Tässä oli hyvin koottuna mihin jalostamoihin iskuja on tehty sekä uutisessa on mainittu esimerkkinä 2014 korroosion vuoksi osittain palanut jalostamo Krasnojarsk Kraissa, jonka korjaaminen kesti noin kaksi vuotta vaikka osia ja apua oli silloin saatavissa länsimaista.
Jokatapauksessa se on miljardeja per kvartaali mitä ryssät nyt menettävät ja iskut ovat vain kiihtyneet.
The targets of drone strikes on russian refineries are the oil processing facilities themselves, the cost of which is hundreds of millions of dollars, and the destruction leads to losses of half a billion
en.defence-ua.com
Korjausaika riippuu paljon siitä mitä laitteistoa tuhoutuu, mm. korkeapainereaktorien ja turbokompressorien toimitusaika voi olla vuosia. myös vaadittu teräslaatu vaikuttaa. Mitä enemmän vaaditaan korroosion ym. kestävyyttä niin sitä kalliimpaa ja pidemmällä toimitusajalla mennään. Esim. tiettyjen reaktorien valmistajia on vain pari maailmassa. Myös esim turbokompressorien valmistajia on vain kourallinen. Tämän lisäksi tarvitaan myös uudet säätöventtiilit ym. mittaus ja säätölaitteet jos pääsevät palamaan. Kaapelointiakin voidaan joutua uusimaan kilometrikaupalla.
Saattaa myös osaavista tekijöistä olla nyt ryssissä pula kun ovat lannoiteena ukrainan pelloilla tai paossa ympäri maailmaa.
Kolonneja säiliöitä ja lämmönvaihtajia varmaan saa nopeammin jos ei ole tarvetta erityisen korkeille paineluokille tai eksoottisille materiaaleille.
Veikkaan käännösvirhettä, suolaista öljyä pumpataan lähinnä matalan veden lähteistä, missä suola on kristallisoituneessa muodossa koska se ei liukene öljyyn, tällöin prosesi on korkeapainefilteröinti.
Todennäköisesti tässä salts = suolot = rikki
Venäjän öljy on pääosin Urals laatua joka on hapan rikkivetyjen "saastuttama" raakaöljy. Tästä syytä Urals on edullisempaa kuin norjan Brent, sillä rikki täytyy poistaa öljystä ennen tislausta. Neste teki isoa businesta aikoinaan sillä että olivat kehittäneet tekniikan rikin poistamiseen.
Tuhottiin siis jalostamon rikkipesuri joten operaatioita on vaikeampi jatkaa. Jos urals öljyä jalostaa ilman puhdista niin modernin jalostustornin katalyyttivaihe menee tukkoon ja käytössä moottori ja pakosarja happanevat puhki. Vientiin tuota on turha tarjota.
Katso liite: 92643
Urals crude
oil has a
sulphur content of about 1.6-1.8%, while the IMO 2020 regulations will allow a maximum 0.5% content for heavy oil in shipping
Eli tuo ei kelpaa edes laivakäytössä.
Raakaöljy sisältää aina sedimenttiä (mutaa ja hiekkaa), suolaa, hiilivetyihin liuennutta vettä sekä irtovettä pieninä pisaroina. Raakaöljyn sisältämä suola ei ole hiilivetyyn liuenneena vaan edellä mainituissa pienissä irtovesipisaroissa. Hiilivetyihin liukenevan veden määrä on pieni ja riippuu lämpötilasta sekä raakaöljyn koostumuksesta. Irtovesipisarat ovat niin pieniä (n. 1-20 µm), että ne eivät erotu öljystä tiheyden perusteella, varsinkin kun erilaiset emulsiota aiheuttavat komponentit kertyvät pienten vesipisaroiden ympärille.
Suolan sekä veden erottaminen öljystä ennen sen tislausta estää korroosio-ongelmia tislauksessa. Suoloista ja erilaisista orgaanisista yhdisteistä, muodostuu suurissa lämpötiloissa mm. vetykloridia, joka veden läsnä ollessa aiheuttaa metallien syöpymistä. Kiintoaineet aiheuttavat prosessissa eroosiota ja tukkeutumia.
Suolanpoistossa siis ei poisteta rikkiä tai typpeä.
Suolanpoisto itsessään on melko yksinkertainen prosessi.
Kaikissa raakaöljyissä on rikkivetyä, raakaöljyn rikkipitoisuudella tarkoitetaan hiilivetyihin sitoutunutta rikkiä. rikkipitoisuus sinänsä ei tee raakaöljystä hyvää tai huonoa.
Käytännössä raakaöljyä ei käytetä sellaisenaan.
Rikki (ja typpi) poistetaan raakaöljyn tislauksen jälkeen jatkoyksiköissä vedyn ja katalyytin avulla, rikki poistuu rikkivetynä joka pelkistetään alkuainerikiksi claus/superclaus prosessissa. Rikille on isot markkinat sillä sitä tarvitaan paljon kemianteollisuudessa.
Tuo jalostamon prosessiin ajettava raakaöljy on uralsin ja "parempien" laatujen sekoitusta. Urals on aika raskasta ja liikkuu huonosti putkilinjoissa, siksi pehmennetään kevyemmällä tavaralla.
Ryssät taitaa kuitenkin ajaa sitä omissa paateissaan rikkipitoisuudesta huolimatta. Eihän säännöt tietysti ryssää koske.
Urals liikkuu ihan hyvin putkilinjoissa, jähmepiste pyörii -21-> -30 asteen nurkilla. REBCO (russian export blend) jähmepiste pyörii lähempänä -50 astetta.
Myytävät vientiraakaöljyt ovat sekoituksia (Myös Brent ja WTI) sillä yksittäisten öljykenttien öljyn laatu muuttuu tuotannon edetessä mutta myyntiin pitää saada tasalaatuista tuotetta jossa tiheys, rikkipitoisuus, tuotesaannot, aromaattisuus, TAN ym. ym. pysyvät samoina koska ne vaikuttavat jalostamoilla käytettävien laitteiden materiaalivalintoihin sekä käytettäviin prosesseihin.
Kuvista päätellen näyttä että myös tislauskolonni on pötköllään ja videoista näkyy että myös säiliöitä on tulessa ja paloalue on huomattavasti suurempi kuin 300 neliömetriä, näyttää että palaa hehtaarien alalta.
Jos laivassa käytetään HFSO:ta niin rikkipitoisuus voi olla 3,5% (LFSO1,0% ULFSO 0,1%), vaikka IMO 2020 laittaa rajaksi 0,5% mutta kun laittaa pesurin pakokaasuille (jonka pesuvesi menee mereen) niin saattaa olla jopa 4,2% rikkipitoisuus polttoineessa.
threadreaderapp.com
