fulcrum
Greatest Leader
Öh, tikusta asiaa...tuo nyt ei kerro yhtään mitään, Kiina pidättäytyy melkein aina mistään jyrkistä kannanotoista. Turvallisuusneuvoston veto-oikeuttakin se käyttää äärettömän harvoin.
Ukrainan konflikti/sota
Öh, tikusta asiaa...tuo nyt ei kerro yhtään mitään, Kiina pidättäytyy melkein aina mistään jyrkistä kannanotoista. Turvallisuusneuvoston veto-oikeuttakin se käyttää äärettömän harvoin.
Ja silloinkin se usein selittää sen "koska päätös loukkaa maan x suvereniteettiä".
Satuin olemaan Kinuskilandiassa kun operaatio alkoi.
Kun China Dailyä luki kuin Väyrynen Pravdaa niin rivien välistä ja valituista kuvista pystyi hahmottamaan mitä puolue oli mieltä asioiden todellisesta tolasta.
Vonka
Supreme Leader
Veli hyvä. Ei tuollaisia keskityksiä voi salata, tehtiin ne päivällä tai yöllä.
Vonka
Supreme Leader
Olen suhtautunut myötämielisesti, mutta jos ei kuuttasataa saa veks Krimiltä (joita ei edes kukaan pidättele), taitaa olla turha yrittää saada maata hallintaan tai ainakaan tapella sadantuhannen armeijaa vastaan.
Kesken valtataistelun ei ole aikaa toissijaisiin tehtäviin.
Jos aiemmin linkittämäni uutinen ulkomaisten palkkasoturien palkkaamisesta turvallisuuspuolta hoitamaan pitää paikkansa, kertoo se valtataistelun olevan kääntymässä vähän kannatusta nauttivan tahon hyväksi.
Vonka
Supreme Leader
Kesken valtataistelun ei ehtinyt miettiä Krimiä vaikka siitä niin porasivat? Tukikohdat eivät saaneet koko helkkarin kuukauden aikana edes ohjeita. Yksi aseenkäyttölupa itsepuolustukseen tuli jossain vaiheessa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Nytkö foorumi hiljenee kun mp.netin karskeimmat soturit lähtevät puolustamaan Ukrainan demokratiaa?
aj77
Greatest Leader
Tää oli huippu. Harmi ettei ollut Cnn:llä. Bacmania en arvosta,mutta tätä on pakko. Aina kun ravistellaan juurtuneita käsityksiä se on hyvästä.
CNN sen sijaan julkaisi mukamas "salaisen" usan tiedustelutiedon. Kyseessä todennäköisesti tahallinen paljastus jolla halutaan vain näyttää että Usan tiedustelu pelaa.
Mitään merkitystä moisella uutisella ei ole.
Andy.Olet amerikkalaisen propagandan surullinen uhri
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/...n-ongelmat-savat-kansan-taas-kaduille/3128748
"– Suomen ongelmia ei voi edes verrata Ukrainan ongelmiin. Näistä muodostuu sisäisiä levottomuuksia, enkä voi välttyä käsitykseltä, että jotkut tahot saattavat olla jopa edesauttamassa levottomuuksia maassa, Kanerva muotoilee."
Niinpä niin, sitähän tässä on kokoajan jauhettu. Tuota edesauttamista on tehty puolin ja toisin, nykyisin venäläiset pääasiassa omilla kannatusalueillaan ja aikaisemmin (kun janukovits oli vielä vallankahvassa) taas länsimaat mm kiovan melloissa.
Eilinen klo 22 alkanut ohjelma aukaisi aika hyvin tapahtumia ja eri tahojen pyrkimyksiä. Ukrainalaiset on pelkästään pelinappuloita EU:n, USA:n ja Venäjän pyrkimyksissä. Ikävä homma, toivottavasti venäläiset pysyy rajan takana ja pöly laskeutuu uusien vaalien myötä, toivottavasti venäläismielisilläkin alueilla osallistutaan vaaleihin omalla mieleisellä ehdokkaalla. Parlamenttivaalit sitten päälle samalla ajatuksella, niin eiköhän se pahin ole nähty.
"– Suomen ongelmia ei voi edes verrata Ukrainan ongelmiin. Näistä muodostuu sisäisiä levottomuuksia, enkä voi välttyä käsitykseltä, että jotkut tahot saattavat olla jopa edesauttamassa levottomuuksia maassa, Kanerva muotoilee."
Niinpä niin, sitähän tässä on kokoajan jauhettu. Tuota edesauttamista on tehty puolin ja toisin, nykyisin venäläiset pääasiassa omilla kannatusalueillaan ja aikaisemmin (kun janukovits oli vielä vallankahvassa) taas länsimaat mm kiovan melloissa.
Eilinen klo 22 alkanut ohjelma aukaisi aika hyvin tapahtumia ja eri tahojen pyrkimyksiä. Ukrainalaiset on pelkästään pelinappuloita EU:n, USA:n ja Venäjän pyrkimyksissä. Ikävä homma, toivottavasti venäläiset pysyy rajan takana ja pöly laskeutuu uusien vaalien myötä, toivottavasti venäläismielisilläkin alueilla osallistutaan vaaleihin omalla mieleisellä ehdokkaalla. Parlamenttivaalit sitten päälle samalla ajatuksella, niin eiköhän se pahin ole nähty.
Tvälups
Ylipäällikkö
Visioidaan tulevaisuutta:
1. Krimi on ja pysyy venäläisten hallussa.
2. Donetsk ja muu itäinen Ukraina muodostuu omaksi autonomiseksi alueekseen osana Ukrainan liittovaltaa, kuuluen Venäjän vaikutuspiiriin.
3. Länsi-Ukraina muodostaa oman autonomisen alueensa liittovallassa ja lähenee EU:ta lainapakettien yms muodossa.
ts. Ukraina pilkotaan samalla tavoin kuin Jugoslavia aikoinaan.
4. Transnistria jatkaa omaa omituista erikois- ja erityisasemaansa.
1. Krimi on ja pysyy venäläisten hallussa.
2. Donetsk ja muu itäinen Ukraina muodostuu omaksi autonomiseksi alueekseen osana Ukrainan liittovaltaa, kuuluen Venäjän vaikutuspiiriin.
3. Länsi-Ukraina muodostaa oman autonomisen alueensa liittovallassa ja lähenee EU:ta lainapakettien yms muodossa.
ts. Ukraina pilkotaan samalla tavoin kuin Jugoslavia aikoinaan.
4. Transnistria jatkaa omaa omituista erikois- ja erityisasemaansa.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 28.3.2014 klo 10:17
Ukrainan kriisin kuumekäyrä saattaa vielä nousta
Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund arvostelee EU:n ja Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa naiiviksi. Lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa, joka voi edelleen yrittää kasvattaa epävakautta Itä-Ukrainassa.
