Ukraina: Kysy suomalaiselta sotilasasiantuntijalta Ukrainan konfliktista

Merten sheriffi

Greatest Leader
Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?
 

skärdis

Respected Leader
Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?
Ruotsi hakee NATO-jäsenyyttä.

Siihen kannattaa suomalaisten varautua ja jäädä joko seuraamaan vierestä tai pikaisesti laittaa omakin hakemus sisään.

MITÄS SITTEN TEHDÄÄN?
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Onko Ukrainan armeijan upseerien etnisestä taustasta tietoa? Onko etnisellä taustalla ollut merkitystä upseeriksi koulutettavien valinnassa tai upseerien uralla etenemisessä?
 

Merten sheriffi

Greatest Leader
Lähden M/S Serenadella Tukholmaan keskiviikkona. Voinko seurata hyttini ikkunasta Venäjän laivaston harjoituksia?Lienee kuitenkin aktiviteetti Itämeren pohjukassa.
 

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Huomiseen aamuun aikaa kysyä jos ei tapahdu mitään kummia.
 

sherlokki

Kapteeni
Shoigun mukaan sotaharjoitukset pitäisi loppua tänään 3. pvä. Jos ei lopu niin paukkuuko ensi yönä?
 

Merten sheriffi

Greatest Leader
Minkä tason herralta saamme näitä vastauksia? Vai lieneekö asiantuntija hieman aktiivisempi maakuntajoukkojen luutnantti Kotipizza yrittäjä?
 

TomTom

Ylipäällikkö
Mod
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen kapteeni Olli Teirilän vastaukset aikaisempiin kysymyksiin:


1. Krimin osalta unohdetaan jatkuvasti, että alueella asuu n. 850 000 tataaria ja ukrainalaista, eivätkä kaikki venäläisetkään halua Venäjän alaisuuteen. Mitä tulee käymään jos enemmistön äänten perusteella alue liitetään Venäjään? Jo nyt alkaa kuulua vahvaa venäläisvastaista mutinaa.

Jos Krimin niemimaa liitettäisiin Venäjään, todennäköisin vaihtoehto ainakin ukrainalaisväestön osalta olisi siirtyä Ukrainan puolelle. Erityisesti jos äänestyksen suhteen tulisi voimakkaita vilppiepäilyitä, voisi kuvitella voimakastakin Venäjän vastaista kansan liikehdintää alueella. Mainitut tataarit ovat tietoisesti olleet ottamasta voimakkaasti kantaa tapahtumiin. He eivät ole halunneet leimautua puolueellisiksi kumpaankaan suuntaan. Konfliktin lopputuloksen ollessa vielä auki, he vielä toistaiseksi seuraavat tiiviisti suunnanmuutoksia. Tosin rivien välistä he ovat antaneet ymmärtää huolensa mahdollisen venäläishallinnon toimista vähemmistönsä suhteen.


2. Onko mahdollista, että Venäjän toimintaa asian suhteen ohjaa paljolti Venäjän sisäpoliittinen tilanne? Jos on, mitkä sisäpoliittiset tekijät ovat merkittävimmät?

Hyvin usein Venäjän toimien yhteydessä korostetaan niiden sisäpoliittista viestiä, niin myös tässä tapauksessa. Mielestäni kyseessä on nyt kuitenkin viesti Venäjän ”etupiiriinsä” laskeville maille sekä muulle maailmalle sen aikomuksista toimia jatkossakin suurvallan tavoin. Venäjän suurvalta-statuksesta voidaan olla montaa eri mieltä, mutta maa itse ainakin näyttää toimivansa suurvallan elkein.


3. Olemmeko nähneet nyt kohtuullisen näytteen siitä temppukavalkadista, jota Venäjä kenties pitää valikoimassaan suhteessa ns. lähiulkomaihin? Olisi mielenkiintoista ymmärtää kuinka hyvin tällaiseen temppusarjaan avoin yhteiskunta voi ylipäätään valmistautua? Miten hyvin Venäjä kykenee hyödyntämään niitä vissejä heikkouksia, joita kullakin mahdollisella vastustajalla on?

Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kattaa mielestäni hyvin valmistautumiskeinot laajaan temppusarjaan valmistautumiseen. Kansakunnan henkistä kriisinsietokykyä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan poliittisesta ja sosiaalisin keinoin tapahtuvasta painostuksesta.


4. Kuinka todennäköistä on että Venäjän tavoitteena on todellakin liittää Krimin niemimaa Venäjään? Vai onko kyseessä jonkunlainen painostus Ukrainan sisäpoliittista tilannetta kohtaan?

Venäjän tavoite tuskin, ainakaan alussa, on ollut Krimin niemimaan liittäminen Venäjään. Täytyy muistaa, että tilanteen kehittyessä myös tavoitteita päivitetään. Ensisijainen tavoite lienee ollut Ukrainan painostaminen Moskovan poliittiseen tahtoon, tarvittaessa vaikka sitten valtaamalla koko Krimin niemimaan. Tähän Venäjällä on edelleen valmiudet. Venäjä käyttää tässä tilanteessa Krimin venäläisväestön julistamaansa ahdinkoa oikeutuksenaan Ukrainan painostamiseen, laajemmassakin määrin.


5. Mikä kansainvälisen politiikan teoria sopii parhaiten Ukrainan kriisin sekä erityisesti siihen liittyvien Venäjän toimien hahmottamiseen?

Venäjän toimia on selkeintä tarkastella voimapolitiikan teorian näkökulmasta. Maa käyttää sotilaallista voimaa ulkopolitiikkansa hoitamiseen. Klassisen poliittisen realismin kyky selittää Venäjän näkemyksiä lienee teoriakoulukunnista paras. Suosittelen luettavaksi tänään keskiviikkona Helsingin sanomien vieraskynässä olevaa strategian laitoksen pääopettajan Jyri Raitasalon kirjoitusta.


6. Jos Ukraina hajoaa osiin, mistä eu taikoo tynkä-Ukrainalle tarvittavat miljardiluokan avustukset? Ellei tämä onnistu, minne mahd. pakolaisvirta suuntautuu?

Talouskriisistä toipuvan Euroopan kyky mittaviin tukitoimiin Ukrainan suhteen ovat todella rajalliset. Nyt luvatut, vain muutaman kymmenen miljoonan euron luokkaan yltävät tukipaketit tuskin riittävät, ainakaan siinä tilanteessa, että Ukraina jakautuu kahtia. Yhdysvaltojen tuki korostuisi huomattavasti tällaisessa tilanteessa. Pakolaisvirrat alkavat maan sisällä ensiksi ja suuntautuvat vasta sitten naapurimaihin. Todennäköisesti Valko-Venäjä ei olisi ensisijainen kohde.


7. Ovatko muut valtiot nostaneet valmiuttaan, ja millä tavoin?

Ukrainan naapurimaista Natoon kuuluvat maat ovat kokoontuneet artikla 4.:n edellyttämiin neuvotteluihin. Puolan koolle kutsuman kokouksen tuloksia ei ole julkistettu. Edellisen kerran artikla 4.:n neuvotteluiden jälkeen parannettiin Turkin valmiutta torjua Syyriasta tulevaa uhkaa Saksan, Hollannin ja Yhdysvaltojen alueelle tuomilla Patriot-järjestelmillä.


8. Miten pitkälle Venäjä on valmis menemään toimissaan saavuttaaksen sille edullisen lopputuleman Ukrainan kriisiin?

Tätä on hyvin vaikea arvioida. Pitäisi ennakoida tilanteen kehityksiä ja Venäjän reaktioita. Krimin niemimaan miehittäminen onnistuisi vielä kohtuullisen helposti, eikä Venäjä silloin vielä tunkeutuisi Ukrainan ”omalle” maaperälle. Ei pidä aliarvioida jonkinlaisen silmänkääntötempun mahdollisuutta. Näinhän kävi esimerkiksi Syyrian kemiallisten aseiden tapauksessa, jossa Yhdysvaltojen ei tarvinnut iskeä maahan sotilaallisesti, Venäjä piti pintansa Syyrian suvereniteetin suhteen ja Bashar al-Assad pysyi vallassa. Samalla myös Ranska piti lupauksena tuesta Syyrian oppositiolle.

