UAV / UCAV / LAR (robotit) Uutiset ja jutut

[hillhead]

Drone torpeedo taikka torpeedon laukaisu alustana toimiminen voisi olla mielenkiintoinen nykyisten muiden alusta ratkaisujen lisäksi.
Tukiasemat,IT ohjus/kk ,rak heitin ja mitä kaikkea näitä nyt Ukrainalla on ollutkin.

Tuollaiset sukellusvene droonit on ollut aika vähissä.
Jenkkien Manta Ray UUV taitaa olla harvoja pidempi aikaisia projekteja jotka on vielä voimissaan.

@Kippari
Orca unohtui täysin.

US Navy:lle miehittämätön sukellusvene

Boeing toimittaa Yhdysvaltain laivastolle ensimmäisen Orca- miehittämättömän sukellusveneen.Täysin itsenäisesti tehtäviään täyttävä sukellusvene ei ole riippuvainen isäntäsukellusveneestä, eli se ei ole tavanomaista sukellusvenettä täydentävä ”siipikaveri, wingman”. Orca-sukellusrobotti perustuu...

suomensotilas.fi

 

[magitsu]

Dronetorjuntaa Briteistä.

https://twitter.com/x/status/1871170195227603077

 

[magitsu]

Ukrainalainen edullinen anti-drone .50 cal KK vr-simulaattori.

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

 

[hillhead]

Muuttujia on paljon muitakin. Mikä on venäjän kyky luoda ja ylläpitää ohjauslinkkiä satojen kilometrien etäisyyksille? Toisaalta, mikä kyky on luoda tekoälyn ohjaama täysautonominen versio? Antaisiko kiina käyttää omia satelliittiverkkojaan?

On myös tehokkaampaa ampua ampuja kuin ammus. Suursaari erityisesti on kokonaan perusmallin GMLRS:n kantamalla Kotkan seudulta. Muut mahdolliset varastointi- ja lähetysalueet kaliningradissa ja pietarin seudulla ovat myös ei-kamalan-pitkän kantaman aseiden vaikutusalueella liittokunnan alueista. Mutta näille aseille on näillä alueilla paljon muitakin tärkeitä maaleja.

Joten aivan varmasti on huomioitu PV:llä. Mutta ei ole niin simppeliä esittää yksiselitteistä ratkaisua, joka neutraloisi kokonaan tämän uuden uhan. Toki voidaan vastata, "Asia kunnossa!", läimäistä luuri kiinni, ja viskoa kynät ja paperit pitkin seiniä.

Jep.
Muuttujia todellakin on monia.
Onko sota vai hybridi vaihe.
Ketkä ovat osapuolet.
Tuollaiset suursaaret yms toimivat sodan aloituksessa/hybrdivaiheessa ja tämän jälkeen korkeintaan tukipisteinä jonka tuhoamiseen riittää pienempikin vaikutus ja tämän myötä myöhemmin saaren merkitys on vähäinen kunhan muistaa säännöllisesti siivota sen.

Meri droonit on kuin veneen laskeminen veteen. Se onnistuu melkein mistä vaan. Laivat tarvitsevat satamia.
Tuskimpa kuitenkaan säilytetään rannalla taikka laiturissa veneiden tapaan joten sen puolesta ei tarvitse rannikkoa myllyttää.
Edit.
Kuskit on noissa tapauksissa luultavasti suojassa koska osan järjestelmistä pystyy paikantamaan.


Teknologian puolesta luulisi onnistuvan autonominen versio. Ja sitten kaapelilla etäohjattavaa sun muuta taikka näiden yhdistelmä.

Nämä yhdistettynä lennokki drooneihin niin Itämerellä riittää kyllä torjuttavaa.

 

[hillhead]

Saksan bluewhale testissä.