Ruotsalaisasiantuntija pelkää Ukrainan kriisin edelleen kiihtyvän lähiviikkoina. Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund katsoo, että lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa ja se voi lisätä Venäjän kunnianhimoa.
– Uskon, että meidän pitää varautua kriisin eskaloitumiseen. Mikään ei viittaa siihen, että Putin ja hänen miehensä olisivat hiukkaakaan vaikuttuneita tähänastisista pakotteista. He esiintyvät avoimen pilkallisesti ja ottavat uusia askeleita eteenpäin nähdäkseen, missä raja kulkee ja Nato ja EU joutuvat oikeasti ja miltä se reaktio näyttää, professori Hedlund sanoo.
– Lyhyellä aikavälillä, viikon tai kahden aikana Venäjän ja lännen kommunikaatio on täysin katkoksissa. Joten näemme, että konfliktin lämpötila nousee.
Hedlund arvioi, että Venäjä lietsoo epävakautta Ukrainan itäosissa Donetskissa, Luhanskissa ja ehkä jopa Harkovassa.
Lisäksi Venäjä voi lisätä aktiivisuutta Moldovasta irtautumaan pyrkivässä Transnistriassa ja mahdollisesti kehittää jonkinlaista toimeliaisuutta myös Virossa ja Latviassa, joissa on suuret venäläisvähemmistöt.
Kriisi voi karata käsistä
Professori Hedlund korostaa, että kriisin eskaloituminen ei vielä tarkoita sotaa Ukrainan ja Venäjän kesken.
– Uskon, että suoranaiseen sotilaalliseen maahantunkeutumiseen Ukrainaan Venäjä ryhtyy vain aivan viime tilassa, kun tilanne on lähtenyt käsistä, Hedlund sanoo.
Kriisissä on kuitenkin jatkuvasti vaara, että tilanne karkaa osapuolten käsistä, varsinkin kun keskusteluyhteys on pitkälti katkoksissa.
– Liikkeellä on nyt niin vahvoja voimia, että kukaan ei enää oikeasti kontrolloi konfliktin dynamiikkaa vaan kentällä tapahtuu asioita, joihin hallitukset sekä Moskovassa että EU-maissa ja Yhdysvalloissa vain reagoivat, professori Hedlund sanoo.
– Meneillään on hirvittävän vakava peli, sillä Ukrainan rajalla on paljon venäläisiä joukkoja, jotka voivat mennä nopeasti sisään, jos tarvitsee.
EU aliarvioi Venäjän reaktiot Ukrainassa
Professori Hedlund arvostelee myös länsimaiden Ukraina-politiikkaa. Hedlundin mielestä Euroopan unionin politiikkaa Ukrainassa on leimannut naiiviuden ja välinpitämättömyyden yhdistelmä. Ukraina on ollut koko ajan tärkeämpi Venäjälle kuin EU:lle.
– Riski siitä, että EU pakottaisi Ukrainan läntiseen yhteisöön, sai Kremlin suunnittelemaan, miten se voisi estää tämän kehityksen, Hedlund arvioi.
Hedlundin mukaan EU:lle on ollut tyypillistä esittää mahtipontisia julistuksia Ukrainan kytkemisestä läntiseen yhteisöön, mutta unioni ei ilmeisesti ollut varautunut Venäjän jyrkkään vastareaktioon.
Hedlund näkee tässä selvän kontrastin suhteessa Venäjän politiikkaan.
– Venäjän strategia on aina Putinin valtaannoususta vuonna 2000 alkaen ollut kristallinkirkas, eli Ukraina kuuluu Venäjälle eikä Venäjä hyväksy muiden sekaantumista. Samaan aikaan EU on esittänyt mahtipontisia lausumia Ukrainan tienvalinnasta ja ollut sitten tekemättä mitään, Hedlund sanoo.
Putin ei ole jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta muistuttaa länsimaita siitä, että Venäjä pitää Ukrainaa itselleen elintärkeänä intressinä.
– Putin on tehnyt toistuvasti selväksi, ettei Naton ja EU:n lisälaajentumista hyväksytä. Hän meni sotaan Georgian kanssa vuonna 2008 estääkseen Naton laajentumisen Etelä-Kaukasiassa, Hedlund muistuttaa.
Kompromissitilaisuus menetettiin
Ukrainan kriisi puhkesi viime marraskuussa, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti vetäytyvänsä EU:n kanssa kaavaillusta assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksesta. Se toi ratkaisuun pettyneet mielenosoittajat Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustaan.
Janukovytšin hallinto reagoi mielenilmauksiin väkivaltaisesti, mikä vain entisestään yllytti protestiaaltoa.
Janukovytšin korruptoituneen hallinnon luhistuminen protestiliikkeen paineessa puolestaan johti Venäjän interventioon Krimin niemimaalla.
Professori Hedlund uskoo, että EU:lla ja Yhdysvalloilla olisi ollut mahdollisuuksia kompromissiin Venäjän kanssa vielä 21. helmikuuta asti. Tuolloin opposition ja presidentti Viktor Janukovytšin kompromissin murtuminen kuitenkin ylitti Venäjän presidentin Vladimir Putinin sietokyvyn.
– Hän katsoi, että nyt on kyseessä akuutti kriisitilanne ja että uudesta hallituksesta tulee hyvin venäläisvastainen ja se tulee torjumaan Venäjän vaikutusvallan Ukrainassa, Hedlund pohtii Putinin motiiveja.
Lännen kannalta ongelmallista on nyt se, että lännen Ukrainaille antama taloustuki päätyy suoraan Venäjälle muun muassa maakaasuvelkojen maksuun.
– Jokaisen miljardin dollarin, jonka länsi pumppaa Ukrainaan, Vladimir Putin imee venäläiseen sotakassaan, Hedlund sanoo.
Ukrainan talouden vakauttamisen edellytykset ovat erittäin heikot, ellei Venäjää saada osallistumaan. Nykytilanteessa Venäjä ei enää koe sen olevan intresseissään, mikä jättää Ukrainan valtiontalouden katastrofaalisen tilanteen läntisten veronmaksajien huoleksi.
Talouspakotteet ajan kysymys
Naiivi ja välinpitämätön asenne on professori Hedlundin mukaan leimannut myös Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa.
Hedlundin mukaan Yhdysvaltain hallinnon Venäjä-osaaminen on päässyt kuihtumaan, kun kylmän sodan sukupolvi on siirtynyt eläkkeelle ja huomio on kiinnittynyt muslimimaihin ja Kiinaan.
