@Maaseudun tulevaisuus
Pekka Toverin mukaan Ukrainalla on nyt vain yksi keino lamauttaa Venäjän puolustus – ”Muuten joudutaan pian hyökkäämään jalkaväellä puskia pitkin”
Pekka Toveri ei usko, että Ukraina pystyy valtaamaan koko miehitettyä eteläosaansa. Silti läpimurto voisi pakottaa Venäjän rauhaan
Hitaalta ja tuskaiselta näyttää, tiivistää kenraalimajuri evp. ja kansanedustaja (kok.) Pekka Toveri Ukrainan sodan tilanteen.
”Ukraina etenee pikkuhiljaa Robotynen suunnalla kaakkoon ja lounaaseen. Selkeitä viitteitä isommasta läpimurrosta nopeasti ei ole nähtävissä”, Toveri toteaa.
Toveri mukaan Ukraina tarvitsisi huomattavasti enemmän tykistötulta ja tykistön ampumatarvikkeita. Nyt eri lähteissä on ollut viitteitä, että ukrainalaiset joutuisivat rajoittamaan ampumatarvikkeiden käyttöä.
”He käyttävät nyt noin 5 000–7 000 kranaattia päivässä. Ukraina voisi käyttää enemmänkin, jos saisivat lisää ammuksia.”
Tykistön lisävoimalla ukrainalaiset pystyisivät lamauttamaan venäläisen tykistön ja puolustuksen. Tämä taas loisi edellytyksiä työntää panssarijoukkoja syvyyteen.
”Nyt voimat eivät vaan näytä riittävän siihen. Jos katsoo koko tuhannen kilometrin rintamalinjaa, niin voimasuhteet ovat aika tasan. Ukrainalla ei ole selkeää ylivoimaa. Se on ongelma.”
Ukrainan sota on kestänyt yli puolitoista vuotta. Länsi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa, mutta tämän tästä eri maissa nousee epäileviä ääniä tuesta.
”Tyypillisesti länsimaalaiset ihmiset ovat luvattoman lyhytpinnaisia. Kaikki tulokset halutaan nopeasti, ja nyt kun sota on jatkunut pitkään, niin lännessä on tiettyä sotaväsymystä havaittavissa.”
Toveri painottaa, että Ukrainan taistelukyky perustuu siihen, kuinka paljon maa saa aseapua lännestä.
”Maa yrittää rakentaa omaa puolustusteollisuuttaan, mutta se on koko ajan Venäjän tulen alla ohjusten ja lennokkien iskiessä rintamalinjojen taakse. Tilanne ei ole helppo.”
Vaikka Ukraina on edennyt hitaasti, niin Toverin mukaan vieläkään ei ole kokonaan suljettu pois sitä, että maa voisi onnistua läpimurrossa. Ennen sateita ja talvea Ukrainalla on 4–8 viikko aikaa.
Jos Venäjän puolustus romahtaisi, niin Ukraina pääsisi tunkemaan panssareita ja muita mekanisoituja joukkoja syvyyteen.
”Vaikka murto tulisi, niin tuskin Ukrainalla on kykyä vallata koko eteläistä rantamaata. Jos se tapahtuisi, niin se voisi pakottaa jopa rauhaan. En kuitenkaan usko siihen tämän vuoden puolella.”
Jos venäläisten puolustus ei murru, niin ukrainalaiset jatkavat nikertämistä eteenpäin.
”Ukrainalaiset ovat jo sanoneet, että vaikka sateet ja talvi tulevat, niin he jatkavat hyökkäystä. Sitten ei hyökätä panssareilla aukeaa pitkin, vaan jalkaväellä pusikoita pitkin.”
”Venäläiset halutaan pitää jatkuvasti pinteessä, jotta heillä ei olisi kykyä rakentaa syvyyteen puolustusasemia. Valitettavasti he kyllä tekevät sitä koko ajan. Esimerkiksi päähyökkäyksen suunnassa Tokmakin seudulle nousee jopa kantalinnoituksia ja betonisia asemia. Tilanne ei näytä helpolta.”
--
Katso tekoja, älä sanoja - sanotaan ryssästä. Sama pätee tottakai myös länteen. Suuria sanoja Ukrainan puolesta. Liian vähän tekoja. Sotaan sekaantuminen, 'liikaa' ryssän lyöminen ja Ukrainan täydellinen voitto pelottaa, koska eskalaatio. Sotatarviketuotanto maksaa: ei pysty kun on tämä taantumakin. Ja Ukraina kuitenkin on siellä 'aika kaukana'.
Toki Länsi puhuu Krimin ja muiden alueiden kuuluvan Ukrainalle. Mutta mitäpä muutakaan se voisi julkisesti sanoa. YK:n peruskirja jo velvoittaa puhumaan tunnustettujen rajojen koskemattomuudesta. Kauniita sanoja. Retoriikkaa oikeudenmukaisuudesta, tavoitteet korkealle, niin rauhanneuvottelu aikanaan ehkä päätyy parempaan 'kompromissiin'.
Arvostan kovasti palstan Ukraina-henkisyyttä. Mutta reaalipolitiikan todennäköistä on, että sota päättyy Jatkosodan kaltaiseen lopputulokseen, jossa Ukraina menettää alueita. Ensi vuosi vielä sodittaneen. Ukraina ansaitsisi voittaa. Toivottavasti Ukraina jaksaa ja yllättää. Se mahdollisuus tosin on pääosin lännen heikolta näyttävän päättäväisyyden - tukitekojen - varassa.