Ukrainan konflikti/sota
tulikomento
Supreme Leader
Taloudellista tukea.
yle.fi
Maailmanpankki on myöntänyt Ukrainalle noin 1,3 miljardia dollaria taloudellista tukea avustusten ja lainojen muodossa, kertoo maan valtiovarainministeriö.
Summasta noin miljardi on Maailmanpankin myöntämää ja Japanin takaamaa lainaa. Avustuksiin osallistuvat Norja noin 190 miljoonalla, Yhdysvallat 50 miljoonalla ja Sveitsi 20 miljoonalla dollarilla.
– Kansainvälinen rahoitusapu on merkittävä panos Ukrainan rahoituksellisen ja taloudellisen vakauden ylläpitämiseen, Ukrainan valtiovarainministeri Serhi Martšenko kertoo tiedotteessa.
BBC: Sodassa menehtyneitä venäläissotilaita löytyy nyt aiempaa enemmän – jo yli 78 000 kuollut
Kokoamme tähän artikkeliin sodan tärkeimmät tapahtumat.
yle.fi
Maailmanpankki on myöntänyt Ukrainalle noin 1,3 miljardia dollaria taloudellista tukea avustusten ja lainojen muodossa, kertoo maan valtiovarainministeriö.
Summasta noin miljardi on Maailmanpankin myöntämää ja Japanin takaamaa lainaa. Avustuksiin osallistuvat Norja noin 190 miljoonalla, Yhdysvallat 50 miljoonalla ja Sveitsi 20 miljoonalla dollarilla.
– Kansainvälinen rahoitusapu on merkittävä panos Ukrainan rahoituksellisen ja taloudellisen vakauden ylläpitämiseen, Ukrainan valtiovarainministeri Serhi Martšenko kertoo tiedotteessa.
Mielenkiintoista nähdä tuleeko Suomi osallistumaan kouluttamiseen ja miten. PV:n osaamisen luulisi olevan kovaa valuttaa.
tulikomento
Supreme Leader
Eikös suomalaisia ollut / on Englannissa kouluttamassa ukrainalaisia ? Muistaakseni ruotsalaisia on myös.
lla ei edes ole)
On suomalaisia ollut kouluttamassa, Suomi ei käsitääkseni ole antanut koulutusta toistaiseksi mutta voisi kyllä aloittaa.
Von Telkka
Kersantti
3 päivää sitten oli HS:n henkilökuva Wildersistä. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010037540.html (maksumuurin takana). Käytännössä sama mitä lainaus. Ihan suoranaista putinismia en haastattelusta aistinut, mutta asiasta enemmän tietävät varmaan osaavat perehdyttää, että onko kyseessä sitten täys-putinisti?
”Me kyllä tuemme Ukrainaa”, Wilders vastaa. ”Me kutsumme Venäjää hyökkääjäksi, joka tunkeutui suvereeniin maahan, Ukrainaan, ja tuomitsemme tämän täysin. Me tuemme Ukrainaa poliittisesti ja me kannatamme sitä, että hollantilaiset joukot vahvistavat Naton itäistä sivustaa Romaniassa ja Liettuassa.”
Sitten tulee suuri ”mutta”.
”Mutta me uskomme, että meiltä itseltämme puuttuu Hollannissa sotilaallista kyvykkyyttä”, Wilders sanoo. ”Meidän on pitänyt liisata panssarivaunuja Saksasta. – – Me tuemme Natoa, mutta hollantilaisten aseiden lähettämistä emme kannata, koska meillä itsellämme ei ole niitä tarpeeksi.”
Intän Wildersille, etteivät hänen perustelunsa ole uskottavia. Hollantia turvallisempaa kolkkaa saa Euroopasta hakea.
”Mutta silti, silti”, Wilders vastaa. ”Meidän pitää pystyä puolustamaan omaa kansakuntaamme. Kysyimme vuosi sitten puolustusministeriltä, että kauanko me kestäisimme, jos joutuisimme käymään tavanomaista sotaa. Hän sanoi, että 24–36 tuntia, koska meiltä puuttuu sitä ja tätä ja tuota.”
Tämä sama ongelma on monella muullakin eurooppalaisella Nato-maalla..
missileman
Kenraali
Poisto eli Ujoke ehti laittaa tuon ylös.
Videota tuosta Synkivkan taistelusta. Miten putsasivat nuo hyökkääjät tuolta. Eipä tuolla jalkaväellä ole droneja vastaan mitään mahdollisuutta.