Saksan laivasto testasi 11 m pitkää 5 500 kg painoista Bluewhale-sukellusvenettä – sillä voidaan turvata Itämeren kaapeleita

Nato-maat ovat erittäin kiinnostuneita keinoista, joilla voidaan valvoa vedenalaista kriittistä infrastruktuuria.

www.tekniikkatalous.fi

 

[hillhead]

https://twitter.com/x/status/1870969356236308720

Thread by @WarintheFuture on Thread Reader App

@WarintheFuture: In the past 48 hours, reports have emerged of a Ukrainian attack on Russian positions near the village of Lyptsi in the Kharkiv region. The attack utilised dozens of uncrewed ground combat vehicles ...…

threadreaderapp.com

Maailman ensimmäinen robottihyökkäys käyty - se oli menestys | Verkkouutiset

Maailman ensimmäinen robottihyökkäys käyty - se oli menestys | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[Kippari]

@Kippari
Orca unohtui täysin.

US Navy:lle miehittämätön sukellusvene

Boeing toimittaa Yhdysvaltain laivastolle ensimmäisen Orca- miehittämättömän sukellusveneen.Täysin itsenäisesti tehtäviään täyttävä sukellusvene ei ole riippuvainen isäntäsukellusveneestä, eli se ei ole tavanomaista sukellusvenettä täydentävä ”siipikaveri, wingman”. Orca-sukellusrobotti perustuu...

suomensotilas.fi

Kaikenlaisia hankkeita on käynnissä. Eri asia on miten menestyksellisiä ne ovat ja jos ovatkin, niin kerrotaanko siitä.

 

[Jukkis]

Meri droonit on kuin veneen laskeminen veteen. Se onnistuu melkein mistä vaan. Laivat tarvitsevat satamia.

Melkein mistä rannasta vaan, kunhan sinne ja siellä pääsee trailerin tai nosturikuormurin kanssa vesirajaan ja ranta on tarpeeksi loiva trailerille tai syvä nosturin ulottumalla. Kun lasket pois kaikki paikat, mihin ei pääse ajamalla, ranta on liian pehmeä tai esim. kivinkoinen autolle, jne. niin sopivia rantametrejä jää jäljelle paljon vähemmän kuin epäkelpoja.

Meridronejakin pitää käyttää massamaisesti, niin kuin GUR on näyttänyt. Kerralla pitää saada merelle vähintään parikymmentä kappaletta. Noiden tuominen rantaan on sen kokoinen logistiikkaoperaatio, että siihen kyllä isketään jos kyetään. Ukraina käyttää hyödykseen sitä, että venäjällä ei käytännössä ole kykyä havainnoida Odessan seudun rantoja tai vaikuttaa siellä aikakriittisiin maaleihin. He pystyvät siis tekemään vesillelaskun käytännössä täydessä turvassa ja rauhassa. Suomenlahden perukka ja kaliningrad ovat täysin eri tavalla vaarallista aluetta täyden sodan aikana.

Tuskimpa kuitenkaan säilytetään rannalla taikka laiturissa veneiden tapaan joten sen puolesta ei tarvitse rannikkoa myllyttää.

Ei säilytetä rannalla, mutta veteen laskeminen on haavoittuvainen hetki, jos kello sattuu lyömään HIMARS o'clock. Säilytys tapahtuu luultavimmin hallissa jossakin tunnin ajomatkan sisällä, todennäköisesti lähellä raiteita. Ohjuksia nekin paikat tottelevat. Ei tuo ole mitään muuta asejärjestelmää kummempi laite.

Teknologian puolesta luulisi onnistuvan autonominen versio. Ja sitten kaapelilla etäohjattavaa sun muuta taikka näiden yhdistelmä.

Autonominen teknologia on tehtävissä, toteuttamisen puolesta naapurilla on heikommat näytöt kuin useimmilla. Kaapelin ongelma on, että kaikki kaapeli pitää mahtua dronen kyytiin. Se sopii kyllä lyhyehköltä matkalta muuten havaitun maalin kimppuun käymiseen, mutta satojen kilometrien päähän iskemisen saa unohtaa ilman satelliittiyhteyksiä.

Nämä yhdistettynä lennokki drooneihin niin Itämerellä riittää kyllä torjuttavaa.

