Eli ainut panssaroitu 8x8 lienee Sisun e13tp
Sisun Eemelistä ja Scaniasta on kuvissa vilahtanut suojatulla ohjaamolla varustettuja yksilöitä. En tiedä olivatko kolmi- vai neliakselisia. Kenties FY-Compositesin tuotantoa ainakin se Sisu? Saattoivat myös olla pelkkiä protokappaleita kriha-käyttöön tms.
Rakh...
Jos ei ole Panssarimaalia käytetty, niin sitten ei muuta.
Ihan normaali kuorma-auton koppi.
Toisaalta kevyistä tykeistä on haluttu eroon jo vuosikymmeniä. Ne voivat olla helppoja liikutella, mutta tehoavatko ne toivotulla tavalla maalissa? Onko tuossa suhteessa tullut 80-luvun jälkeen olennaista parannusta?
Luultavasti ei tehoa. Lapissa tosin metsä vähän ohkaisempaa. Lähinnä jos nyt kuitenkin on pakko keksiä järjestelmälle jotakin käyttöä.
Edit. Ja tosiaan 105 mm llä voisi saada tykkitulta sinne minne isommilla ei saa ollenkaan.
Joo siis Rakh.
Veikkaan, että tätä paikataan pidemmälle yltävillä ammuksilla ja lennokeilla.
Suomessa on kuitenkin kattava tieverkko, että melko vähään jää paikat, joihin ei päästä vaikuttamaan. Ehkä Lapin erämaat?
Lapin erämaa on aika laaja ja tiestöt vähissä. Maasto on hankalaa lukuunottamatta hankia pitkin talvella.
Olen ihmetellyt millä tämä ratkaistaan koska ennen ei ole juurikaan ollut pitkänmatkan ammuksia. Pitkän kantaman tykistö ammuksilla on myös rajoitteensa ja hinta lappunsa. Ratkaisu lienee krh tekassa ennen ja nykyäänkin ja kenties lisäksi nykyään droonit mikäli toimivat Lapin olosuhteissa.
Scanian omistaa MAN / VW Group ja heidän sota-ajoneuvonsa (MAN defence) siirtyi / siirrettiin osittain Rheinmetall:n haltuun (osakkeet 51 % Man/ 49 % Rheinmetall). Varmaankin VW / Rheinmetall sopimus estää VW Group:n alaisten tehtaiden varsinaisen sotakalusto-ajoneuvojen valmistamisen myös satelliittimaissa (Scania/ Ruotsi). Scanian uustuotannon sota-ajoneuvot näyttävät olevan vain vihreäksi maalattuja siviilikuorma-autoja tai maaastokuorma-autoja, joissa voi olla jonkun muun tekemiä keveitä ballistisia suojia sirpaleita ja luoteja vastaan. Voimapaketteja (moottoreita) Scania tekee militäärilaitteisiin, esim AMV:ssa ja Patria 6x6:ssa taitaa olla ensisijaisesti Scanian moottorit, mutta kai niihin saa muunkin voimapaketin asiakkaan halujen mukaan.
Defence solutions built on reliability | Scania Group
With extensive expertise and a profound understanding of our customers’ challenges, Scania has a long history and track record of supporting the armed forces and providing solutions.
www.scania.com
Volvolla ei myoskään ole varsinaista sota-ajoneuvojen tuotantoa eli maalailaan vihreäksi siviilituotannon kuorma-autoja tai pyöräkuormaajia. Muuta militäärituotantoa kyllä löytyy eli propulsio-laitteita aluksiin ja voimalaitteita (Volvo Penta) sähkögeneraattoreille.
Tykin asentaminen kuorma-autoon ja erityisesti tornillisen tykkiversion asentaminen pyöräalustalle vaatii rakenteellisia muutoksia ajoneuvoon ja niinpä kaikki tornilliset (joihin ARCHER:kn kuuluu kookkaan latauslaitetorninsa vuoksi) asennetaan jo alunperin niille erikseen suunniteltuille / räätälöilyille militaari- pyöräalustaisille ajoneuvoille (laveteille). Mekaanisina syinä ovat esim. rekyylivoimien hallittu vienti maahan ja sen vaatimat ajoneuvon runkorakenneratkaisut, mahdollinen miinasuojaus, 155 tykin suupaine, jota suuret lasipinnat, kevyet kopin tasopaneeli-, ovi- ja/tai runkorakenteet eivät kestäisi.