– Pentagonin, Valkoisen talon ja ulkoministeriön läheisyydessä ei ole sellaista osaamista Venäjästä ja Ukrainasta, jota olisi tarvittu nyt, Hedlund sanoo.
Niinpä Venäjä on kerta toisensa jälkeen kyennyt yllättämään länsimaat. Samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tähänastiset pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjää siitä, että länsi olisi tosissaan.
Professori Stefan Hedlund arvioi, että EU ja Yhdysvallat joutuvat vielä turvautumaan koviin talouspakotteisiin Venäjää vastaan.
– On vain ajan kysymys, ennen kuin EU ja Yhdysvallat joutuvat ottamaan käyttöön hyvin voimakkaita talouspakotteita ja niihin Venäjä vastaa täysimittaisesti. Silloin on kyse Venäjän ja lännen taloussodasta ja molemmat häviävät, Hedlund sanoo.
Talouspakotteet iskisivät hyvin ankarasti Venäjän talouteen mutta se heijastuisi takaisin EU:n talouteen, joka yhä on varsin hauras.
Ukrainan kriisin kuumekäyrä saattaa vielä nousta
Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund arvostelee EU:n ja Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa naiiviksi. Lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa, joka voi edelleen yrittää kasvattaa epävakautta Itä-Ukrainassa.
Ruotsalaisasiantuntija pelkää Ukrainan kriisin edelleen kiihtyvän lähiviikkoina. Uppsalan yliopiston Venäjä-tutkimuskeskuksen professori Stefan Hedlund katsoo, että lännen pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjän johtoa ja se voi lisätä Venäjän kunnianhimoa.
– Uskon, että meidän pitää varautua kriisin eskaloitumiseen. Mikään ei viittaa siihen, että Putin ja hänen miehensä olisivat hiukkaakaan vaikuttuneita tähänastisista pakotteista. He esiintyvät avoimen pilkallisesti ja ottavat uusia askeleita eteenpäin nähdäkseen, missä raja kulkee ja Nato ja EU joutuvat oikeasti ja miltä se reaktio näyttää, professori Hedlund sanoo.
– Lyhyellä aikavälillä, viikon tai kahden aikana Venäjän ja lännen kommunikaatio on täysin katkoksissa. Joten näemme, että konfliktin lämpötila nousee.
Hedlund arvioi, että Venäjä lietsoo epävakautta Ukrainan itäosissa Donetskissa, Luhanskissa ja ehkä jopa Harkovassa.
Lisäksi Venäjä voi lisätä aktiivisuutta Moldovasta irtautumaan pyrkivässä Transnistriassa ja mahdollisesti kehittää jonkinlaista toimeliaisuutta myös Virossa ja Latviassa, joissa on suuret venäläisvähemmistöt.
Kriisi voi karata käsistä
Professori Hedlund korostaa, että kriisin eskaloituminen ei vielä tarkoita sotaa Ukrainan ja Venäjän kesken.
– Uskon, että suoranaiseen sotilaalliseen maahantunkeutumiseen Ukrainaan Venäjä ryhtyy vain aivan viime tilassa, kun tilanne on lähtenyt käsistä, Hedlund sanoo.
Kriisissä on kuitenkin jatkuvasti vaara, että tilanne karkaa osapuolten käsistä, varsinkin kun keskusteluyhteys on pitkälti katkoksissa.
– Liikkeellä on nyt niin vahvoja voimia, että kukaan ei enää oikeasti kontrolloi konfliktin dynamiikkaa vaan kentällä tapahtuu asioita, joihin hallitukset sekä Moskovassa että EU-maissa ja Yhdysvalloissa vain reagoivat, professori Hedlund sanoo.
– Meneillään on hirvittävän vakava peli, sillä Ukrainan rajalla on paljon venäläisiä joukkoja, jotka voivat mennä nopeasti sisään, jos tarvitsee.
EU aliarvioi Venäjän reaktiot Ukrainassa
Professori Hedlund arvostelee myös länsimaiden Ukraina-politiikkaa. Hedlundin mielestä Euroopan unionin politiikkaa Ukrainassa on leimannut naiiviuden ja välinpitämättömyyden yhdistelmä. Ukraina on ollut koko ajan tärkeämpi Venäjälle kuin EU:lle.
– Riski siitä, että EU pakottaisi Ukrainan läntiseen yhteisöön, sai Kremlin suunnittelemaan, miten se voisi estää tämän kehityksen, Hedlund arvioi.
Hedlundin mukaan EU:lle on ollut tyypillistä esittää mahtipontisia julistuksia Ukrainan kytkemisestä läntiseen yhteisöön, mutta unioni ei ilmeisesti ollut varautunut Venäjän jyrkkään vastareaktioon.
Hedlund näkee tässä selvän kontrastin suhteessa Venäjän politiikkaan.
– Venäjän strategia on aina Putinin valtaannoususta vuonna 2000 alkaen ollut kristallinkirkas, eli Ukraina kuuluu Venäjälle eikä Venäjä hyväksy muiden sekaantumista. Samaan aikaan EU on esittänyt mahtipontisia lausumia Ukrainan tienvalinnasta ja ollut sitten tekemättä mitään, Hedlund sanoo.
Putin ei ole jättänyt käyttämättä yhtään tilaisuutta muistuttaa länsimaita siitä, että Venäjä pitää Ukrainaa itselleen elintärkeänä intressinä.
– Putin on tehnyt toistuvasti selväksi, ettei Naton ja EU:n lisälaajentumista hyväksytä. Hän meni sotaan Georgian kanssa vuonna 2008 estääkseen Naton laajentumisen Etelä-Kaukasiassa, Hedlund muistuttaa.
Kompromissitilaisuus menetettiin
Ukrainan kriisi puhkesi viime marraskuussa, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti vetäytyvänsä EU:n kanssa kaavaillusta assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksesta. Se toi ratkaisuun pettyneet mielenosoittajat Ukrainan pääkaupungin Kiovan keskustaan.
Janukovytšin hallinto reagoi mielenilmauksiin väkivaltaisesti, mikä vain entisestään yllytti protestiaaltoa.
Janukovytšin korruptoituneen hallinnon luhistuminen protestiliikkeen paineessa puolestaan johti Venäjän interventioon Krimin niemimaalla.
Professori Hedlund uskoo, että EU:lla ja Yhdysvalloilla olisi ollut mahdollisuuksia kompromissiin Venäjän kanssa vielä 21. helmikuuta asti. Tuolloin opposition ja presidentti Viktor Janukovytšin kompromissin murtuminen kuitenkin ylitti Venäjän presidentin Vladimir Putinin sietokyvyn.
