Ukrainan konflikti/sota

Tottakai kuorma lyhentää toiminta-aikaa. Mutta jos muitakaan maaleja ei ole horisontissa? miksi ripottaen samaan maaliin? Tätä tulee meillä miettiä.
Tuskin yksi maali vaan siinä pönöttää ja muut kaukana.
Luulisi vihollisella olevan jollai etäisyydellä tovereita huudeilla.
 
Viimeksi muokattu:
Armenia ICC:hen!

Tervetuloa putler armeniaan!

Viimeinen niitti: Vanha liittolainen käänsi selkänsä Venäjälle​

Armenia päätti sulkea Putinin ulos maasta.

Jussi Lassila arvioi, miksi Armenia päätti tehdä tempun Vladimir Putinille.

Jussi Lassila arvioi, miksi Armenia päätti tehdä tempun Vladimir Putinille. KUVA: TONI REPO / IS, KRISTINA KORMILITSYNA / AFP / LEHTIKUVA
Joona Laukkanen

20:45
ARMENIA liittyi tänään torstaina virallisesti Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen. Maan viranomaiset ilmoittivat päätöksestä keskiviikkona.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin voi enää matkustaa maahan ilman uhkaa siitä, että hänet pidätetään. Putin on ICC:n etsintäkuuluttama.

Maat ovat aiemmin olleet läheisiä liittolaisia. Venäjä on kuulunut harvoihin maihin, jotka ovat tukeneet Armeniaa maan käydessä konflikteja Azerbaidzhanin kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Armenian päätös kielii siitä, kuinka Venäjä on menettämässä otettaan entisistä Neuvostotasavalloista. Samaa on ollut nähtävissä muuallakin, esimerkiksi Kazakstanissa.

– Käänteentekevänä on ollut se, että Armeniassa suurin uhka on ollut Azerbaidzhan, ja Venäjä on haluttu nähdä suojelevana toimena.

– Vuoristo-Karabahin sota oli viimeinen niitti, se osoitti, että Venäjä ei tarjoa edes tätä turvaa ja sen lisäksi se näyttäytyy äärimmäisen aggressiivisena tämän suurhyökkäyksen myötä.

Lue lisää: Armenialta uhmakas temppu Putinille

Vuoristo-Karabahin syksyn tapahtumat vaikuttivat todennäköisesti Armenian päätökseen liittyä ICC:n jäseneksi.

Vuoristo-Karabahin syksyn tapahtumat vaikuttivat todennäköisesti Armenian päätökseen liittyä ICC:n jäseneksi. KUVA: TONI REPO / IS
Azerbaidzhan onnistui valloittamaan viime syksynä Vuoristo-Karabahin. Sen armenialaisväestö pakeni käytännössä kokoaan alueelta. Armeniassa ollaan oltu pettyneitä siihen, ettei Venäjä auttanut alueen puolustamisessa.

Lassilan näkee Armenian päätöksen selvänä viestinä Venäjälle. Hän ei usko, että Putin uskaltaisi enää matkustaa Armeniaan.

– Hän ei ole kertaakaan uskaltanut haastaa edes epävarmoissa tapauksissa sitä, että joku kansainväliseen rikostuomioistuimeen kuuluva maa toteuttaisi tämän päätöksen.

– Putin ei tässä suhteessa aio ottaa mitään riskejä.

Armenia allekirjoitti ICC:n perustaneen Rooman perussäännön jo vuonna 1999, mutta ei ratifioinut sitä ennen kuin nyt.

 
Tuon punaisen ympäröidyn alueen ongelmana on se, että padon räjäytys huuhtoi siitä tiet pois itärannalta, siinähän oli sitä ennen hyvät lauttarannat joen molemmin puolin, ja myös tiet, joita jatkaa. Moni ilmakuva tai kartta ei vain vielä näytä tuon nykytilannetta.
Olenkohan tulkinnut oikein satelliittikuvista, että siinä on hiekkasärkkä? Kantaisiko se tankkeja?
 
Azov-komentaja: Yli 900 Mariupolin puolustajaa edelleen sotavankina

Ukrainalaisen Azov-pataljoonan komentajan Denis Prokopenkon mukaan yli 900 Mariupolin kaupunkia puolustanutta Ukrainan sotilasta on edelleen Venäjän vankina. Asiasta uutisoi ukrainalainen Kyiv Independent.

Eilen keskiviikkona 31.1. Ukraina ja Venäjä vaihtoivat sotavankeja. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan 207 ihmistä pääsi palaamaan Ukrainaan.