Videota tuosta Synkivkan taistelusta. Miten putsasivat nuo hyökkääjät tuolta. Eipä tuolla jalkaväellä ole droneja vastaan mitään mahdollisuutta.
tulikomento
Supreme Leader
Ari Pesosen madonluvut.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Miksi Nato tarvitsee tavanomaista – siis konventionaalista – puolustusta? Tavanomaista perinteistä puolustusta, kuten panssarivaunuja ja muuta panssarikalustoa, tykistöä, jalkaväkeä ja kaikkea muuta, mikä ei ole ydinaseita.
Tuo on ollut Naton ikuisuuskysymys jo 1960-luvulta, mikä ikäväkseni todeten yleensä unohtuu rauhallisimpina aikoina.
Nyt edelleen 2020-luvulla Nato-maat voivat katsoa olevan turvassa myös Venäjää vastaan heikolla konventionaalisella puolustuksella ydinaseisiin nojautuen, mutta ilman konventionaalista sotavoimaa Nato-maat Euroopassa eivät ole kyenneet ratkaisemaan Eurooppaan syntyneitä konflikteja eikä Nato-mailla ole ollut riittävää pelotevoimaa noiden konfliktien estämiseksi.
Kyse on nyt siitä, että Venäjä on synnyttänyt konventionaalisin asein konflikteja Euroopassa niihin maihin, joiden turvana eivät ole ydinaseet. Venäjä tiesi kokeneena toimijana tuon Naton dilemman ja on käyttänyt sitä armotta hyväkseen. Nyt viimeksi hyökkäämällä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022.
Eipä ole asiat juurikaan edenneet Euroopassa neljään vuosikymmeneen. Mikä olisikaan eurooppalaisten Nato-maiden sotavoima, jos Ruotsin liityttyä puolustusliittoon 30 jäsenmaan budjetit laskettaisin yhteen ja tuolla summalla koottaisiin yksi yhteinen tai edes yhteen toimiva armeija.
Vuonna 2023 Nato-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on 1 264,12 miljardia dollaria. Vaikka Yhdysvaltojen ja Kanadan osuudet vähennettäisiin, summalla pitäisi kyllä kyetä hankkimaan myös muuttama taistelupanssarivaunu, muutama tykki ja muutama tykinammus ilman eri mainintaa. Tuolla summalla pitäisi kyllä kyetä aseistamaan myös Ukraina ilman eri mainintaa.
Ainoa Nato-liittolaisia yhdistävä tekijä on ilma jeeppien renkaissa, ja siksi tuo ilma maksaa nyt niin paljon | Uusi Suomi Puheenvuoro
Aivan aluksi pieni vinkki läntiselle Ukrainaa sotilaallisesti tukevalle yhteisölle, mikäli tuo yhteisö on ylipäätään enää voimissaan. Venäjällä pidetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Miksi Nato tarvitsee tavanomaista – siis konventionaalista – puolustusta? Tavanomaista perinteistä puolustusta, kuten panssarivaunuja ja muuta panssarikalustoa, tykistöä, jalkaväkeä ja kaikkea muuta, mikä ei ole ydinaseita.
Tuo on ollut Naton ikuisuuskysymys jo 1960-luvulta, mikä ikäväkseni todeten yleensä unohtuu rauhallisimpina aikoina.
Nyt edelleen 2020-luvulla Nato-maat voivat katsoa olevan turvassa myös Venäjää vastaan heikolla konventionaalisella puolustuksella ydinaseisiin nojautuen, mutta ilman konventionaalista sotavoimaa Nato-maat Euroopassa eivät ole kyenneet ratkaisemaan Eurooppaan syntyneitä konflikteja eikä Nato-mailla ole ollut riittävää pelotevoimaa noiden konfliktien estämiseksi.
Kyse on nyt siitä, että Venäjä on synnyttänyt konventionaalisin asein konflikteja Euroopassa niihin maihin, joiden turvana eivät ole ydinaseet. Venäjä tiesi kokeneena toimijana tuon Naton dilemman ja on käyttänyt sitä armotta hyväkseen. Nyt viimeksi hyökkäämällä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022.
Eipä ole asiat juurikaan edenneet Euroopassa neljään vuosikymmeneen. Mikä olisikaan eurooppalaisten Nato-maiden sotavoima, jos Ruotsin liityttyä puolustusliittoon 30 jäsenmaan budjetit laskettaisin yhteen ja tuolla summalla koottaisiin yksi yhteinen tai edes yhteen toimiva armeija.