Ohessa linkki vanhaan videoon (2020), josta näkee pyöräalustaisten 155 tykkiasejärjestelmien asennuksia eri alustoille:
Tornilliset / automaattilataustornilliset ovat erikoismilitaarialustoilla
ARCHER, 155 RCH, Zuzana, PLL, Nora, Rhino.
On huomattava, että 155 RCH Boxer-alusta on alunperin suunniteltu aidosti modulaariseksi, jolloin tykkitornin asennus on helpompaa kuin umpikopin korvaaminen tykkitornilla.
Tässä mielessä AMV on puutteellinen rakenteen modulaarisuuden suhteen eikä sen päälle ole (vielä?) ajoneuvosuunnittelun vuoksi epäsuoran tulen 155 mm tykkiä viritelty.
Nora ampuu pääasiassa ajoneuvoon nähden takasektoriin, vain yläkulmilla ammutaan "eteenpäin" muilla videoilla. Suupaine pyyhkisi ohjaamon päältä rakenteet kuten esim. kk:n pois tai vaurioittaisi niitä, jos ammuttaisiin matalalla korolla etusektoriin.
Puoliautomaattisesti ladattavat / käsiladattavat ovat 6x6, 8x8 maastoajoneuvoalustoille asennettuna, kuitenkin "militääriajoneuvoja" nekin ovat selvästi:
Boghdana, huomaa pienet ikkunat ja vahvistettu ohjaamo/takarunko
ATMOS alusta selvästi räätälöityä militääritekniikkaa
Turkkilainen Yavuz on ehkä lähinnä siviilialustaa, mutta lienee kuitenkin erikoisrakenne ja kevyesti ballistisesti suojattu.
Caesar 6 x 6 on likimain kuorma-auton alustalla, mutta videon 8x8 versio on erikoisrakenteinen miltaarialusta (Tatra).
Patria ARVE (ei ole em. vanhalla videolla)
Tykin suupainetta vastaan ei komposiittipaneeleilla pelkästään pärjää vaan ohjaamokoppi pitää vahvistaa myös rungoltaan siten, että se kestää "paine x pinta-ala" voimaresultantteja. Samasta syystä ohjaamon ikkunat pitää olla pieniä ja paksuja tai suojattavissa levyillä, jos niihin kohdistuu suupaine. Lautas-/levysuuhidastin kääntää kaasuvirtausta sivulle takaviistoon, joten se voi osua ohjaamorakenteisiin etusivusektoriin ammuttaessa.
No tuo omistajuus selittää sen miksi tarjonta on vähäistä ruotsalaisilla.Scanian omistaa MAN / VW Group ja heidän sota-ajoneuvonsa (MAN defence) siirtyi / siirrettiin osittain Rheinmetall:n haltuun (osakkeet 51 % Man/ 49 % Rheinmetall). Varmaankin VW / Rheinmetall sopimus estää VW Group:n alaisten tehtaiden varsinaisen sotakalusto-ajoneuvojen valmistamisen myös satelliittimaissa (Scania/ Ruotsi). Scanian uustuotannon sota-ajoneuvot näyttävät olevan vain vihreäksi maalattuja siviilikuorma-autoja tai maaastokuorma-autoja, joissa voi olla jonkun muun tekemiä keveitä ballistisia suojia sirpaleita ja luoteja vastaan. Voimapaketteja (moottoreita) Scania tekee militäärilaitteisiin, esim AMV:ssa ja Patria 6x6:ssa taitaa olla ensisijaisesti Scanian moottorit, mutta kai niihin saa muunkin voimapaketin asiakkaan halujen mukaan.
Defence solutions built on reliability | Scania Group
With extensive expertise and a profound understanding of our customers’ challenges, Scania has a long history and track record of supporting the armed forces and providing solutions.www.scania.com
Volvolla ei myoskään ole varsinaista sota-ajoneuvojen tuotantoa eli maalailaan vihreäksi siviilituotannon kuorma-autoja tai pyöräkuormaajia. Muuta militäärituotantoa kyllä löytyy eli propulsio-laitteita aluksiin ja voimalaitteita (Volvo Penta) sähkögeneraattoreille.