– Hän katsoi, että nyt on kyseessä akuutti kriisitilanne ja että uudesta hallituksesta tulee hyvin venäläisvastainen ja se tulee torjumaan Venäjän vaikutusvallan Ukrainassa, Hedlund pohtii Putinin motiiveja.
Lännen kannalta ongelmallista on nyt se, että lännen Ukrainaille antama taloustuki päätyy suoraan Venäjälle muun muassa maakaasuvelkojen maksuun.
– Jokaisen miljardin dollarin, jonka länsi pumppaa Ukrainaan, Vladimir Putin imee venäläiseen sotakassaan, Hedlund sanoo.
Ukrainan talouden vakauttamisen edellytykset ovat erittäin heikot, ellei Venäjää saada osallistumaan. Nykytilanteessa Venäjä ei enää koe sen olevan intresseissään, mikä jättää Ukrainan valtiontalouden katastrofaalisen tilanteen läntisten veronmaksajien huoleksi.
Talouspakotteet ajan kysymys
Naiivi ja välinpitämätön asenne on professori Hedlundin mukaan leimannut myös Yhdysvaltain Ukraina-politiikkaa.
Hedlundin mukaan Yhdysvaltain hallinnon Venäjä-osaaminen on päässyt kuihtumaan, kun kylmän sodan sukupolvi on siirtynyt eläkkeelle ja huomio on kiinnittynyt muslimimaihin ja Kiinaan.
– Pentagonin, Valkoisen talon ja ulkoministeriön läheisyydessä ei ole sellaista osaamista Venäjästä ja Ukrainasta, jota olisi tarvittu nyt, Hedlund sanoo.
Niinpä Venäjä on kerta toisensa jälkeen kyennyt yllättämään länsimaat. Samaan aikaan EU:n ja Yhdysvaltain tähänastiset pakotteet eivät ole vakuuttaneet Venäjää siitä, että länsi olisi tosissaan.
Professori Stefan Hedlund arvioi, että EU ja Yhdysvallat joutuvat vielä turvautumaan koviin talouspakotteisiin Venäjää vastaan.
– On vain ajan kysymys, ennen kuin EU ja Yhdysvallat joutuvat ottamaan käyttöön hyvin voimakkaita talouspakotteita ja niihin Venäjä vastaa täysimittaisesti. Silloin on kyse Venäjän ja lännen taloussodasta ja molemmat häviävät, Hedlund sanoo.
Talouspakotteet iskisivät hyvin ankarasti Venäjän talouteen mutta se heijastuisi takaisin EU:n talouteen, joka yhä on varsin hauras.
Tässäkin kirjoituksessa ollaan aika paljon asian ytimessä.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 28.3.2014 klo 11:44
Janukovytš: Kansanäänestys kaikille Ukrainan alueille
Syrjäytetty presidentti peräänkuuluttaa kansaäänestämisen järjestämistä kaikille Ukrainan alueille, kertovat uutistoimistot.
Viktor Janukovytš Kuva: EPA/YURI KOCHETKOV
Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti perjantaina, että maan jokaisessa alueessa tulisi järjestää niiden asemaa koskeva kansanäänestys.
– Kannustan presidenttinä, joka on kanssanne ajatusten ja sielun tasolla, kaikkia järkeviä ukrainalaisia: Älkää antako pettureille periksi! Vaatikaa kansanäänestystä Ukrainana jokaisen alueen asemasta, Janukovytš totesi ukrainalaisille osoitetussa puheesssa.
Janukovytš pakeni viime kuussa Venäjälle.
Lähteet:
Reuters, Itar-Tass
Janukovytš: Kansanäänestys kaikille Ukrainan alueille
Syrjäytetty presidentti peräänkuuluttaa kansaäänestämisen järjestämistä kaikille Ukrainan alueille, kertovat uutistoimistot.
Viktor Janukovytš Kuva: EPA/YURI KOCHETKOV
Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovytš ilmoitti perjantaina, että maan jokaisessa alueessa tulisi järjestää niiden asemaa koskeva kansanäänestys.
– Kannustan presidenttinä, joka on kanssanne ajatusten ja sielun tasolla, kaikkia järkeviä ukrainalaisia: Älkää antako pettureille periksi! Vaatikaa kansanäänestystä Ukrainana jokaisen alueen asemasta, Janukovytš totesi ukrainalaisille osoitetussa puheesssa.
Janukovytš pakeni viime kuussa Venäjälle.
Lähteet:
Reuters, Itar-Tass
Tvälups
Ylipäällikkö
Maanpuolustuskorkeakoulun Torsti Sirén: "Aika käy Venäjää vastaan"
il Perjantai 28.3.2014 klo 11.22
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén myöntää, että Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevat Venäjän sotajoukot pystyvät halutessaan valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta.
Ukrainalainen sotilas istui vartiossa Donetskin kaupungissa itäisessä Ukrainassa. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Yhdysvallat uutisoi omiin tiedusteluläheisiinsä vedoten, että Venäjän joukkojen määrä Ukrainan itärajalla on noussut jo yli 30 000 sotilaaseen.
Yhdysvaltojen mukaan tämä viittaa siihen, että Venäjä suunnittelee tunkeutumista Ukrainan muihin osiin.
- Ukrainalaislähteet toivat esiin jo viikko sitten, että harjoituksiin osallistuneiden venäläisten sotilaiden määrä saattaa Ukrainan rajamailla olla jopa 80 000 -150 000 sotilasta. Tällaisia lukuja on jo pyöritelty siis ukrainalaisten lähteiden toimesta, Sirén muistuttaa.
Strategian laitoksen johtajan mukaan sotilaiden määrästä ei voi välttämättä vetää johtopäätöksiä. Suunnitteilla saattaa olla sotilaallinen operaatio, tai sitten vain harjoitellaan suuremmalla joukolla.
Venäjän armeijaryhmitykset mahdollistavat kuitenkin sellaisia sotakuvioita, joilla Itä-Ukrainaan voidaan iskeä Sirénin mukaan helposti.
Yhdysvaltalaismedioissa on esitetty, että Itä-Ukrainan aluevaltaus saattaisi käynnistyä jo päivien kuluttua. Sirén uskoo, että ajan kuluminen on alkanut kokonaisuudessaan hermostuttaa, sillä joukkoja ei myöskään voida pitää sotaharjoituksissa kovin pitkiä aikoja.
- Aika käy Venäjää vastaan, jos tässä jotain aiotaan tehdä. Mutta vaikea sanoa, koska peli on kovaa.
Sirén sanoo ettei Venäjään näytä juurikaan purreen EU:n ja Yhdysvaltojen langettamat talouspakotteet. Hän arvelee, että luvassa on vähintäänkin uusi pakoteaalto.
- Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se tule tekemään Ukrainassa sotilaallista ratkaisua, ja jollakin tavalla tämä ilmoitus voi vain ruokkia Venäjän uhkapeliä ja siellä halutaan katsoa kortit loppuun asti, hän pohtii.
il Perjantai 28.3.2014 klo 11.22
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén myöntää, että Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevat Venäjän sotajoukot pystyvät halutessaan valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta.
Ukrainalainen sotilas istui vartiossa Donetskin kaupungissa itäisessä Ukrainassa. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Yhdysvallat uutisoi omiin tiedusteluläheisiinsä vedoten, että Venäjän joukkojen määrä Ukrainan itärajalla on noussut jo yli 30 000 sotilaaseen.
Yhdysvaltojen mukaan tämä viittaa siihen, että Venäjä suunnittelee tunkeutumista Ukrainan muihin osiin.
- Ukrainalaislähteet toivat esiin jo viikko sitten, että harjoituksiin osallistuneiden venäläisten sotilaiden määrä saattaa Ukrainan rajamailla olla jopa 80 000 -150 000 sotilasta. Tällaisia lukuja on jo pyöritelty siis ukrainalaisten lähteiden toimesta, Sirén muistuttaa.
Strategian laitoksen johtajan mukaan sotilaiden määrästä ei voi välttämättä vetää johtopäätöksiä. Suunnitteilla saattaa olla sotilaallinen operaatio, tai sitten vain harjoitellaan suuremmalla joukolla.
Venäjän armeijaryhmitykset mahdollistavat kuitenkin sellaisia sotakuvioita, joilla Itä-Ukrainaan voidaan iskeä Sirénin mukaan helposti.
Yhdysvaltalaismedioissa on esitetty, että Itä-Ukrainan aluevaltaus saattaisi käynnistyä jo päivien kuluttua. Sirén uskoo, että ajan kuluminen on alkanut kokonaisuudessaan hermostuttaa, sillä joukkoja ei myöskään voida pitää sotaharjoituksissa kovin pitkiä aikoja.
- Aika käy Venäjää vastaan, jos tässä jotain aiotaan tehdä. Mutta vaikea sanoa, koska peli on kovaa.
Sirén sanoo ettei Venäjään näytä juurikaan purreen EU:n ja Yhdysvaltojen langettamat talouspakotteet. Hän arvelee, että luvassa on vähintäänkin uusi pakoteaalto.
- Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se tule tekemään Ukrainassa sotilaallista ratkaisua, ja jollakin tavalla tämä ilmoitus voi vain ruokkia Venäjän uhkapeliä ja siellä halutaan katsoa kortit loppuun asti, hän pohtii.
aj77
Greatest Leader
Maanpuolustuskorkeakoulun Torsti Sirén: "Aika käy Venäjää vastaan"
il Perjantai 28.3.2014 klo 11.22
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén myöntää, että Ukrainan rajan tuntumassa sijaitsevat Venäjän sotajoukot pystyvät halutessaan valtaamaan alueita Itä-Ukrainasta.
Ukrainalainen sotilas istui vartiossa Donetskin kaupungissa itäisessä Ukrainassa. (ZUMAWIRE/ MV PHOTOS)
Yhdysvallat uutisoi omiin tiedusteluläheisiinsä vedoten, että Venäjän joukkojen määrä Ukrainan itärajalla on noussut jo yli 30 000 sotilaaseen.
Yhdysvaltojen mukaan tämä viittaa siihen, että Venäjä suunnittelee tunkeutumista Ukrainan muihin osiin.
- Ukrainalaislähteet toivat esiin jo viikko sitten, että harjoituksiin osallistuneiden venäläisten sotilaiden määrä saattaa Ukrainan rajamailla olla jopa 80 000 -150 000 sotilasta. Tällaisia lukuja on jo pyöritelty siis ukrainalaisten lähteiden toimesta, Sirén muistuttaa.
Strategian laitoksen johtajan mukaan sotilaiden määrästä ei voi välttämättä vetää johtopäätöksiä. Suunnitteilla saattaa olla sotilaallinen operaatio, tai sitten vain harjoitellaan suuremmalla joukolla.
Venäjän armeijaryhmitykset mahdollistavat kuitenkin sellaisia sotakuvioita, joilla Itä-Ukrainaan voidaan iskeä Sirénin mukaan helposti.
Yhdysvaltalaismedioissa on esitetty, että Itä-Ukrainan aluevaltaus saattaisi käynnistyä jo päivien kuluttua. Sirén uskoo, että ajan kuluminen on alkanut kokonaisuudessaan hermostuttaa, sillä joukkoja ei myöskään voida pitää sotaharjoituksissa kovin pitkiä aikoja.
- Aika käy Venäjää vastaan, jos tässä jotain aiotaan tehdä. Mutta vaikea sanoa, koska peli on kovaa.
Sirén sanoo ettei Venäjään näytä juurikaan purreen EU:n ja Yhdysvaltojen langettamat talouspakotteet. Hän arvelee, että luvassa on vähintäänkin uusi pakoteaalto.
- Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se tule tekemään Ukrainassa sotilaallista ratkaisua, ja jollakin tavalla tämä ilmoitus voi vain ruokkia Venäjän uhkapeliä ja siellä halutaan katsoa kortit loppuun asti, hän pohtii.
Totta. Aika käy kokoajan.Kauaa ei venäjä pysty pitämään joukkojansa valmiina. Mielenkiintoista muuten nähdä kauanko se tätä jatkaa. Viikkokin lisää ilman ratkaisua olisi pienoinen ihme.
Kaukovittuilija
Kapteeni
Ryssät näemmä lisääntyvät Ukrainan itärajalla, kuin sienet sateella..
>>
Tiedustelutiedot: Venäjä vahvistaa joukkojaan Ukrainan itärajalla
Perjantai 28.3.2014 klo 08.52
Yhdysvallat pelkäävät, että Venäjä hyökkää Ukrainan itäosiin ja yrittää muodostaa maasillan Krimin alueelle.
Amerikkalainen uutistoimisto CNN on saanut haltuunsa Yhdysvaltojen tiedustelutietoja, joiden mukaan on yhä todennäköisempää, että venäläisjoukot tunkeutuvat Itä-Ukrainaan.
Tiedustelupalvelut perustavat arvionsa viimeisten päivien havaintoihin.
Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjän joukkojen määrä Ukrainan itärajalla on noussut jo yli 30 000 sotilaaseen. Kyseisillä joukoilla Venäjä voisi ottaa itäisen alueen maasta haltuunsa.
Ukrainan rajalle on sijoitettu myös nopeasti liikuteltavia erikoisjoukkoja sekä ilmataistelu- ja kuljetusjoukkoja.
Venäjä on ilmoittanut pitävänsä alueella sotaharjoituksia.
