iMUGS-projektin demonstraatiossa Virossa näytettiin, miten sotilasosaston tukena oli miehittämätön maakulkuneuvo kuljettamassa haavoittunutta ja drooni välittämässä tietoa.
KUVA: MILREM ROBOTICS
EU:ssa selvitetään miehittämättömien taistelujärjestelmien käyttöä puolustusvoimissa. Oululainen teknologiayhtiö Bittium on mukana tutkimassa asiaa.
Tulevaisuuden sodankäynnissä isoa roolia uskotaan olevan miehittämättömillä taistelujärjestelmillä, joista jo esimerkiksi erilaiset droonit ovat olleet paljon esillä. Tehokkaan toiminnan kannalta olennaista on, kuinka taistelujoukot ja miehittämättömät asejärjestelmät toimivat yhdessä.
Bittium on mukana iMUGS-projektissa, jossa kehitetään eurooppalaista standardia tällaisille järjestelmille.
Seitsemästä maasta olevien yritysten yhteenliittymä pääsi kilpailun kautta mukaan hankkeeseen ja sai EU:n komission rahoituksen. Virolaiset ovat alusta saakka johtaneet projektia.
Bittium vastaa iMUGS-järjestelmän tiedonsiirrosta.
Bittiumin puolustus ja turvallisuus -liiketoiminnan operatiivinen johtaja Harri Romppainen kertoo, että Bittium luo verkkokokonaisuuden, jossa miehittämättömät ajoneuvot keskustelevat keskenään. Bittium esimerkiksi järjestää maastoon 4G/5G-tukiaseman sekä yhteyksiä myös siviiliverkon kautta.
– Me käytämme kaikkia mahdollisia ja parhaita keinoja siirtää tietoa, sekä sotilas- että siviilijärjestelmien kautta tilanteen mukaan. Kehitämme myös järjestelmiä, jotka mahdollisimman hyvin sietävät vihollisen aiheuttamaa häirintää.
4G- ja 5G-verkko ovat paljon helpommin häirittävissä kuin sotilasverkko.
iMUGS -projektissa kehitetään järjestelmiä, joita ei ole aseistettu. Ajoneuvot mittaavat asioita, käyttävät tutkaa, mahdollisesti ottavat videokuvaa tai sitten ajoneuvot ovat ”muuleja”, jotka kuljettavat varusteita tai haavoittuneita. Ajoneuvot toimivat ihmisen kanssa yhteistyössä. Projektissa käytettävät miehittämättömät telavaunut ovat virolaisen Milrem Robotics-yhtiön kehittämiä.
Ajoneuvo kykenee seuraamaan ihmistä, mutta operaattori on vähintään varmistamassa toiminnan. iMUGS-projektissa tullaan ainakin rajatusti demonstroimaan myös autonomisempaa toimintaa.
KUVA: VEERA RAHTULA
Autonomisille laitteille voidaan antaa tehtäväksi hakea haavoittuneet. Parveilu tarkoittaa sitä, että laitteet keskenään päättävät, mikä hakee kohteen mistäkin.
– Tällainen parveilutoiminta autonomisesti on tosi haastavaa. Se vaatii älyä, se vaatii ihmiseltäkin aika joustavaa päätöksentekoa ja tilannekuvan ymmärrystä, Romppainen sanoo.
Kun sotilastehtävissä miehittämättömät laitteet keskustelevat keskenään, siinä on omat erityispiirteensä. Viestinnän täytyy olla laajakaistaista, hyvin reaaliaikaista ja hyvin automaattista ja autonomista. Koko ajan ei ole ihmistä valvomassa, toimivatko yhteydet vai eivät.
Verkon täytyy muodostua hyvin automaattisesti ja pysyä luotettavasti toiminnassa. Vastustaja pyrkii tositilanteessa häiritsemään toimintaa, ja kyberturvallisuus on otettava kehityksessä koko ajan huomioon.
Bittium hyödyntää kehittämiään ohjelmistoradioita puolustussektorin tuotteissaan. Ne ovat Harri Romppaisen mukaan erinomainen alusta sotilastietoliikenteen uusille ominaisuuksille.
KUVA: PEKKA PEURA
Euroopan komission rahoituksella hoidettava projekti on Romppaisen mielestä merkittävä.