Kaikki säilyttivät kasvonsa. Tämä kasvojen säilyttämisen tarve yhdistettynä laajan aseellisen konfliktin välttämiseen lienee myös yksi olennaisimmista tavoitteista tämän kriisin yhteydessä.


9. Miten arvioit Suomen Nato-suhteen vaikuttavan turvallisuuspoliittiseen asemaamme nykytilanteessa? Olemmeko Venäjän silmissä vihollismaa mutta ilman todellista selkänojaa Natolta?

Tuskin Venäjä näkee Suomea vihollismaana. Niin kauan, kun Suomi on Naton ulkopuolella, voidaan Nato-suhdetta ja sen kehitystä pitää painostuskeinona. Jäsenyyden toteutuessa siitä tulisi de facto -totuus, eikä sillä sen jälkeen voisi enää spekuloida tai käydä kauppaa. Venäjä ei toistuvasti ole jatkanut näkyvää painostusta asialla enää liittymisen jälkeen, esimerkkinä Itä-Euroopan maiden liittyminen.

Kuten Ukrainan, ja osittain myös Georgian, tapaus on osoittanut, kumppanuus ei tarkoita sotilasliiton eduista hyötymistä.


10. Koska Venäjälle tärkeä Euraasian-unioni on hajoamassa Ukrainan liikkuessa lännen suuntaan ideologisesti, onko Krimin niemimaan valtaaminen pitkään suunniteltu venäläinen varotoimi sotilaallisen hallinnan varmistamiseksi Mustanmeren alueella ja etelärajoilla vai tilanteen suoma mahdollisuus Ukrainan uuden hallinnon ollessa vielä epävarma?

Koska Venäjän hallinto tekee päätöksensä täysin piittaamatta länsimaiden ja omien kansalaistensa mielipiteistä, voidaanko olettaa että se pitää sanansa Ukrainan jakamattomuudesta vai jatkuuko venäjän alueellinen invaasio Krimin niemimaalta Itä-Ukrainaan?


Suurvallan asevoimat ovat varmasti suunnitelleet tällaisen operaation valmiiksi. Perustuen Venäjän doktriineihin ja turvallisuuspoliittiseen ajattelutapaan, he todennäköisesti kokivat tämän toimintavaihtoehdon tehokkaimpana voimannäytön keinona. Pitää muistaa, että laajemmalla tasolla toistaiseksi voimaa on vasta näytetty, ei niinkään käytetty eli emme voi puhua, ainakaan vielä, sodasta.

Venäjällä ei ulkopuolisten mielipiteellä, erityisesti paheksunnalla, ole juurikaan merkitystä. Luonnollisesti Venäjälle on kuitenkin tärkeää se, miten voimakkaana muut valtiot sen näkevät. Ainoa suurvaltojen, niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin, pelko on joutua tavalla tai toisella nöyryytetyksi kansainvälisen yhteisen ja omien kansalaisten silmissä. Omille kansalaisille voi toki syöttää tehokkaasti omaa viestiään, mutta kansainvälisesti se ei enää nykypäivänä tahdo onnistua.


11. Syntyykö alueella aseellista konfliktia, huomioiden kuinka ukrainalaisjoukot loikkaavat Venäjän suojiin?

Jos konflikti alueella eskaloituu sotilaallisiksi yhteenotoiksi, ukrainalaisten kynnys osallistua samaa etnistä alkuperää olevien vastaiseen taisteluun on todennäköisesti korkea. Krimin alueella ei ole samanlaista koston perinnettä tai tarvetta, kuin eräissä muissa alueellisissa konflikteissa on nähtävissä.