- Me emme ole havainneet mitään merkkejä siitä, että harjoitukset olisivat käynnissä, kontra-amiraali John Kirby Pentagonista kommentoi AFP:lle.
Yhdysvallat uskovat, että Venäjän tavoitteena on luoda maasilta jo miehittämälleen Krimin alueelle. Tämä maasilta käsittäisi kolme ukrainalaiskaupunkia: Kharkivin, Luhanskin ja Donetskin.
Myös Yhdysvaltojen kongressin puolustuskomitea on ilmaissut CNN:lle vuodetussa kirjeessä huolensa siitä, että Venäjä saattaa tunkeutua Ukrainan itä- ja eteläosiin, Transnistriaan ja tavoitella maata myös Baltiassa.
Ukrainan arvio suurempi
Ukrainalaislähteiden arvio Venäjän sotilasmäärästä rajalla on yhdysvaltalaisia huomattavasti suurempi.
Torstaina yhdysvaltalaisyleisölle puhunut Ukrainan turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Andriy Parubiy arvioi, että venäläiset ovat keskittäneet jopa 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle.
- Valtava hyökkäys Ukrainan maaperälle voi tapahtua minä päivänä hyvänsä ja me valmistaudumme siihen, Parubiy kertoi CNN:n mukaan.
Parubiy toivoo, että länsimaat ryhtyisivät näkyvämmin sotilaalliseen yhteistyöhön Ukrainan kanssa. Hänen mukaansa se voisi lähettää vahvemman signaalin Venäjälle.
- Pyydämme kumppaneitamme yhteiseen sotaharjoitukseen osoittaaksemme, että yhteistyö ja kumppanuus on yhä olemassa, Parubiy sanoi.
Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun viralliset edustajat ovat toistaiseksi puhuneet 20 000 venäläissotilaasta, eikä Pentagonin edustaja halunnut ottaa kantaa Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen Itä-Ukrainaan.
<<
Lähteet: CNN, AFP
http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014032818164087_uk.shtml
>>
Tiedustelutiedot: Venäjä vahvistaa joukkojaan Ukrainan itärajalla
Perjantai 28.3.2014 klo 08.52
Yhdysvallat pelkäävät, että Venäjä hyökkää Ukrainan itäosiin ja yrittää muodostaa maasillan Krimin alueelle.
Amerikkalainen uutistoimisto CNN on saanut haltuunsa Yhdysvaltojen tiedustelutietoja, joiden mukaan on yhä todennäköisempää, että venäläisjoukot tunkeutuvat Itä-Ukrainaan.
Tiedustelupalvelut perustavat arvionsa viimeisten päivien havaintoihin.
Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjän joukkojen määrä Ukrainan itärajalla on noussut jo yli 30 000 sotilaaseen. Kyseisillä joukoilla Venäjä voisi ottaa itäisen alueen maasta haltuunsa.
Ukrainan rajalle on sijoitettu myös nopeasti liikuteltavia erikoisjoukkoja sekä ilmataistelu- ja kuljetusjoukkoja.
Venäjä on ilmoittanut pitävänsä alueella sotaharjoituksia.
- Me emme ole havainneet mitään merkkejä siitä, että harjoitukset olisivat käynnissä, kontra-amiraali John Kirby Pentagonista kommentoi AFP:lle.
Yhdysvallat uskovat, että Venäjän tavoitteena on luoda maasilta jo miehittämälleen Krimin alueelle. Tämä maasilta käsittäisi kolme ukrainalaiskaupunkia: Kharkivin, Luhanskin ja Donetskin.
Myös Yhdysvaltojen kongressin puolustuskomitea on ilmaissut CNN:lle vuodetussa kirjeessä huolensa siitä, että Venäjä saattaa tunkeutua Ukrainan itä- ja eteläosiin, Transnistriaan ja tavoitella maata myös Baltiassa.
Ukrainan arvio suurempi
Ukrainalaislähteiden arvio Venäjän sotilasmäärästä rajalla on yhdysvaltalaisia huomattavasti suurempi.
Torstaina yhdysvaltalaisyleisölle puhunut Ukrainan turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Andriy Parubiy arvioi, että venäläiset ovat keskittäneet jopa 100 000 sotilasta Ukrainan rajalle.
- Valtava hyökkäys Ukrainan maaperälle voi tapahtua minä päivänä hyvänsä ja me valmistaudumme siihen, Parubiy kertoi CNN:n mukaan.
Parubiy toivoo, että länsimaat ryhtyisivät näkyvämmin sotilaalliseen yhteistyöhön Ukrainan kanssa. Hänen mukaansa se voisi lähettää vahvemman signaalin Venäjälle.
- Pyydämme kumppaneitamme yhteiseen sotaharjoitukseen osoittaaksemme, että yhteistyö ja kumppanuus on yhä olemassa, Parubiy sanoi.
Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun viralliset edustajat ovat toistaiseksi puhuneet 20 000 venäläissotilaasta, eikä Pentagonin edustaja halunnut ottaa kantaa Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen Itä-Ukrainaan.
<<
Lähteet: CNN, AFP
http://www.iltalehti.fi/ukrainan-kriisi/2014032818164087_uk.shtml
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 28.3.2014 klo 13:39
Putin: Krimin valtaus osoitus Venäjän armeijan kyvystä
Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt ensimmäistä kertaa, että Venäjän joukot valtasivat Krimin niemimaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiittänyt Venäjän armeijaa Krimin niemimaan valtaamisesta. Putin arvioi, että se on osoitus Venäjän armeijan "uudesta toimintakyvystä".
– Viimeaikaiset tapahtumat Krimin niemimaalla olivat vakava koe. Ne osoittivat sotilasvoimiemme uudet laadulliset kyvyt ja henkilökunnan korkean moraalin, Vladimir Putin sanoi televisioidussa puheessa.
Putin vahvisti näin ensimmäistä kertaa Venäjän armeijan roolin Krimin niemimaan valtaamisessa. Aiemmin hän on väittänyt, että valtaajat olivat "paikallisia itsepuolustusjoukkoja". Hän kiitti venäläisiä sotilaita täsmällisestä ja ammattimaisesta toiminnasta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan kaikki Kiovan hallitukselle uskolliset sotilaat ovat nyt jättäneet Krimin niemimaan. Niemimaa ja sen sotilaskohteet ovat kokonaan Venäjän hallussa, uutistoimisto Interfax kertoo.
Shoigu on ilmoittanut presidentti Putinille, että Venäjä palauttaa Ukrainalle sen sotavoimien alukset ja lentokoneet, mikäli niiden haltijat eivät ole loikanneet Venäjän puolelle.