Aivan varmasti riittää torjuttavaa, kun vanhatkaan uhat eivät ole häviämässä. Eli sotalaivat, sotakäyttöön otetut siviilialukset, veneillä liikkuvat ryhmät, miehitetyt lentävät, mitä unohtui?

 

[hillhead]

Melkein mistä rannasta vaan, kunhan sinne ja siellä pääsee trailerin tai nosturikuormurin kanssa vesirajaan ja ranta on tarpeeksi loiva trailerille tai syvä nosturin ulottumalla. Kun lasket pois kaikki paikat, mihin ei pääse ajamalla, ranta on liian pehmeä tai esim. kivinkoinen autolle, jne. niin sopivia rantametrejä jää jäljelle paljon vähemmän kuin epäkelpoja.

Meridronejakin pitää käyttää massamaisesti, niin kuin GUR on näyttänyt. Kerralla pitää saada merelle vähintään parikymmentä kappaletta. Noiden tuominen rantaan on sen kokoinen logistiikkaoperaatio, että siihen kyllä isketään jos kyetään. Ukraina käyttää hyödykseen sitä, että venäjällä ei käytännössä ole kykyä havainnoida Odessan seudun rantoja tai vaikuttaa siellä aikakriittisiin maaleihin. He pystyvät siis tekemään vesillelaskun käytännössä täydessä turvassa ja rauhassa. Suomenlahden perukka ja kaliningrad ovat täysin eri tavalla vaarallista aluetta täyden sodan aikana.

Ei säilytetä rannalla, mutta veteen laskeminen on haavoittuvainen hetki, jos kello sattuu lyömään HIMARS o'clock. Säilytys tapahtuu luultavimmin hallissa jossakin tunnin ajomatkan sisällä, todennäköisesti lähellä raiteita. Ohjuksia nekin paikat tottelevat. Ei tuo ole mitään muuta asejärjestelmää kummempi laite.

Autonominen teknologia on tehtävissä, toteuttamisen puolesta naapurilla on heikommat näytöt kuin useimmilla. Kaapelin ongelma on, että kaikki kaapeli pitää mahtua dronen kyytiin. Se sopii kyllä lyhyehköltä matkalta muuten havaitun maalin kimppuun käymiseen, mutta satojen kilometrien päähän iskemisen saa unohtaa ilman satelliittiyhteyksiä.

Aivan varmasti riittää torjuttavaa, kun vanhatkaan uhat eivät ole häviämässä. Eli sotalaivat, sotakäyttöön otetut siviilialukset, veneillä liikkuvat ryhmät, miehitetyt lentävät, mitä unohtui?

Samoilla linjoilla mennään mutta näkemys eroja meillä on .

Suomenlahden perällä Venäjällä on rantaviivaa 300-400km ja pelkästään Pietarissa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa. Saattaa olla muutama uimaranta ja venelaituri siellä suunnalla.
Sitten vielä kalingrad siihen päälle.

Tuollaisen alueen tulenjohtotiedustelu vaatii kyllä massiivisia toimia. Käytännössä jalkaväkeä paikalla. Koko rannikolla.

Ja jos pelkästään sotilas arsenaalissa on ambifio ajoneuvoja niin kyllä droonit huonommaltakin maastolta saadaan veteen puhumattakaan ottoajoneuvo traktorit ,kaivurit ja mahdolliset ennalta tehdyt maanrakennus työt helpottamaan toimintaa.

Epäilen vahvasti että Suomi sijoittaisi vähäisiä ja kalliita ohjuksiansa bulkkitavaran tuhoamiseen.
Varsinkin jos vaihtoehtona on iskeä puolen miljoonan vahvuisen jalkaväen selustaan joka on huomattavasti suurempi uhka.

Venäjä käyttää lentäviä droneja tuhansien kuukausi tahdilla. Vaikka meridronet olisivat hitaampia valmistaa taikka ostaa olisi määrä silti suuri niin että tuollaiset 20 kappaletta putoaa jo Ladan kyydistä päivässä

Venäjällä on jo nyt todistetusti lentävissä droneissa tarpeeksi kehittynyttä teknologiaa joka riittäisi yksinkertaisiin meridroneihin.