Tykin asentaminen kuorma-autoon ja erityisesti tornillisen tykkiversion asentaminen pyöräalustalle vaatii rakenteellisia muutoksia ajoneuvoon ja niinpä kaikki tornilliset (joihin ARCHER:kn kuuluu kookkaan latauslaitetorninsa vuoksi) asennetaan jo alunperin niille erikseen suunniteltuille / räätälöilyille militaari- pyöräalustaisille ajoneuvoille (laveteille). Mekaanisina syinä ovat esim. rekyylivoimien hallittu vienti maahan ja sen vaatimat ajoneuvon runkorakenneratkaisut, mahdollinen miinasuojaus, 155 tykin suupaine, jota suuret lasipinnat, kevyet kopin tasopaneeli-, ovi- ja/tai runkorakenteet eivät kestäisi.
Ohessa linkki vanhaan videoon (2020), josta näkee pyöräalustaisten 155 tykkiasejärjestelmien asennuksia eri alustoille:
Tornilliset / automaattilataustornilliset ovat erikoismilitaarialustoilla
ARCHER, 155 RCH, Zuzana, PLL, Nora, Rhino.
On huomattava, että 155 RCH Boxer-alusta on alunperin suunniteltu aidosti modulaariseksi, jolloin tykkitornin asennus on helpompaa kuin umpikopin korvaaminen tykkitornilla.
Tässä mielessä AMV on puutteellinen rakenteen modulaarisuuden suhteen eikä sen päälle ole (vielä?) ajoneuvosuunnittelun vuoksi epäsuoran tulen 155 mm tykkiä viritelty.
Nora ampuu pääasiassa ajoneuvoon nähden takasektoriin, vain yläkulmilla ammutaan "eteenpäin" muilla videoilla. Suupaine pyyhkisi ohjaamon päältä rakenteet kuten esim. kk:n pois tai vaurioittaisi niitä, jos ammuttaisiin matalalla korolla etusektoriin.
Puoliautomaattisesti ladattavat / käsiladattavat ovat 6x6, 8x8 maastoajoneuvoalustoille asennettuna, kuitenkin "militääriajoneuvoja" nekin ovat selvästi:
Boghdana, huomaa pienet ikkunat ja vahvistettu ohjaamo/takarunko
ATMOS alusta selvästi räätälöityä militääritekniikkaa
Turkkilainen Yavuz on ehkä lähinnä siviilialustaa, mutta lienee kuitenkin erikoisrakenne ja kevyesti ballistisesti suojattu.
Caesar 6 x 6 on likimain kuorma-auton alustalla, mutta videon 8x8 versio on erikoisrakenteinen miltaarialusta (Tatra).
Patria ARVE (ei ole em. vanhalla videolla)
Tykin suupainetta vastaan ei komposiittipaneeleilla pelkästään pärjää vaan ohjaamokoppi pitää vahvistaa myös rungoltaan siten, että se kestää "paine x pinta-ala" voimaresultantteja. Samasta syystä ohjaamon ikkunat pitää olla pieniä ja paksuja tai suojattavissa levyillä, jos niihin kohdistuu suupaine. Lautas-/levysuuhidastin kääntää kaasuvirtausta sivulle takaviistoon, joten se voi osua ohjaamorakenteisiin etusivusektoriin ammuttaessa.
Mahtaa svenskoja kiristää yrityskaupat.
Rakentelusta sen verran että ei tuota kylmiltään tietysti voi laittaa mihinkään niin kuin vaihtolavan vetäisi. Mutta ei pitäisi olla ongelma asentaa käytännössä mihen vaan muutos töiden myötä.
Tykin paine irrottaa luultavasti siviilipuolen liittimet ja sulakkeet hetkessä ja jne .
Mikfin70
Ylipäällikkö
Ei se paine ole ongelma, vaan ne rekyylivoimat eli kiihtyvyys mitä syntyy tykin laukaisu hetkellä mitä pitää hallita.No tuo omistajuus selittää sen miksi tarjonta on vähäistä ruotsalaisilla.
Mahtaa svenskoja kiristää yrityskaupat.
Rakentelusta sen verran että ei tuota kylmiltään tietysti voi laittaa mihinkään niin kuin vaihtolavan vetäisi. Mutta ei pitäisi olla ongelma asentaa käytännössä mihen vaan muutos töiden myötä.
Tykin paine irrottaa luultavasti siviilipuolen liittimet ja sulakkeet hetkessä ja jne .
Merivoimien ketjussahan me hankittiin jo taisteluhelikopterit. Niillä saa hyvin tulitukea vaikeisiin paikkoihin.