Vuonna 2023 Nato-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on 1 264,12 miljardia dollaria. Vaikka Yhdysvaltojen ja Kanadan osuudet vähennettäisiin, summalla pitäisi kyllä kyetä hankkimaan myös muuttama taistelupanssarivaunu, muutama tykki ja muutama tykinammus ilman eri mainintaa. Tuolla summalla pitäisi kyllä kyetä aseistamaan myös Ukraina ilman eri mainintaa.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Itse yritän vain ilmaista, että mielestäni olet jossain määrin väärässä päätelmissäsi. Emme voi poissulkea Patriotia tai Falcon-AMRAAMia sillä perusteella että venäjä ei ole kertonut koneidensa ews:n niitä tunnistaneen.
Patriot-patteri ei koskaan toimi ilman tulenjohtotutkaa eikä ilman aluevalvontatutkaa. Koko systeemi on rakennettu alunperin erittäin edistyneen tutkan ympärille. AN/MPQ-53 toimii niin valvonta-, maalinosoitus-, kuin tulenjohtotutkanakin. Tietokoneen ohjaama PESA pystyy samaan aikaan sekä valaisemaan maalia, seuraamaan muita ja vielä tarkkailemaan ilmatilaa uusien kohteiden varalta. Varjopuolena tutka skannaa vain 120 asteen sektoria, joten tyypillisesti yhteen kohteeseen on tarvittu kolme patteria suojaamaan. Tutkapäivityksiä on tietysti tehty useita, mutta vasta uusin juuri käyttöön tulossa oleva GhostEye-tutka parantaa tilannetta tuolta osin.
Mikään tutkavaroitin ei jätä hälytystä antamatta jos ei löydä tutkaa uhkakirjastosta. Silloin olisi liian helppoa tulla alasammutuksi jos viholliselta löytyikin tuntematon sotamoodi tai uusi tutkamalli. Niin kuin se muutaman viikon takainen uutinen että venäläiskone joutui tuntemattoman voimakkaan tutkan maalaamaksi juuri tuolla seudulla missä pudotukset tapahtuivat.
Muutenkaan tutkan tunnistaminen signaalin perusteella ei ole täysin eksakti juttu. Käytännöllisiä parametrialueita on rajallisesti, eikä pienimpiä eroavaisuuksia kyetä erottamaan kohinasta. Harvinaisimpia parametriyhdistelmiä käyttävät tutkat tunnistuvat tarkasti, mutta yleisimmillä yhdistelmillä paras mitä saat on luokkaa "joku näistä sadasta." Tuosta toki filtteröidään esiin ne mitä sen hetkisellä vihollisella tiedetään olevan käytössä.
Riittää että Ukraina on viikkoja valaissut noita pommittavia koneita esim. juuri 30N6:lla. Ryssä tietää, tai tiesi, ettei Ukrainalla ole S-300:aan yli 90km kantavia ohjuksia, joten koneet ovat turvassa kunhan pysyvät tuota kauempana tutkasta, vaikka varoittimet huutavat hoosiannaa. Sitten Ukraina sai franken-300:t toimimaan ja lopputulos olisi tässä. Pudotukset toki loppuvat kun ryssät oppivat uudet turvaetäisyydet, mutta se lopettaa myös etulinjan vapaan pommittamisen. Ainakin siihen asti että uusi pidemmän kantaman liitopommi kehitetään.
Toki taustalla voi olla joku ihan muukin jekku. Patriot patterimuodossa tai F-16+AMRAAM eivät ole poissuljettuja. Kenenkään ELSO ei ole niin hyvä, että voisi sen perusteella niin sanoa.
Hyvä jos saavat AESAn nokalleen. Jossain esitettiin että ainoa nopeasti saatava päivitys olisi AN/APG-68, joita USA on omissa koneissaan korvannut juuri AESAlla. Näin niitä olisi jos ei sadoittain niin ainakin kymmenittäin vapaana varaston nurkassa. Sekin on kyllä merkittävä parannus AN/APG-66:een verraten. AESAaa ei taitaisi saada kuin jos USAF antaisi omaa päivitysohjelmaansa varten valmistettuja settejä Ukrainaan.
Vanhakin Falcon on sentään parempi kuin loppuunlennetty Fulcrum-A. Mutta alueiden vapauttaminen tosiaan kaipaisi parempaa suorituskykyä.