12. Millaisia valmiustoimenpiteitä on tapahtunut/tapahtuu itä-euroopassa? Baltian maat, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria noin etupäässä?

Katso vastaus kysymykseen 7. Itä-Euroopan maiden mahdollisesta valmiuden kohottamisesta minulle ei ole tarkempaa tietoa.


13. Mitä tapahtuu Putinin halllinnolle jos Venäjä painostetaan perääntymään Ukrainassa?

Putinin hallinto joutuu kovan haasteen eteen keksiessään selitystä ja tietä ulos pattitilanteesta, jos sen arvovalta kokee kolauksen Ukrainan suhteen. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti autoritaarisia toimia, ehkä voimakkaitakin sellaisia, jotka saattaisivat lisätä kansan tyytymättömyyttä hallintoon.


14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?

Hyvin.


15. Tiedetäänkö loikanneiden ukrainalaissotilaiden olevan aidosti lojaaleja Krimin aluehallinnolle/Venäjälle? Ottavatko nämä joukot osaa e.m. hallinnon toimintaan niemimaalla, vai ovatko kuitenkin valvottuina käytännössä panttivangin asemassa?

Tiedetäänkö Ukrainan armeijan johdon olevan lojaali nykyiselle hallinnolle? Onko armeijan johdossa tapahtunut Janukovitšin syrjäyttämisen jälkeen henkilövaihdoksia?


Loikanneet sotilaat lienevät aina hieman kyseenalaisia lojaliteetin suhteen. En usko, että heitä voidaan käyttää kovin paljon muuhun kuin propagandaan.


Ennen tapahtumien eskaloitumista silloinen presidentti Janukovits erotti asevoimien komentajan Zamanan. Hän oli ilmoittanut vastustavansa kansalaisten oikeuksien rajoittamista asevoimin. Tietojen mukaan presidentin aloittama terrorismin vastainen kampanja olisi kirvoittanut komentajan mielipiteitä. Kampanja olisi antanut perusteet esimerkiksi mielenosoittajien vangitsemiselle. Asevoimat olivat siihen asti pysyneet varuskunnissaan erossa tilanteesta.

Tämä on tietojeni mukaan merkittävin muutos asevoimissa tämän kriisin yhteydessä.


16. Millä tavoin Ruotsi tulee muuttamaan puolustustaan tulevaisuudessa. Tullaanko kansalliseen puolustukseen panostamaan enemmän?

Ruotsissa jo viime vuonna alkanut keskustelu puolustuksen tilasta on saanut lisäpontta. Tälläkin viikolla asiaan liittyen on käytetty monta arvovaltaista puheenvuoroa, mukaan lukien puolustusministerin toimesta. Mahdollisten Nato-jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen voitaisiin laskea uudeksi avaukseksi kansallisen puolustuksen parantamiseksi.


17. Onko Ukrainan armeijan upseerien etnisestä taustasta tietoa? Onko etnisellä taustalla ollut merkitystä upseeriksi koulutettavien valinnassa tai upseerien uralla etenemisessä?

Vaikka tällaista on tapahtunut, Venäjän opettamana tai ilman, esimerkiksi Syyrian asevoimissa, varmaa tietoa ei ole olisiko Ukrainassa menetelty samoin tavoin. Hyvin mahdollista, mutta ei siis varmaa.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?

Hyvin.


Liekö sitten niin hys-hys asiaa ettei tätä voinut avata kuin yhdellä sanalla?
 

Tvälups

Ylipäällikkö
14. Miten Suomessa on valmistuttu ns. tunnuksettomien sotajoukkojen vastatoimintaan?

Hyvin.


