missileman
Kenraali
Dimasta vähän huumoripätkää
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ammuin armeijassa 30mm konetykillä ja MP-T (multi purpose with tracer) ammuksella muistaakseni noin 1 km päässä olevaa BMP-1 runkoa. Se meni kyljestä läpi kyllä ja sisusta oli täynnä sirpaleita (muistaakseni oli 5 laukauksen sarja). Eli nuoli on ehkä vähän turha BMPtä vastaan, varsinkin kyljestä. Tosin tuossa ammuksessa voi olla enemmän läpäisyä kuin Bradleyn 25 mm HE:ssa.Olisikohan napsuneet puihin tai ottaneet niistä ainakin kimmokkeet? Matkakin on niin lyhyt, että ei oikein voi ”jäädä lyhyeksi”. Onko 100m?
Ilmeisesti joku HE tai HE-I ammus kun räjähtelevät noin kirkkaasti puuhun ja/tai maahan osuessaan. Metsässäkin alkaa kytemään. Lopussa kylkeen/perään osuessaan näkyy enää pelkät osumat, ohilaukauksia ei enää näy. Joko tuli on siinä kohtaa todella tarkkaa tai sitten ampuja ymmärsi vaihtaa pst-nuoleen. Veikkaan jälkimmäistä tai oikeastaan molempia.
Ja tulee siinä rypälekin lopussa taivaalta.
Juuri näin. Siksi ammusilmatorjunnan kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Pelkillä ohjuksilla ei näköjään pärjää nykysodassa.Jos esimerkiksi Shahed maksaa $25000 ja Stinger $400000, niin myös jokainen ohjuksella alasammuttu Shahed on tappio Ukrainalle: vaihtosuhde on aivan helvetin huono, jos yhden IT-ohjuksen hinnalla saa 16 itsemurhamopedia. Tilanne on tietysti parempi, jos merkittävä osa pudotuksista tuotetaan ammusilmatorjunnalla. Toisaalta, Shahedin tuhoaminen Patriotilla on aivan erityisen kallista ja näitäkin tapauksia on ollut uutisissa. Pistemaalit voinee suojata myös riittävän tehokkaalla GPS/GLONASS-häirinnällä mutta kaupungin kokoiseen maaliin ryssäkin osuu pelkällä inertianavigoinnilla. Eli Shahedeja ei voi läpikään päästää, koska se vasta kalliiksi tuleekin...
Nyt jää red dot design award saamattaJäreämpää ja ilmeisesti jopa "edullista" dronea Ukrainasta. 32-70kg räjähdekuormaa ja jopa 750km range. 100kpl per kk kapasiteetti jo nyt, mutta jopa 500kpl/kk mahdollista.
Twitteriin linkki
Miten se on tuo vaihtosuhde tulevaisuudessa. Suomi taisi ostaa F-35:ia 10-15 miljardilla. Millainen se on noiden hävittäjien tulevaisuus, kun menemme tässä viitisen vuotta tässä eteenpäin.Juuri näin. Siksi ammusilmatorjunnan kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa tärkeää. Pelkillä ohjuksilla ei näköjään pärjää nykysodassa.
Hävittäjä on aivan liian nopea ja usein myös liian korkealla että halvalla massatuotetulla dronella olisi mahdollista osua kuin aivan satumaisella tuurilla. Lisäksi torjunta vaatii että hävittäjä kyetään havaitsemaan. F-35 on tuossa puolessa paras tällä hetkellä tilattavissa oleva kone. Kaiken lisäksi sen kehityspolussa on jo varaus laserille, jolla se voi tuhota droneja vailla huolta ammusten riittävyydestä. Toki riski kehityksen venymisestä on todellinen, mutta ei se ole ainakaan pienempi niillä koneilla joille sellaisen kehitystä ei ole edes suunniteltu vielä.Miten se on tuo vaihtosuhde tulevaisuudessa. Suomi taisi ostaa F-35:ia 10-15 miljardilla. Millainen se on noiden hävittäjien tulevaisuus, kun menemme tässä viitisen vuotta tässä eteenpäin.
Aavistus on että hävittäjien ja dronelaitteiden torjunta kehittyy rajusti muutaman vuoden sisään. Skenaariona vaikka että onnistuuko hävittäjien torjunta älykkäillä halvoilla törmäys droneparvilla tai muulla sen tapaisilla. Ruudin ja ydinaseiden keksimisen jälkeen autonomiset järjestelmät tulevat muuttamaan sodankäynnin mullistavalla tavalla. Oliko niin että Ukraina tuotti ihan järjettömän määrän droneja tällä hetkellä ja siinäkin oli puolet liian vähän mitä kentälle menisi. Tuon luvun ymmärtää, kun katsoo että yksittäisen sotilaan tappamiseen käytetään muutaman sadan taalan laitteita vs. perustykistökranaatti joiden hinta alkaa vissiin lähentelemään kymppitonnia. Parviälymenetelmiä ei ole vielä nähnyt mutta ei kauan mene kun ne ilmestyy rintamalle myös. Toivoisin todella että Puolustusvoimat olisi tuossa etulinjan kehityksessä mukana, mutta aavistus on että takamatkalla ollaan kehityksessä.