En väitä että kyseessä olisi mikään ihme ase. Aivan kuten muidenkin järjestelmien kanssa tarvitaan vasta toimia.
Elson lisäksi pitää varautua kineettisellä vaikuttamisella juurikin tekoäly ja piuhaversioita vastaan.

 

[ak.tied]

Eiköhän uutisia ole PV:n piirissäkin katsottu ja asia huomattu. Miten realistinen uhka tuo Itämerellä on satojen kilometrien päässä Venäjästä pitää tietysti ensin arvioida.

Tätä meridronesodankäyntiä silmällä pitäen, miettikääpäs millainen merkitys esim. Airiston Helmellä olisi voinut olla harmaassa/vihollisuuksia aloitusvaiheessa? Satojen kilometrien etäisyys kriittiselle saaristoväylälle supistui juuri sadoiksi metreiksi. Onko näitä kohteita enemmänkin? Toisaalta @Jukkis nosti esille tuon trailerikäytön, joka mahdollistaa iskujen tekemisen ihan Suomen mantereeltakin. Airiston Helmi tai muu kiinteä tukikohta voi toimia myös linkkiasemana.

Mitä avomeren yli tehtäviin iskuihin tulee, kunhan saadaan Rajan uudet valvontakoneet riviin niin sar-tutkalla tällaisten pinnassa olevien, liikkuvien kohteiden löytäminen lienee melko tehokasta. Myös sar-satelliitit (Iceye) voivat joitain anomalioita pinnalta paljastaa. Matalakin 3-metrinen pinta-alus luulisi näkyvän tutkassa ilmasta/avaruudesta käsin jos resoluutio on luokkaa 0.25m.

Jos saavat aluksen koko rakenteen pinnan alle, niin mennee vaikeammaksi. Äänihavaintoja voi saada kaikista laitteista.

 

[Peetteri]

Kai tästä voi täysin autonomisenkin joskus saada, laitetaan jonkinnäköisen yhteenliittymän mukaan suojaksi kulkemaan? Tai sitten joku aina operoi tabletilla jossain tehtävissä kuten videossa

https://twitter.com/x/status/1871959552666866075

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1872607721238995248

Maalitusta

 

[mechanicus]

Varmaan ihanan halpa tuo Rheinmetallin tekele…

 

[Analysti]

Samoilla linjoilla mennään mutta näkemys eroja meillä on .

Suomenlahden perällä Venäjällä on rantaviivaa 300-400km ja pelkästään Pietarissa asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa. Saattaa olla muutama uimaranta ja venelaituri siellä suunnalla.
Sitten vielä kalingrad siihen päälle.

Tuollaisen alueen tulenjohtotiedustelu vaatii kyllä massiivisia toimia. Käytännössä jalkaväkeä paikalla. Koko rannikolla.

Ja jos pelkästään sotilas arsenaalissa on ambifio ajoneuvoja niin kyllä droonit huonommaltakin maastolta saadaan veteen puhumattakaan ottoajoneuvo traktorit ,kaivurit ja mahdolliset ennalta tehdyt maanrakennus työt helpottamaan toimintaa.

Epäilen vahvasti että Suomi sijoittaisi vähäisiä ja kalliita ohjuksiansa bulkkitavaran tuhoamiseen.
Varsinkin jos vaihtoehtona on iskeä puolen miljoonan vahvuisen jalkaväen selustaan joka on huomattavasti suurempi uhka.

Venäjä käyttää lentäviä droneja tuhansien kuukausi tahdilla. Vaikka meridronet olisivat hitaampia valmistaa taikka ostaa olisi määrä silti suuri niin että tuollaiset 20 kappaletta putoaa jo Ladan kyydistä päivässä

Venäjällä on jo nyt todistetusti lentävissä droneissa tarpeeksi kehittynyttä teknologiaa joka riittäisi yksinkertaisiin meridroneihin.