Niin, se hinta...
Jääköön kopterit siihen keskusteluun.
Mutta tiestö ja tarvittavat rakennelmat kuntoon jotta saadaan tykit perille asti.
Lisäksi Tremos ta ja Nemoa sopiviin ajoneuvoihin.
Miinaa ja paikallisjoukkoja niin perkeleesti.
Viimeksi muokattu:
Taitaa mielipide perustua panssarivaunukanuunan ammuntakokemuksiin, joissa ei ole (tai enää pitkään aikaan ollut) suuhidastimia ja kaasut suuntautuvat putken suun suuntaan [eteenpäin]. Psv kanuunoissakin olisi suuhidastin hyödyllinen rekyylivaimennuksen kannalta, mutta KE-ammuksen irtautuvat sabotit rikkoisivat suuhidastimen tai sitten sabotit kolhisivat nuoliammusta ja sen kevyttä pyrstöä suuhidastimen alueella.
Suurikaliiperisissa laivatykeissä ei ole ollut suuhidastimia ja syynä lienee se, että suupainepulssia / kaasuvirtausta ei haluta kohdistuvan laivan heikkoihin rakenteisiin kuten antennit, kaiteet, pelastusveneet yms. ehkä toissijaiset mutta tarpeelliset härpäkkeet. Toinen syy on tietysti suuresta kaliiperista johtuva "jarruvoima", joka vaatisi vahvan liitoksen suuhidastimen ja putken välille.
Tykkien suuhidastimet (suujarrut) kääntävät osan ruutikaasun virtauksesta sivulle ja lautashidastimet erityisesti takaviistoon. Kääntyneen virtauksen aiheuttama painepulssi on suuri ja kestoltaan pitkä, jolloin lähietäisyydellä (ehkä luokkaa (10 ... 30 ) m etäisyydellä tai lähempänä vielä varmemmin) olevat "siviilirakenteet ( esimerkkinä vaikkapa kuljetuskontin seinärakenteet, ikkunat tai muut vastaavat) eivät kestä pulssia muotoaan pysyvästi muuttamatta tai hauraat aineet (lasi) rikkoutumatta. Useamman laukauksen jälkeen myös sitkeät materiaalit repeytyvät ja mahdolliset kontin sisärakenteet tai sen kuormat vaurioituvat, jos ne altistuvat suuhidastimesta sivulle ohjautuvalle kaasupulssille eikä kontin rakenne ole riittävän vahva. Yleensä metallinen luoti- /sirpalesuoja on riittävän jäykkä paneelina, mutta runko, johon paine ja siitä syntyvä voimaresultantti kohdistuu, on vahvistettava "siviilirakenteeseen" nähden.
Pyöräalustaisissa SP-tykeissä putken suu ja suuhidastin ovat likimain ajoneuvon ohjaamon kohdalla, jolloin ohjaamon rakenteet voivat altistua suupaineelle, kun ammutaan hieman vinosti etusektoriin.
Rekyylivoimat pitää ottaa vastaan ja johtaa ne maahan, jota varten ampumasuunnan vastakkaisessa suunnassa pitää olla jotain maatukia/ jalkoja (hydraulisia yleensä). Nämä ovat yleensä hallinnassa asesuunnittelussa jollakin tavalla eikä niitä johdeta ohjaamokopin rakenteiden kautta maahan.
Tykille lavettia mietittäessä on varmasti huomioitava kaikenlaista. Oma kommenttini liittyikin vain siihen mitä panssaroitua/suojattua KA-kalustoa meillä on jo käytössä.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Kokemus perustuu koeammuntaan missä mitattiin G-voimia tykin laukaisu hetkellä, kun testattiin lisäelektroniikkan asentamista tela-alustaiseen taisteluajoneuvoon, missä oli 120 mm suurempi tykki.
Tiedän hyvin miten suupaine vaikuttaa ja miten sitä voidaan ohjata eri mallisilla suujarruilla sekä jopa osin savunpoistimiella. En ole ollut unessa asetekniikan oppitunneilla.
PS. Samaisessa ammunnassa yksi Ford transitin tuulilasi halkesi väärään paikkaan sijoittumisen johdosta.
PSS. Suupaine muotoutuu eri tavalla suujarruttomasta putkesta ja on melkoisen paha kun 125 mm psv-tykki laukeaa n 30 m päästä takaviistosta vasemmalta omasta sijainnista nähden.