Laskin Andrew Perpetuan tappiolistauksista viimeiseltä 10 päivältä 21 ukrainalaisten venettä (mitä sitten ikinä ovatkaan), joten itse en tähän sinun joki-teoriaasi tai edes tuohon sillanpään menestymiseen usko. Valitettavasti.Jos vielä suotte mulle yhden karttalangan tästä Khersonista niin tässä se tulis.
Kirjottelin aiemmin tästä Krynkystä ja sen merkityksestä Ukrainalle, mutta se joen ylitys niiltä paikkeilta ei ole kyllä järkevää nyt kun on tullut katseltua lisää karttoja. Nimittäin noilta paikkeilta jos mennään yli joudutaan kohtaamaan taas ryssän linnoituksia pitkin teitä.
Paras paikka ylitykselle koko tällä miehitetyllä alueella tulee omasta mielestä tässä:
Eli Nova Kakhovkan padon yläpuolelta.
Nyt kun pato on rikottu on padon yläpuolelta tuollut esiin isojakin hiekkasärkkiä ja joen leveys on kaventunut tässä kuvan kohdassa noin 250 metriin. Punaiset viivat ovat jokien ylityksiä. Mahdolliset reitit ovat joko keltaista viivaa pitkin tai sitten sinistä viivaa pitkin, jos maa kantaa niin molemmatkin käy tietysti.
Katso liite: 89005
Syy tuohon ylityspaikkaan löytyy tästä kuvasta. Kuvasta nähdään että tuolla alueella ei ole yhtään ryssän linnoitusta tai panssariestettä (ainakaan kuvien mukaan, paikka on toisaalta sen suhteen huono että tuolla on paljon asutusta ja näin ollen ryssälle loistavia piilopaikkoja estää hyökkäys) reitin pituus Asovanmeren rantaan viistosti leikaten on 130 kilometriä. Tällä reitillä on ensimmäinen isompi kylä/kaupunki 90 kilometrin päässä Dneprjoelta, paikan nimi Novotroitske.
Katso liite: 89007
Vaikka jäätäisiin Novotroitskeen jumiin niin sieltä käsin pystyttäisiin katkaisemaan jo aika hyvin huoltoreittejä etelärintamalle kuten myös Khersonin alueelle.
Katso liite: 89008
Jos ajatellaan mikä idea noilla padon alapuolisilla sillanpääasemilla on, niin yksi ajatus voi olla myös se, että Ukraina yrittää saada tämän keltaiseksi merkityn tien vasemmalle puolelle mahdollisimman paljon ryssän kalustoa ja miehistöä jumiin. Ja kun hyökkäys lähtee jäävät nämä joukot ja kalustot mottiin meren ja Ukrainan kiilan väliin. Luultavasti Ukraina lähtisi ensiksi "yrittämään" padon alapuolisilta sillanpääasemilta hyökkäyksiä joilla hämättäisiin ryssää, jolloin päähyökkäys tulisi ylempää padolta, eli tuolta merkitystä kohdasta padon yläpuolelta.
Mitä tälläinen hyökkäys sitten vaatisi? En tiedä, en ole alan ammattilainen, mutta sen tiedän, että Ukrainalla on mahdollisuus vaikuttaa veden virtaukseen Dneprjoessa ja jos virtausta lasketaan isosti hyökkäystä edeltävänä pakkasjaksona niin tuosta hikkasärkästä voisi saada vielä paremmin kantavan, voi myös olla ettei mitään pakkasjaksoja tai virtauman alenemia edes tarvita.
Mutta Ukrainalla on todellakin kiire. Ryssä miinoittaa ja linnoittaa tuota aluetta kiihtyvää tahtia vasenta rantaa on DeepStateMapin mukaan alettu linnoittamaan etelästä ylöspäin, joten tällä tiellä ei VIELÄ ole isompia linnoituksia tehty.
Aikaa tämän hyökkäyksen totetuttamiseen näillä vehkeillä on omasta mielestäni tämä talvi ja siltikin se on aivan helvetin uhkarohkea, mutta ehkä tarpeellinen veto?
Jos tämä onnistuisi niin ryssä olisi aivan sekaisin ja vielä kun hyökkäyksen on välttämättä ajoituttava ennen ryssän maaliskuun teatteria niin tästä voisi tulla jo ryssälässä isompaakin melskettä.
Ei siis ihme, että Ukraina panostaa "varjoissa" pikkuhiljaa tähän vasemman rannan haltuunottoon - kuitenkin niin vähän kerralla (vielä) ettei ryssä laita sinne isompia joukkoja.
Itse panostan tälle ratkaisulle, mistään muualta ei näillä voimilla olla kyllä tulossa läpi, se on jo nähty.