Ahnetta länttä uhkaa Ukrainassa ahneen loppu
Jos Ukraina häviää puolustussotansa Venäjää vastaan, Venäjä uusintaa sotavoimansa, etsii seuraavan iskukohteen ja vakiinnuttaa itselleen uuden, ympäristöriskeistä piittaamattoman öljykaupan varjolaivaston.
61a2cbe6221e0638c1e941fc377aeccf.jpg.webp
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on käynyt monta kertaa Yhdysvalloissa puhumassa apupakettien puolesta. Ukrainan avustaminen tapaa takellella republikaanien nurkkapatriotismin ja opportunismin vuoksi. Syyskuussa Zelenskyi tapasi presidentti Joe Bidenin, ja tällä viikolla Zelenskyi on jälleen Washingtonissa. KUVA: JIM WATSON / LEHTIKUVA
Helsingin Sanomat
2:00
A
hneus ja saituus. Kaksi inhimillistä syntiä, jotka voivat tuottaa Ukrainassa tuloksen, jota ahneet ja saidatkaan eivät halua.
Länsimaat lähtivät tukemaan Ukrainan sotaa kitsastellen. Tukeen rakennettiin portaita, joita ei kuulemma voinut ylittää ilman, että ylityksistä koituisi lännelle vakavia – mahdollisesti aseellisia – seurauksia. Askel toisensa jälkeen kuitenkin edettiin, rajat ylitettiin, eikä mitään merkillistä tapahtunut.
Jo empiminen oli voitto Venäjälle. Venäjän päättäjät pystyivät kuittaamaan, että lännessä kuunnellaan venäläisiä varoituksia ja pelätään. Venäjä on rakentanut arvovaltansa arvottomuudelle: itää ei tarvitse rakastaa, riittää kun sitä pelätään.
Ukrainan asema olisi nyt paljon helpompi, jos lännen nykyinen materiaalinen tuki olisi tullut heti alusta lähtien eikä tipoittain kuukausien ja vuosien kuluessa. Saitojen tuki kitsastuu entisestään, kun taantuma valtaa länttä ja suklaakonvehteja syövät huokailevat olevansa niin kovin väsyneitä sotaan. Ukrainan aseet ja ammukset käyvät vähiin.
Venäläisestä energiasta irtoaminen oli lännessä vaikeaa ahneuden vuoksi. Esimerkiksi Saksa rakensi energia- ja teollisuuspolitiikkansa halvan venäläisen energian varaan. Saksa harasi vastaan, kun venäläisestä kaasusta ja öljystä yritettiin irti. Maksaa liikaa, voihki Saksa – vientiyritys, joka käyttää valtion statusta. Saksassa laskettiin, että kansantalous romahtaa, jos kaasun tulo katkeaa. Vaikka putket katkesivat, ei Saksa tietenkään romahtanut. Jos kaasuputkia ei olisi räjäytetty, Saksa ei todennäköisesti olisi kitsauttaan kyennyt irtoamaan putkikaasusta.
Sama ahneus elää läntisissä yrityksissä. Lähes kaikki pohjoismaiset yritykset ovat tulleet pois Venäjän markkinoilta. Monille vetäytyminen oli vaikeaa mutta välttämätöntä, sillä tuotteiden päämarkkinat olivat Pohjoismaissa. Siellä kuluttajat olivat valveutuneita ja valmiita boikotteihin. Raha ajaa porsaatkin kotiin.
Mitä etelämmäs Euroopassa menee, sitä vähemmän kuluttajaa kiinnostaa boikotoida niitä yrityksiä, jotka pysyvät Venäjällä. Kun painetta ei ole esimerkiksi Ranskassa, monet ranskalaiset yritykset tekevät Venäjällä rahaa – jopa ahnehtimalla Venäjältä poistuneiden yritysten markkinaosuuksia.
Ja kun Kansainvälinen olympiakomitea päätti sallia venäläisten urheilijoiden osallistumisen Pariisin olympialaisiin, takana oli ahneus eikä jalo urheiluaate. Olympialaiset ovat valtava bisnes, eikä sitä haluta rasittaa moraalisilla kannanotoilla. Ei kannata odottaa, että yritykset vetäytyisivät kisoja koskevista mainossopimuksistaan moraalisyistä. Paras toivo lienee siinä, että Venäjä jää loukkaantuneena kotiin, kun se ei saa soittaa kansallislauluaan.
Jo empiminen oli voitto Venäjälle.
Tuoreimmat näytöt ahneudesta tulevat öljykaupasta. Kun länsi määräsi venäläiselle laivatulle öljylle hintakaton, järjestely puri aluksi. Venäläisestä öljystä ei saanut maksaa yli 60:tä dollaria barrelilta. Samalla päätettiin, että tätä kalliimpaa öljyä laivaaville yrityksille ei voi antaa vakuutuksia. Näin pienennettiin Venäjän sotimista ruokkivaa rahavirtaa.
Hintakatto on pettänyt. Venäjä on hankkinut vanhoja tankkereita, jotka vievät öljyä ilman vakuutuksia. Venäläisöljystä maksetaan selvästi yli kattohinnan. Öljyä menee muun muassa Aasiaan, ja osa viennistä kiertää erilaisten öljyn alkuperää häivyttävien operaatioiden kautta länteen. Läntisten tietojen mukaan erityisesti Kreikassa on harmaita laivauksia tarjoavia yrityksiä.
Venäjä on ehkä tehnyt virheen valitessaan ykkösstrategiansa. Lännessä pelkokin kalpenee ahneuden rinnalla. Eikä Venäjän tarvinnut ahneutta edes ruokkia. Kun länsi lähti luomaan Venäjän-vastaisia pakotteita mutta jätti niihin riittävästi reikiä ja pehmeitä kohtia, länsi ruokki omaa ahneuttaan. Pieni puute kun tapaa nostaa hintoja.
Jos Ukraina häviää sodan, ahneella on paskainen loppu. Venäjä uusintaa sotavoimansa, etsii seuraavan iskukohteen ja vakiinnuttaa itselleen uuden, ympäristöriskeistä piittaamattoman öljykaupan varjolaivaston. Tämä lopputulos olisi lännelle uskomattoman kallis.
www.mtvuutiset.fi
yle.fi
.
www.hs.fi
ubn.news