Lähteet:
AFP, Interfax
yle 28.3.2014 klo 13:42
Obama Venäjälle: Vetäkää joukkonne pois Ukrainan rajalta
Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan Venäjä on koonnut rajalle jopa 30 000 sotilasta, ja he ovat valmiudessa.
Venäjän joukkojen kerääntyminen Ukrainan rajalle on epätavallista, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvoi. Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan Venäjä on koonnut rajalle jopa 30 000 sotilasta, ja he ovat valmiudessa.
– Joukot ovat siellä sotilasharjoitusten varjolla. Mutta tämä ei ole Venäjän tavanomaista toimintaa, Barack Obama sanoi televisioyhtiö CBS:n "This Morning" -ohjelmassa.
Obama arveli, että joukot saattavat olla rajalla pelottelumielessä. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että ne ovat merkki jostakin muusta.
– Voi olla, että heillä [venäläisillä] on lisäsuunnitelmia, Obama arvioi.
Obama kehotti Moskovaa vetämään joukkonsa pois ja aloittamaan neuvottelut tilanteen rauhoittamiseksi.
Lähteet:
AFP, Reuters, Yle uutiset
Putin: Krimin valtaus osoitus Venäjän armeijan kyvystä
Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt ensimmäistä kertaa, että Venäjän joukot valtasivat Krimin niemimaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiittänyt Venäjän armeijaa Krimin niemimaan valtaamisesta. Putin arvioi, että se on osoitus Venäjän armeijan "uudesta toimintakyvystä".
– Viimeaikaiset tapahtumat Krimin niemimaalla olivat vakava koe. Ne osoittivat sotilasvoimiemme uudet laadulliset kyvyt ja henkilökunnan korkean moraalin, Vladimir Putin sanoi televisioidussa puheessa.
Putin vahvisti näin ensimmäistä kertaa Venäjän armeijan roolin Krimin niemimaan valtaamisessa. Aiemmin hän on väittänyt, että valtaajat olivat "paikallisia itsepuolustusjoukkoja". Hän kiitti venäläisiä sotilaita täsmällisestä ja ammattimaisesta toiminnasta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan kaikki Kiovan hallitukselle uskolliset sotilaat ovat nyt jättäneet Krimin niemimaan. Niemimaa ja sen sotilaskohteet ovat kokonaan Venäjän hallussa, uutistoimisto Interfax kertoo.
Shoigu on ilmoittanut presidentti Putinille, että Venäjä palauttaa Ukrainalle sen sotavoimien alukset ja lentokoneet, mikäli niiden haltijat eivät ole loikanneet Venäjän puolelle.
Lähteet:
AFP, Interfax
yle 28.3.2014 klo 13:42
Obama Venäjälle: Vetäkää joukkonne pois Ukrainan rajalta
Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan Venäjä on koonnut rajalle jopa 30 000 sotilasta, ja he ovat valmiudessa.
Venäjän joukkojen kerääntyminen Ukrainan rajalle on epätavallista, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvoi. Yhdysvaltain sotilastiedustelun mukaan Venäjä on koonnut rajalle jopa 30 000 sotilasta, ja he ovat valmiudessa.
– Joukot ovat siellä sotilasharjoitusten varjolla. Mutta tämä ei ole Venäjän tavanomaista toimintaa, Barack Obama sanoi televisioyhtiö CBS:n "This Morning" -ohjelmassa.
Obama arveli, että joukot saattavat olla rajalla pelottelumielessä. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että ne ovat merkki jostakin muusta.
– Voi olla, että heillä [venäläisillä] on lisäsuunnitelmia, Obama arvioi.
Obama kehotti Moskovaa vetämään joukkonsa pois ja aloittamaan neuvottelut tilanteen rauhoittamiseksi.
Lähteet:
AFP, Reuters, Yle uutiset
koponen
Kenraali
Vielä pientä hienosäätöä tulee, jotta läntisen Ukrainan hallinnon kivekset saadaan teräsnyrkin puristukseen, ja sitten konflikti jäädytetään liiallisen länsimyönteisyyden suojaksi.
Lähinnä mietityttää keinovalikoima, eli käytetäänkö peliliikkeitä (xyz-separatistien isku sopivaan aikaan länsijohdon keskelle tms.) vai pumpataanko vain vähän raa'alla raudalla asetelmaa oikeaksi. Varmaankin laajalla kirjolla.
Lähinnä mietityttää keinovalikoima, eli käytetäänkö peliliikkeitä (xyz-separatistien isku sopivaan aikaan länsijohdon keskelle tms.) vai pumpataanko vain vähän raa'alla raudalla asetelmaa oikeaksi. Varmaankin laajalla kirjolla.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 28.3.2014 klo 14:16
Itä-Ukrainan Donetskin tulevaisuus on epävarma
Väkivallan uhka on johtanut siihen, että monet pelkäävät kertoa avoimesti mielipiteensä Ukrainan yhtenäisyydestä ja maan suhteesta Venäjään.
Venäjämielistin mielenosoitus Donetskin Leninin aukiolla. Kuva: Erkka Mikkonen / Yle
Tunnelma kaupungissa on päällisin puolin rauhallinen: lehtien silmut ovat juuri avautumassa, ja ihmiset kävelevät verkkaisesti kunnostetulla puistobulevardilla. Kaupunkilaisia kuitenkin ahdistaa alueen epävarma tulevaisuus.
– Pelkään perheeni puolesta. Tällä alueella ei ole tulevaisuutta. Suurin osa ihmisistä haluaa, että Venäjä olisi meidän vierellämme, se on kuitenkin vahva talous, Etelä-Ukrainan Odessasta Donetskiin muuttanut pankkiiri Igor Vazavikov sanoo.
– Olen jo asunut Neuvostoliitossa ja tiedän, mitä se on. Eurooppa oli haaveeni, mutta ei tällä tavoin valtavilla harppauksilla ja kiirehtimisellä. Ihmiset eivät ole materiaalisesti tai henkisesti valmiita tällaiseen vauhtiin, kertoo Irinaksi itsensä esitellyt keski-ikäinen nainen.
Mielenosoitukset vaativat ensimmäiset kuolonuhrit
Mutta avoimilta väkivaltaisuuksiltakaan ei ole vältytty. Levottomuudet aiheuttivat kaupungin ensimmäiset kuolonuhrit torstaina 13. maaliskuuta, kun Donetskin pääaukiolle kokoontuivat yhtä aikaa Venäjä- ja Ukraina-mieliset väkijoukot.
Surmansa sai ukrainalaismielinen opiskelija Dima Tshernjavski ja kaksi muuta aktivistia, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Nyt Leninin aukiolle on tuotu kukkia kuolleiden aktivistien muistolle. Vieressä on myös kukkalaite vastapuolta edustavan, Ukrainan lakkautetun turvallisuuspoliisin Berkutin uhreille Kiovassa.