Zelenskyin mukaan lähes puolet vapautetuista ukrainalaissotilaista oli Mariupolin puolustajia. Prokopenko kertoo, että vapautettujen joukossa oli kaksi Azov-taistelijaa, mutta kumpikaan heistä ei ollut puolustamassa Mariupolia.

Ukrainan mukaan kaikkiaan yhteensä yli 3 000 ukrainalaista sotavankia on nyt päässyt vapauteen. Azov-komentaja Prokopenko jäi sotavangiksi puolustettuaan Mariupolia ja vapautui syyskuussa 2022.

IL 1.2.2024 klo 21.08
 
Ehkä näin, tosin en olisi asiasta niin varma: Krimin valtaaminen vuonna 2014 tapahtui melko hätäisesti Maidanin vallankumouksen jälkeen. Asia oli siis selvästi suunniteltu etukäteen eli miten operaatio toteutetaan JA kieltämättä vallankumouksen jälkeinen sekava aika tarjoaa puitteet kaappaukselle, mutta silti tuo haiskahtaa hätäiseltä reaktiolta eikä niinkään "kaikki menee kuten suunnittelin".

Se näyttää kuitenkin selvältä että valtaamiseen ei ryhdytty niin kauan kuin "oma mies" piti valtaa Ukrainassa eli liekö ollut kuvitelma että sille ei ole tarvetta, jos kyetään pitämään Ukraina omissa näpeissä muilla keinoilla? Vasta sitten kun ote oli selvästi livennyt sormien välistä, ryssä valtasi Krimin ja aloitti sekasorron itäisen Ukrainan alueella.

MUTTA miksi Putin odotti vuoteen 2022, miksei "hoitanut hommaa valmiiksi vuonna 2014"?

Katsotaanpa, minkälaisen seitin venäläinen hämähäkki kutoi 2010-luvun loppupuolella: Saksan sitominen venäläiseen energiaan toteutui (Suomen melkein), Brexitin tukeminen venäläisoligarkkien omistamien keltaisen lehdistön julkaisujen kautta onnistui, Orbànin osto onnistui, Itävallan osto onnistui, Baltian maissa saatiin iso suosio Venäjä-myönteisille puolueille.. mutta Marine Le Penin nosto Ranskan johtoon Putinin rahoilla epäonnistui - Le Pen sai 41,46% äänistä - ja Sir Boris ei ollut ostettavissa.

Katsoiko Putin kudelman olevan valmis 2022? Väitän, että jos Marine Le Pen olisi noussut presidentiksi, olisi Eurooppa seurannut sivusta hyökkäystä Ukrainaan; ehkä poislukien Puola, joka ei todellisena Venäjän asiantuntijana oikein ole Venäjän ostettavissa..
 
Azov-komentaja: Yli 900 Mariupolin puolustajaa edelleen sotavankina

Ukrainalaisen Azov-pataljoonan komentajan Denis Prokopenkon mukaan yli 900 Mariupolin kaupunkia puolustanutta Ukrainan sotilasta on edelleen Venäjän vankina. Asiasta uutisoi ukrainalainen Kyiv Independent.

Eilen keskiviikkona 31.1. Ukraina ja Venäjä vaihtoivat sotavankeja. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan 207 ihmistä pääsi palaamaan Ukrainaan.

Zelenskyin mukaan lähes puolet vapautetuista ukrainalaissotilaista oli Mariupolin puolustajia. Prokopenko kertoo, että vapautettujen joukossa oli kaksi Azov-taistelijaa, mutta kumpikaan heistä ei ollut puolustamassa Mariupolia.

Ukrainan mukaan kaikkiaan yhteensä yli 3 000 ukrainalaista sotavankia on nyt päässyt vapauteen. Azov-komentaja Prokopenko jäi sotavangiksi puolustettuaan Mariupolia ja vapautui syyskuussa 2022.

IL 1.2.2024 klo 21.08
Mielikuva että näitä Azovstalin-tehtaan puolustajia vietiin Tsetseniaan vangiksi. On kyllä karmivaa edes ajatella niitä oloja perkele.
 
GUR:n Budanovilta pieni tiedonmurunen ryssän sotalaivan upottaneista droneista, tämän mukaan olisi ollut kuusi osumaa:

Ukraine's spy boss, Lt. Gen. Kyrulo Budanov, told me that the Ivanovets was hit with six MAGURA V5 sea drones that sent it to the bottom of the Black Sea.

He vows more such attacks and has a message for Moscow.

"Get ready," he said.


 
Back
Top