Tykistö

En puutu tykkimiesten latausasioihin, enkä ole koskaan käsitellyt raskasta kranaattia. Mutta olen käsitellyt elämässäni painavia esineitä. Jos olisin innovaattori, niin pohtisin yhden käden -tukkisaksimodifikaatiota- kranaatin käsittelyyn. Terien asemesta toiminta perustuisi kitkapintoihin, jotka nappaisivat kranaatin peräpuolelta kiinni naps, ihan niinkuin propsiin mehässä. Ja toinen käsi kannattelee ja ohjaa.

Eli teräkärkiin toimivat kitkat. Takuulla pysyy otteessa ja pysyy käpälissä, helpottaa roudaamista ja käsittelyä. PV...ideaa saa käyttää vapaasti. :)

Vai pitääkö sen kranaatin perää kannattelevan käden olla vapaa, kun tyrkkii ammusta pesään? Lataussillalle nostamisessa tuo olisi ainakin suksee.
 

Liitteet

  • 1556516251180.png
    1556516251180.png
    184.3 KB · Luettu: 0
Ihan kuin muistelisin jossain videossa nähneeni tuolla @baikal :n periaatteella kranaattia pitelevän nosturin/nostolaitteen mahdollisesti ajoneuvon sisällä... mutta en saa päähäni että missä ja milloin ja mikä.
 
Ihan kuin muistelisin jossain videossa nähneeni tuolla @baikal :n periaatteella kranaattia pitelevän nosturin/nostolaitteen mahdollisesti ajoneuvon sisällä... mutta en saa päähäni että missä ja milloin ja mikä.

Esim. Intian Dhanush? Tuossa pikakuva. Taitaa tosin kouraista ympäri. Ei perustu kitkaan.

29558
 
Tuhannen taalan paikka mennä kuulolle :uzi:


Kankaanpäässä alkavassa sotaharjoituksessa ammutaan liikennöidyn tien yli - ”Tätä on valmisteltu jo vuosia”
Tykistökoulun harjoituksessa Niinisalossa tehdään suomalaista tykistöhistoriaa.

Harjoituksessa tehdään myös historiaa, sillä tämän viikon aikana Pohjankankaalla ammutaan ensimmäistä kertaa käytössä olevan tien yli. 2.–3. toukokuuta Karvia–Honkajoki -välistä tietä ei suljeta liikenteeltä ammuntojen aikana.Yliampumisessa kadettien muodostama tulipatteri ampuu kahdella 122 millin haupitsitsilla yhteensä 64 kranaattia.


 
Tuhannen taalan paikka mennä kuulolle :uzi:
Tuosta tulevasta ammunnasta tehdään nyt hieman elämää suurempaa. Länsinaapurissamme on ammuttu iät ja ajat liikennöityjen teiden ja asuttujen alueiden yli.
Mutta - kuitenkin nyt joku honkajokinen Li Anderssonin puulaakia äänestänyt silti soittaa leirin Johtolaan, että lemmikkiundulaatin haudonta häiriintyy.

Ylilentoäänen suhteen mahtavuuden suhteen voitte joutua ehkä pettymään.
 
Ei ollut tuo boforsin keksintö @Mustaruuti , vaikka toimiva sekin lienee. Enemmän tuon @Passi esittelemän tulppaanin tapainen. Kiitos kummallekin näistä vinkeistä.
 
Ihan kuin muistelisin jossain videossa nähneeni tuolla @baikal :n periaatteella kranaattia pitelevän nosturin/nostolaitteen mahdollisesti ajoneuvon sisällä... mutta en saa päähäni että missä ja milloin ja mikä.

Noita on tullut nähtyä. Ihan käsipelillä käytettäviä. Olisiko maailmansodista kertovissa dokumenteissakin vilahtanut.
 
Noita on tullut nähtyä. Ihan käsipelillä käytettäviä. Olisiko maailmansodista kertovissa dokumenteissakin vilahtanut.
Laiva- ja rannikkotykistö on käyttänyt jo toistasataa vuotta saksipihtejä ammusten siirtoon. Meilläkin noita oli venäläisiltä jääneissä järeissä rannikkotykeissä. Halukkaat voi mennä katsomaan ensi kesänä Kuivasaareen entisöityä 305 mm tornitykkiä, jossa ammukset siirrerttiin saksipihdeillä varastosta nostolaitteeseen.

Mitä taas tulee K9:n täysautomaattilaturiin, niin ainakin Korean valmistamissa uusissa tykeissä sellainen on. Se kuitenkin edellyttää NATOn modulipanosjärjestelmää, jossa osapanokset ovat identtisiä ja niitä laitetaan putkeen sitten n määrä. Tällaisesta automaattikin selviytyy mutta ei osaa erotella meidän täys- ja sarjapanoksiamme. Suomen ostamista käytetyistä K9:stä ei ole julkaistu yhtään sisäkuvaa eikä julkisia tietoja latauslaitteesta ole, joten siitä ei sen enempää.
 
@Old Boy

Kysymys asiantuntijalle.

122K63 painaa neljänneksen, jopa viidenneksen siitä mitä uudemmat 155mm kanuunat. Maastoliikkuvuutta on kehuttu.

Onko tällä enään mitään merkitystä käytännössä tykistön logistiikassa ja käyttötaktiikassa? Telavehkeitä ovat kaikki uudet ja kun alkaa hinattavissakin olla monessa oma apumoottori omatoimiseen siirtymiseen? Onko aika ajanut kevyempien kanuunoiden ohi?
 
@Old Boy

Kysymys asiantuntijalle.

122K63 painaa neljänneksen, jopa viidenneksen siitä mitä uudemmat 155mm kanuunat. Maastoliikkuvuutta on kehuttu.

Onko tällä enään mitään merkitystä käytännössä tykistön logistiikassa ja käyttötaktiikassa? Telavehkeitä ovat kaikki uudet ja kun alkaa hinattavissakin olla monessa oma apumoottori omatoimiseen siirtymiseen? Onko aika ajanut kevyempien kanuunoiden ohi?

122 H 63...
 
@Old Boy

Kysymys asiantuntijalle.

122K63 painaa neljänneksen, jopa viidenneksen siitä mitä uudemmat 155mm kanuunat. Maastoliikkuvuutta on kehuttu.

Onko tällä enään mitään merkitystä käytännössä tykistön logistiikassa ja käyttötaktiikassa? Telavehkeitä ovat kaikki uudet ja kun alkaa hinattavissakin olla monessa oma apumoottori omatoimiseen siirtymiseen? Onko aika ajanut kevyempien kanuunoiden ohi?

Asiamtumtija vastaa:

Ei, aika ei ole ajanut kevyempien tykkien ohi. Huolimatta Area 51:stä ei edelleenkään ole kehitetty punaiseen elohopeaan perustuvaa painovoiman kumoavaa teknologiaa, vaan ilmakuljetteiset joukot siirtyvät yhä edelleen samantyyppisillä lentolaitteilla kuin 50 vuotta sitten. On monia uusia vedettäviä tykkejä, jotka on nimenomaisesti suunniteltu keveyttä silmällä pitäen. M777, AH4 ja SLWH Pegasus tulevat mieleen.

Keveys sinänsä ei ole itseisarvo, ja Suomen kaltainen, yhtenäisellä maaperällä taisteleva kehittynyt valtio ei sitä erityisesti tarvitse.
 
Back
Top