En väitä että kyseessä olisi mikään ihme ase. Aivan kuten muidenkin järjestelmien kanssa tarvitaan vasta toimia.
Elson lisäksi pitää varautua kineettisellä vaikuttamisella juurikin tekoäly ja piuhaversioita vastaan.

En myöskään usko, että niitä saadaan tuhottua ennen matkaan laittamista. Kuin ehkä satunnaisesti.

Kyllä ne pitää havaita niiden lähestyessä kohdetta (mielellään n. 5 nm tai siitä kauempana) ja sitten ammuttava paskaksi. Jos osastossa olisi esim 3 fregattia ja 2 - 3 korvettia, voisi ensimmäisen kerroksen muodostaa fregattien hekot, jos joku niistä on ilmassa ja sillä on sopiva ase, esim Hellfire/NLOS tms. Ehkä jopa minigun voisi toimia.

Toinen kerros on osaston laivatykit, niitä on siis 7 kpl 57 mm - 76 mm ja ainakin suomalaisten osalta tuli on tarkkaa 5 km saakka, eli osuma kyllä drooniin saadaan jos se saadaan tulenjohtojärjestelmällä kiinni.

Kolmas puolustuksen kerros on sitten lähisuoja-aseet, CIWS joilla on ja muilla RWS-tornit 12,7 mm tai suuremmallakin putkellä. Myös pienet lähitorjunta it-ohjukset (Mistral/ RAM) voivat saada ehkä ip-lukituksen tuollaiseen, joten ei kun tulta putkeen vaan.

Että ei laivasto avuton ole noiden edessä.

 

[hillhead]

En myöskään usko, että niitä saadaan tuhottua ennen matkaan laittamista. Kuin ehkä satunnaisesti.

Kyllä ne pitää havaita niiden lähestyessä kohdetta (mielellään n. 5 nm tai siitä kauempana) ja sitten ammuttava paskaksi. Jos osastossa olisi esim 3 fregattia ja 2 - 3 korvettia, voisi ensimmäisen kerroksen muodostaa fregattien hekot, jos joku niistä on ilmassa ja sillä on sopiva ase, esim Hellfire/NLOS tms. Ehkä jopa minigun voisi toimia.

Toinen kerros on osaston laivatykit, niitä on siis 7 kpl 57 mm - 76 mm ja ainakin suomalaisten osalta tuli on tarkkaa 5 km saakka, eli osuma kyllä drooniin saadaan jos se saadaan tulenjohtojärjestelmällä kiinni.

Kolmas puolustuksen kerros on sitten lähisuoja-aseet, CIWS joilla on ja muilla RWS-tornit 12,7 mm tai suuremmallakin putkellä. Myös pienet lähitorjunta it-ohjukset (Mistral/ RAM) voivat saada ehkä ip-lukituksen tuollaiseen, joten ei kun tulta putkeen vaan.

Että ei laivasto avuton ole noiden edessä.

Luultavasti tulee päivitystä aseistukseen. Kenties vielä drooneja vastaan suunnattuja aluksia.
Aivan kuten maallakin.

 

[Kippari]

Luultavasti tulee päivitystä aseistukseen. Kenties vielä drooneja vastaan suunnattuja aluksia.
Aivan kuten maallakin.

Millainen olisi droneja vastaan suunnattu alus? Ei ainakaan mikään yhden tempun ihme. Jos analogiaa haetaan maapuolelta, eli käytännössä it-panssareista tms. niin perusedellytys on että se pystyy menemään sinne mihin suojattavakin. Ei onnistu millään pikkupaatilla. Merellä on kuitenkin ison osan aikaa keliä, jäätä tms. Itse näkisin, että taistelualuksilla on itsellään oltava kyky torjua droneja niiden kaikissa olomuodoissa. Korvetinsuojakorvetti on mm. taloudellisesti mahdoton ja veneluokan aluksesta taas loppuvat avomerellä ominaisuudet heti kättelyssä. Eihän sotalaivat yksin liiku ja eri aluksilla tietysti on vanhaan malliin erilaisia vahvuuksia.