Liekö sitten niin hys-hys asiaa ettei tätä voinut avata kuin yhdellä sanalla?
Olen keskustellut asiasta lukuisien virassa olevien sekä eeveepee-statuksen omaavien sotilaiden (au, ou, erikups, kadups) kanssa.
Kapt Olli Teirilän vastaus "hyvin" on aiheuttanut röhönaurua kolmannella -efektin jokaisessa kanssakeskustelijassa (kera krokodiilinkyynelten).
Vastaus menee kategoriaan:
Jos et tiedä mitä teet - hyökkää!
Jos et tiedä miten hyökkäät - koukkaa!
Jos et tiedä kuinka koukata - koukkaa vasemmalta!

En minä ilkeyttäni tätä kysynyt vaan tahdoin tietämystä varautumisen asteesta. Valitettavasti se paljastui.
 

koponen

Kenraali
Tvälups viesti voi olla oikeutettu tai sitten hyvin epäoikeudenmukainen. Tunnuksettomien joukkojen hanskaaminen on varhaisen ja säädösperustaltaan hähmyisen vaiheen asiaa. Jos / kun on tehty järjestelyjä ja suunniteltu toimenpiteitä, niiden avaaminen olisi kiistatta haitallista onnistumiselle.

Muunkin kuin reippaan alueiden valtaamiseen tähtäävän hyökkäyksen torjuntaan liittyvää suunnittelu- ja valmistelutyötä taidetaan kuitenkin tehdä kun tällaiselle perusressullekin haituvia asiasta roiskuu, ja hyvä niin. (Ja sitten voisin olla jotain mieltä tietystä osasta ulkoisen turvallisuuden virkamiehiä, näistä ns. syvän rauhan ajan sotureista... mutta siitä ehkä lisää joskus.)
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Vaan piruako moisilla suunnitelmilla tekee jollei niitä ole jaettu ja harjoiteltu edes kantahenkilökunnan taholla?

Niin sodit kuin harjoittelet.


Sitä voidaan suunnitella, kouluttaa, harjoitella, varustautua ja varautua vaikka minkämoisiin panssarilauttojen torjuntaan, mutta ellei nyt nähtyyn Krimin tyyliseen -tunnuksettomien asemiesten- torjuntatoimintaan ole varauduttu niin hellurei!
Aivan yhdenveroista kuin taloyhtiöiden palo- ja pelastussuunnitelmat. Ovat olemassa, mutta arvottomia ellei niitä ole harjoiteltu.
Pöytälaatikkosuunnitelmat eivät ole minkään arvoisia SHTF -tilanteessa.


Esimerkillinen skenaario: ns. tunnuksettomat asemiesjoukkiot piirittävät yhden päivän aikana edus-, pääesi-, rajaesi- sekä aselajien esikunnat sekä mahdollisesti valmiusprikaatien varuskunnat. Mitä -ttua tapahtuu ja tehdään?! Kuka johtaa palettia tässä vaiheessa ja millä tavoin? Onko varuskunta- ja varikkokentän supistaminen (yhden korin taktiikka) tällöin osoittautunut kuinka älykkääksi?

Toisaalta Venäjän röyhkeys yllätti näemmä koko länsimaailman ns housut kintuissa, että ruususen unoset toivottavasti katkeavat niin maailmalla kuin meilläkin.
 
Viimeksi muokattu:

Vonka

Supreme Leader
Tvälups viesti voi olla oikeutettu tai sitten hyvin epäoikeudenmukainen. Tunnuksettomien joukkojen hanskaaminen on varhaisen ja säädösperustaltaan hähmyisen vaiheen asiaa. Jos / kun on tehty järjestelyjä ja suunniteltu toimenpiteitä, niiden avaaminen olisi kiistatta haitallista onnistumiselle.