– On iso asia, että puolustusteollisuuden tutkimusta ja kehitystä on alettu rahoittaa Euroopan komission rahoituksella. Aiemmin rahoitusta on ollut siviili- ja viranomaistuotteiden ja -järjestelmien kehittämiseen.
Projektilla on rahoitusta noin 32 miljoonaa euroa, EU:n kautta tulee suoraan 30 miljoonaa euroa.
Tällainen rahoitus on osallistuville yrityksille erinomainen väylä tutkimukseen, niin myös Bittiumille
– Rahoitus on hyvin lähellä sataa prosenttia näissä hankkeissa, mutta ei se riitä pelkäksi perusteeksi. Pitää syntyä myös tuloksia.
Bittium halusi mukaan, koska yhtiöllä on jo tuotteita, jotka on kehitetty puolustusjärjestelmien taktiseen tiedonsiirtoon.
– Meidät on tunnustettu tiedonsiirron osaajana. Meitä kysytään aika paljon mukaan EU:n uusiin hakuihin, ja kysellään lähtisimmekö me kommunikaatioita tekemään. Pitää aika paljon valitakin, mihin lähdetään.
Maailmassa on kourallinen sotilasradioiden kehittäjiä, jotka tekevät samantyyppisiä tuotteita kuin Bittium. Ne ovat isoja yrityksiä, joilla on vahva kansallinen tausta.
– Ne ovat kovia kilpailijoita, mutta esimerkiksi 4G/5G-osaaminen on meillä uniikkia. Perinteisesti kilpailijat ovat keskittyneet vain sotilaspuoleen.
– Me hyödynnämme sitä maksimaalisesti, että olemme ketteriä ja tuomme siviiliteknologiaa mahdollisimman ketterästi mukaan.
Kymmenessä vuodessa ehkä käytössä
Pasi Klemettilä
Ehkäpä kymmenen vuoden päästä EU-maiden maavoimien sotilaiden koulutuksessa ja toiminnassa voi jopa autonomisia ajoneuvoja kulkea maastossa sotilasryhmän mukana.
Ajoneuvoilla hoidetaan raskaiden tavaroiden siirtoa, voidaan työntää esteitä pois tai evakuoida haavoittuneita. Ajoneuvossa voi olla lentäviä droonisensoreita, jotka välittävät tietoa johtamispaikoille. Ajoneuvon pitää tunnistaa ihmiset niin, ettei se aja ihmisten päälle.
Virolaisen Milrem Roboticsin valmistama miehittämätön kulkuneuvo kuljettamassa droonia.
KUVA: MILREM ROBOTICS
Harri Romppaisen mukaan tällaisen järjestelmän tuotteistaminen voisi tapahtua jopa viidessäkin vuodessa, mutta uusien järjestelmien käyttöönotto puolustussektorilla tapahtuu perinteisesti hitaasti verrattuna siviilimarkkinoihin.
– Miehittämättömät järjestelmät tulevat lisääntymään, se on trendi joka puolella maailmaa. Euroopassa kannattaa panostaa siihen, että meillä on eurooppalaista osaamista tällä alueella, Romppainen sanoo.
– Tämä iMUGS -hanke on vielä luonteeltaan tutkimusta ja hyvin aikaista kehittämistä. Uskon, että 2020-luvulla nämä tuotteistuvat operatiiviseen käyttöön. Nyt tutkitaan, miten järjestelmät pitäisi rakentaa ja miten ne toimivat osana puolustusjärjestelmää ja yhteistyössä ihmisen kanssa.
Romppainen arvioi, että USA:llakin vastaavat järjestelmät ovat vielä kokeiluvaiheessa.
Käytössä olevissakin sotilasjärjestelmissä on jo kuitenkin älyä, tietokoneet tekevät päätöksiä aika paljon.
On jo esimerkiksi ohjuksia, jotka osaavat lennon aikana itse päättää, onko näkyvissä oleva maali oikea vai väärä. Jos maali on väärä, ohjus voi keskeyttää tehtävänsä.
Romppaisen mukaan siitä keskustellaan, mikä on ihmisen rooli päätöksenteossa.
– Ainakin toistaiseksi ajatellaan, että ihminen antaa luvan tai käskee laitetta toimimaan.