 

[Peetteri]

Harrastelijahauvat alkaa olemaan ihan ok hinnoissa (vähän kalliimpi Suomeen tilattuna), muutaman varmaan joku skunkworks paja PV:ssa voisi ostaa tutkimuskäyttöön kun saahan joissain tilanteissa tiedustelua tehtyä ja räjähteitä toimitettua kuten Ukrainassakin

https://twitter.com/x/status/1874376157879259392

Unitree Go1

Unitree Go1 is capable of running at 4.7m/s, and is featured with Intelligent Side-Follow System (ISS), Super Sensory System (SSS) and built-in powerful AI.

shop.unitree.com

 

[Mikfin70]

Osaajalle paikka..

Projektipäällikkö (lennokkisuorituskyky) - Puolustusvoimat

Avoin työpaikka: Projektipäällikkö (lennokkisuorituskyky), Puolustusvoimat - Valtiolle.fi:stä löydät valtion avoimet työpaikat.

valtiolle.fi

 

[hillhead]

Millainen olisi droneja vastaan suunnattu alus? Ei ainakaan mikään yhden tempun ihme. Jos analogiaa haetaan maapuolelta, eli käytännössä it-panssareista tms. niin perusedellytys on että se pystyy menemään sinne mihin suojattavakin. Ei onnistu millään pikkupaatilla. Merellä on kuitenkin ison osan aikaa keliä, jäätä tms. Itse näkisin, että taistelualuksilla on itsellään oltava kyky torjua droneja niiden kaikissa olomuodoissa. Korvetinsuojakorvetti on mm. taloudellisesti mahdoton ja veneluokan aluksesta taas loppuvat avomerellä ominaisuudet heti kättelyssä. Eihän sotalaivat yksin liiku ja eri aluksilla tietysti on vanhaan malliin erilaisia vahvuuksia.

"Sotalaivat eivät liiku yksin ja aluksilla on erilaisia vahvuuksia".
Juuri tämän takia haen antidrone vahvuutta.
Omasuoja on tietysti hyvä olla ja sen määrää pitäisi reilusti lisätä jokaiseen purkkiin. Tämä ei kuitenkaan korvaa siihen tarkoitettuja aluksia.
Nythän on jo aluksia jotka ovat tarkoitettu ilma ja pinta maaleja vastaan.
Ei liene mahdottomuus vaikka päivittää vanhentuvia aluksia drone torjunta suuntaan mikäli rahat eivät riitä uusien rakentamiseen. Antidrone aluksia voisi kuitenkin käyttää myös painopistettäin. Muuten tarvittavan suorituskyvyn saamiseksi alueelle tarvitsee sitoa enemmän aluksia. Ja niitä aluksia ei nyt kovinkaan montaa kokonaisuudessa ole jotka ovat kaiken lisäksi varmasti haluttuja maaleja vastapuolella.

Rannikkojoukoille voisi olla myös tarvetta kevyemmistä versiosta vaikka jehun pohjalle. Eipä kaikki aluksetkaan muutenkaan kulje jäisessä avomeressä.
Nykyiset pinta ja ilma torjuntaan kykenevät alukset eivät myöskään ole välttämättä ihan optimeja rannikolle suuren kokonsa vuoksi.

 

[ak.tied]

Osaajalle paikka..

Projektipäällikkö (lennokkisuorituskyky) - Puolustusvoimat

Avoin työpaikka: Projektipäällikkö (lennokkisuorituskyky), Puolustusvoimat - Valtiolle.fi:stä löydät valtion avoimet työpaikat.

valtiolle.fi

Uutta suorituskykyä pukkaa.

Projektityöllä varmistetaan, että käyttöön tulevan lennokkijärjestelmän suorituskyky on sekä Maavoimien toiminnan että kansainvälisen kriisinhallinnan vaatimusten mukainen.

Projektityöllä rakennetaan uutta suorituskykyä, hankitaan ilmailumääräysten (myös kv. ilmailumääräysten) vaatimusten mukaisia järjestelmiä ja pidetään kalusto kansainvälisesti yhteensopivana osallistumalla kansainvälisiin työryhmiin.