Ukraina-mielisten mukaan poliisi ei turvannut Leninin aukion mielenosoittajia. Heidän mielestään poliisi myös hidasti kuolettavasti haavoittuneita aktivisteja pääsemästä ensiapuun. Venäjä-mieliset syyttävät vastapuolta provokaatiosta.
Välikohtauksen jälkeen ukrainalaismieliset ovat lopettaneet järjestämästä mielenosoituksia. Monet pelkäävät kertoa avoimesti kannattavansa Ukrainan yhtenäisyyttä.
– Kuolemien jälkeen ilmapiiri kaupungissa on muuttunut. Uskon, että osa ukrainalaismielisistä ei enää uskalla kertoa julkisesti sitä, mitä he ajattelevat sisimmässään, sanoo taksikuski Aleksandr Katashinko.
Donetskin suuntana Venäjä vai Eurooppa?
Aiemmin maaliskuussa Venäjä-mieliset valtasivat kaupungin hallintorakennuksen kolmeksi päiväksi itselleen ja nostivat salkoon Venäjän lipun. Nyt rakennuksen katolla liehuu taas Ukrainan lippu. Sisäänkäyntiä vartioivat ympärivuorokautisesti sisäministeriön joukot mellakkavarusteissaan.
– Me olemme täällä Euroopan puolesta, sanoo yksi nuorista turvallisuusjoukkojen poliisista. Toiset säestävät kommenttia pienellä naurunpurskahduksella.
Ohjelmoija Dmitri Kirienko kannattaa Donetskin liittämistä Venäjään Krimin niemimaan tapaan. Hän toivottaa venäläissotilaat tervetulleiksi Itä-Ukrainaan.
– Pidän venäläissotilaita näillä mailla vapauttajina vallankaappauksen tehneiltä rikollisilta, sanoo Dmitri Kirienko.
Donetskin alue on kuuluista hiilikaivoksistaan ja raskaasta teollisuudestaan. Aleksandr Katashinko ihmettelee, mikseivät kaivosmiehet eivät ole vielä valinneet puoltaan alueen tulevaisuuden suhteen.
– Donetskin kaivosmiesten lakot olivat sysäys Neuvostoliiton hajoamiseen, Katashinko muistuttaa.
Itä-Ukrainan Donetskin tulevaisuus on epävarma
Väkivallan uhka on johtanut siihen, että monet pelkäävät kertoa avoimesti mielipiteensä Ukrainan yhtenäisyydestä ja maan suhteesta Venäjään.
Venäjämielistin mielenosoitus Donetskin Leninin aukiolla. Kuva: Erkka Mikkonen / Yle
Tunnelma kaupungissa on päällisin puolin rauhallinen: lehtien silmut ovat juuri avautumassa, ja ihmiset kävelevät verkkaisesti kunnostetulla puistobulevardilla. Kaupunkilaisia kuitenkin ahdistaa alueen epävarma tulevaisuus.
– Pelkään perheeni puolesta. Tällä alueella ei ole tulevaisuutta. Suurin osa ihmisistä haluaa, että Venäjä olisi meidän vierellämme, se on kuitenkin vahva talous, Etelä-Ukrainan Odessasta Donetskiin muuttanut pankkiiri Igor Vazavikov sanoo.
– Olen jo asunut Neuvostoliitossa ja tiedän, mitä se on. Eurooppa oli haaveeni, mutta ei tällä tavoin valtavilla harppauksilla ja kiirehtimisellä. Ihmiset eivät ole materiaalisesti tai henkisesti valmiita tällaiseen vauhtiin, kertoo Irinaksi itsensä esitellyt keski-ikäinen nainen.
Mielenosoitukset vaativat ensimmäiset kuolonuhrit
Mutta avoimilta väkivaltaisuuksiltakaan ei ole vältytty. Levottomuudet aiheuttivat kaupungin ensimmäiset kuolonuhrit torstaina 13. maaliskuuta, kun Donetskin pääaukiolle kokoontuivat yhtä aikaa Venäjä- ja Ukraina-mieliset väkijoukot.
Surmansa sai ukrainalaismielinen opiskelija Dima Tshernjavski ja kaksi muuta aktivistia, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa. Nyt Leninin aukiolle on tuotu kukkia kuolleiden aktivistien muistolle. Vieressä on myös kukkalaite vastapuolta edustavan, Ukrainan lakkautetun turvallisuuspoliisin Berkutin uhreille Kiovassa.
Ukraina-mielisten mukaan poliisi ei turvannut Leninin aukion mielenosoittajia. Heidän mielestään poliisi myös hidasti kuolettavasti haavoittuneita aktivisteja pääsemästä ensiapuun. Venäjä-mieliset syyttävät vastapuolta provokaatiosta.
Välikohtauksen jälkeen ukrainalaismieliset ovat lopettaneet järjestämästä mielenosoituksia. Monet pelkäävät kertoa avoimesti kannattavansa Ukrainan yhtenäisyyttä.
– Kuolemien jälkeen ilmapiiri kaupungissa on muuttunut. Uskon, että osa ukrainalaismielisistä ei enää uskalla kertoa julkisesti sitä, mitä he ajattelevat sisimmässään, sanoo taksikuski Aleksandr Katashinko.
Donetskin suuntana Venäjä vai Eurooppa?
Aiemmin maaliskuussa Venäjä-mieliset valtasivat kaupungin hallintorakennuksen kolmeksi päiväksi itselleen ja nostivat salkoon Venäjän lipun. Nyt rakennuksen katolla liehuu taas Ukrainan lippu. Sisäänkäyntiä vartioivat ympärivuorokautisesti sisäministeriön joukot mellakkavarusteissaan.
– Me olemme täällä Euroopan puolesta, sanoo yksi nuorista turvallisuusjoukkojen poliisista. Toiset säestävät kommenttia pienellä naurunpurskahduksella.
Ohjelmoija Dmitri Kirienko kannattaa Donetskin liittämistä Venäjään Krimin niemimaan tapaan. Hän toivottaa venäläissotilaat tervetulleiksi Itä-Ukrainaan.
– Pidän venäläissotilaita näillä mailla vapauttajina vallankaappauksen tehneiltä rikollisilta, sanoo Dmitri Kirienko.
Donetskin alue on kuuluista hiilikaivoksistaan ja raskaasta teollisuudestaan. Aleksandr Katashinko ihmettelee, mikseivät kaivosmiehet eivät ole vielä valinneet puoltaan alueen tulevaisuuden suhteen.
– Donetskin kaivosmiesten lakot olivat sysäys Neuvostoliiton hajoamiseen, Katashinko muistuttaa.