Muunkin kuin reippaan alueiden valtaamiseen tähtäävän hyökkäyksen torjuntaan liittyvää suunnittelu- ja valmistelutyötä taidetaan kuitenkin tehdä kun tällaiselle perusressullekin haituvia asiasta roiskuu, ja hyvä niin. (Ja sitten voisin olla jotain mieltä tietystä osasta ulkoisen turvallisuuden virkamiehiä, näistä ns. syvän rauhan ajan sotureista... mutta siitä ehkä lisää joskus.)
Tvälups kalastaa. Ei tipu. Tipu. Tipu. Tiuku.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Eipä siinä sitten mitään. Olkaamme sangen iloisia saamastamme vastauksesta "HYVIN" ja jatkakaamme entiseen malliin.

Vihjeeksi kaikille päättäjille: aivan sama kuka kysyy ja mitä kysyy. Vastaa vain: Hyvin
 

ajs178

Ylipäällikkö
Eipä siinä sitten mitään. Olkaamme sangen iloisia saamastamme vastauksesta "HYVIN" ja jatkakaamme entiseen malliin.

Vihjeeksi kaikille päättäjille: aivan sama kuka kysyy ja mitä kysyy. Vastaa vain: Hyvin
Itse kanssa ihmettelen, että kuka ja mikä joukko pystyy vastaamaan tähän skenaarioon Suomessa? Onko meillä muka yhtään maavoimien joukkoa 24h korkeassa valmiudessa? Rajavartiolaitos ehkä? Mutta eivätkös he ole kaukana rajoilla, entä sisämaassa? Kun joku muu on sanonut, ettei varusmiehiä käytetä taistelutehtäviin - vasta kun siirtyvät reserviin, niin sitten käytetään. Ei ole aikaa perustaa joukkoja, pitää olla heti käytössä. Poliisin karhu-ryhmä? Sitäkö käytetään? Ihmettelen syvästi.... kyllä pitäisi olla kantahenkilökunnasta ja sopimussotilaista koottu parin tuhannen miehen maavoimien erikoisjoukko olemassa, joka olisi aina korkeassa valmiudessa. Onko tällaista?
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Niin, meille on kerta toisensa jälkeen vakuutettu, että sotilaallinen kriisi ei synny hetkessä, meillä on kuukausia aikaa varautua, nostaa valmiutta ja loppuvaiheessa käynnistää liikekannallepano. Nyt Venäjän länsirajalla pohjoisesta etelään on ilmeisesti yli 100 000 sotilasta "harjoitusten" jälkeisessä valmiudessa ja Ukrainan osalta jopa pelätään hyökkäystä. Jos (tällä hetkellä) tuntemattomasta syystä Venäjä päättäisi hyökätä Baltiaan tai jopa Suomeen, emme ehtisi käytännössä tehdä mitään ennenkuin strategiset kohteemme olisi vallattu tai ainakin tuhottu. On mielenkiintoinen ajatusleikki pohtoa, millainen uhan tulee olla, jotta nostaisimme näyttävästi valmiutta. Turha lienee kuitenkaan odottaa, että veli venäläinen ilmoittaisi meille, että nostakaa nyt ihmeessä sitä valmiutta, aiomme hyökätä kolmen kuukauden kuluttua Suomeen.

Älkää ymmärtäkö minua väärin, en minäkään olisi tässä tilanteessa käynnistänyt liikekannallepanoa, mutta tajuan, että huomenna se olisi saattanut olla myöhäistä.

Ja tässä tullaan taas siihen liittoutumiseen ja riittävän suureen ammatisotilaiden määrään, joiden valmiutta voi nostaa ilman mediasirkusta!
 

Vonka

Supreme Leader
Eipä siinä sitten mitään. Olkaamme sangen iloisia saamastamme vastauksesta "HYVIN" ja jatkakaamme entiseen malliin.

Vihjeeksi kaikille päättäjille: aivan sama kuka kysyy ja mitä kysyy. Vastaa vain: Hyvin
Kunhan kiusasin. En minä ainakaan tiedä.

Periaatteessa poliisi saisi nopeasti ainakin pääkaupunkiseudun aktiivireserviläisistä tukea, jos heidät otetaan mukaan peliin. Harjoitelleet sitä just.
 
Top