poterossa <-> pari sataa metriä tyhjää <-> toiset kolme äijää poterossa, niin ei siinä kauhean ihmeellistä iskua tarvita että se potero on tyhjä. Mutta vihollisekain on sanansa sanottavana, ja ongelmahan Ukrainassa on enemmänkin se että kun vihollisen tiedusteludroneja pyörii 10km syvyydessä tai jopa syvemmällä omalla puolella, ja vaikutusta saadaan maaliin 3-5min havainnosta, niin siinä on paha mitään hyökkäystä tehdä kun herkullisemmat maalit saattaa saada tulta ja tappuraa niskaansa ennen kuin ne pääsee ryhmitysalueelta eteenpäin. Ja verkottuneen sodankäynnin aikana sen ei tarvitse edes olla tulenjohtajalle käyttöön annettu patteri joka ampuu, se voi olla kuka vaan joka sattuu olemaan kantamalla ja valmiina. Tai se voi olla droneporukka, tai tst-hekot. Sen takia siellä pyörii näitä yksittäisiä jv-partioita hajautettuna jotka painuu kellariin piiloon heti kun pääsee, kun koittavat vältellä epäsuoraa.

Ukrainan sota on äärimmäisen hajautettu mutta verkottunut, se miten perinteistä sodankäyntiä on ajateltu käytävän ei ole sinne suoraan sovellettavissa. Isoin haaste on saada vihollisen silmät sokaistua, ts. dronet pois pelistä jotta on mahdollista keskittää voimaa. Drone-käyttäjät on molempien puolien maalijärjestyksessä lähellä paalupaikkaa, mutta nekin painuu kellareihin tai raunioihin piiloon ja voi olla hankala ensinnäkin löytää, ja toisekseen tuhota. Taistelukentän läpinäkyvyyteen ei kummallakaan osapuolella tunnu olevan vastauksia, tai ainakaan osaamista.
 
Back
Top